4_2017 - Kielikello
Kielikello 4/2017
Julkaisun muut jutut
-
4/2017
Matti Räsänen
Satavuotiaan Suomen kielet
Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.
Lue lisää
-
4/2017
Minna Saarelma-Paukkala
Martti ja moni muu etunimi
Reformaation eli uskonpuhdistuksen vaikutus näkyy kulttuurissamme, myös nykyisessä etunimistössämme. Sitä hallitsevat omakieliset nimet sekä kristillisperäisten nimien suomalaiset nimiasut.
Lue lisää
-
4/2017
Elina Wihuri
Petäjäinen ja Kajhället – saarten osoitenimien suunnittelu
Myös saaret tarvitsevat osoitteen, jotta asukasta tai mökkiläistä etsivät löytävät perille. Millaisia periaatteita osoitenimien suunnittelussa olisi hyvä noudattaa? Tämä kirjoitus on jatkoa Kielikellossa 2/2011 julkaistuun kirjoitukseen ”Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa”.
Lue lisää
-
4/2017
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Suomen lakikielen velvoittavuus – erään kyselytutkimuksen satoa
Selvitin vuosina 2015 ja 2016 kahden kyselytutkimuksen avulla, miten suomen kielen puhujat selittävät velvoittavia, sallivia ja kieltäviä ilmauksia suomen lakikielessä. Kyselyjen avulla hain vastauksia siihen, miten...
Lue lisää
-
4/2017
Auroora Vihervalli
Pidemmittä puheitta – abessiivi
”Takitta”, ”surutta” ja ”poikkeuksetta” ovat abessiivimuotoja. Vaikka abessiivi kuuluu sijamuodoista vähiten käytettyihin, sillä on omat tarpeelliset ja tyypilliset käyttöyhteytensä.
Lue lisää
-
4/2017
Riitta Korhonen
Havaintoja kielenkäytön kilpakentiltä
Kielitoimistossa käynnistettiin yleiskielen seurantatalkoot maaliskuussa 2016. Talkoissa voi kirjata Kotuksen verkkosivun lomakkeelle havaintoja kielenpiirteistä, jotka tuntuvat poikkeavan yleiskielestä tai muuten pohdituttavat.
Lue lisää
-
4/2017
Sari Maamies
Seminaari täynnä kielen iloa
Marraskuun harmaana päivänä oli hyvä hetki pysähtyä miettimään, mikä kaikki kielessä voi tuottaa iloa.
Lue lisää
-
4/2017
Ulla Onkamo
Mikä ihmeen UNGEGN? ‒ 50 vuotta kansainvälistä paikannimityötä
YK:n asiantuntijaryhmä työskentelee toimivan paikannimistön puolesta.
Lue lisää
-
4/2017
Henna Makkonen-Craig
”Puhutaan suomea, ei sotea” – Selkeän kielen päivän seminaari 2017
Kansainvälistä selkeän kielen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna Kotimaisten kielten keskus yhteistyökumppaneineen järjesti selkeän kielen päivän kunniaksi 13.10. työpajan, jonka teema oli...
Lue lisää
-
4/2017
Juho Nikko
Onko Kielikello yleistajuinen lehti?
Kielikello yrittää kirjoittaa kielestä yleistajuisesti. Miten hyvin se on onnistunut? Pitääkö lukijan kuitenkin hallita kielioppitermejä tekstejä ymmärtääkseen?
Lue lisää
-
4/2017
Ulla Onkamo
Suomi vai Finlandia?
Uusi Suomi ‑lehdessä käytiin 1970-luvulla kiihkeää mielipidekeskustelua urheilijoiden kotimaata osoittavasta maatunnuksesta ja maamme nimestä.
Lue lisää
-
4/2017
Anna Ryödi
Hyvää häppää!
Murteen- ja slanginpuhujilla on muutakin yhteistä kuin ylpeys omasta puhekielestä, nimittäin muutama yhteinen sana.
Lue lisää
-
4/2017
Riina Klemettinen
Lisää todellisuutta?
Viime vuonna Riitta Eronen kirjoitti Kielikellon (3/2016) Uudissana-palstalla lisätystä todellisuudesta, jolla viitataan virtuaalisilla elementeillä täydennettyyn ympäristöön. Monille ilmiö on tullut...
Lue lisää
-
4/2017
Sari Maamies
Kuka, ken, keitä?
Pronomini kuka taipuu erikoisella tavalla, ja eräät sen käyttöyhteydet herättävät kysymyksiä – varsinkin partitiivi ketä.
Lue lisää
-
4/2017
Elina Heikkilä
Suomalainen oppikirja ennen ja nyt
Oppikirja Suomea rakentamassa on Pirjo Hiidenmaan, Markku Löytösen ja Helena Ruuskan toimittama artikkelikokoelma suomalaisista oppikirjoista. Teoksen aikajänne ulottuu Mikael Agricolan ABCkiriasta sähköisten...
Lue lisää
-
4/2017
Elina Keckman
Hylkäyskirje tekstilajina
Kielikellossa 3/2017 Esa Laihanen käsitteli vuorovaikutusta ja puhuttelua hylkäyskirjeissä. Laihanen nosti esiin, että kohteliaan, myönteistä yrityskuvaa rakentavan hylkäyskirjeen muotoileminen on haastavaa ja että...
Lue lisää
-
4/2017
Hannu Pirinen
Loistava kielemme
Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. Sama pulma on myös toiseen suuntaan: kuulin vieraskielisen sanan, kuinkahan se...
Lue lisää
-
4/2017
Sari Maamies
Koettaa ja koittaa
Lue lisää
-
4/2017
Elina Wihuri
Latvian- ja liettuankielisten nimien taivuttaminen
Lue lisää
-
4/2017
Anna-Rosa Polso
Voiko menehtyä saappaat jalassa?
Lue lisää
-
4/2017
Henna Makkonen-Craig
Joulusanoja
Lue lisää
-
4/2017
Riitta Eronen
Pandalasta sadepuutarhaan
Lue lisää
-
4/2017
Suvi Syrjänen
Suomen sanaksi valittiin sisu
Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä Suomen sana ‑kilpailu on ratkennut. Voittajan valitsi Kotuksen neuvottelukunta, joka koostuu kieliasiantuntijoista ja muista kielenkäytön ammattilaisista. Kilpailu oli osa...
Lue lisää
-
4/2017
Elina Heikkilä
Vanhan kirjasuomen sanakirja ulottuu a:sta o:hon
Vanhan kirjasuomen sanakirja täydentyi marraskuussa 2017, kun verkkosanakirjaan lisättiin aakkosväli a–i. Nyt verkossa on julkaistuna aakkosväli a–osviitu. Verkkosanakirjan aakkosväli a–i perustuu painetun sanakirjan...
Lue lisää