4_2016 - Kielikello
null 4_2016
Kielikello 4/2016
-
Alkusanat 4/2016
Riitta Eronen
Muutoksia
Vuoden viimeisessä Kielikellon numerossa lienee lupa katsahtaa sekä taakse- että eteenpäin. Kotimaisten kielten keskukselle 40-vuotisjuhlavuosi toi mukanaan suuria muutoksia. Helmikuussa muutettiin uusiin tiloihin,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2016
Ulla-Maija Forsberg, Sari Maamies
Tervetuloa Kotukseen!
Ulla-Maija Forsberg Kotimaisten kielten keskuksen peräsimeen tarttui elokuun alussa 2016 Ulla-Maija Forsberg, joka seuraa tehtävässä Kotuksen pitkäaikaista johtajaa Pirkko Nuolijärveä. Paikka on Forsbergille tuttu,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2016
Aila Mielikäinen
Miten murteista puhutaan?
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2016
Marjatta Palander
Turun murretta ja mie-sie-kieltä – kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Puhutko Pohjolan kieltä, keskisuomalaista vai raumaa? Suomalaiset nimittävät murteita käytännöllisin perustein. Nimityksissä on eroa murteiden kielitieteellisen jaotteluun verrattuna, mutta ne ovat toimivia arkielämässä ja yhteisiä eri puolilla maata asuville.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2016
Heini Huhtinen
Kaksikielisyys on mahdollisuus, ei itsestäänselvyys
Kuinka kaksikieliset lapset oppivat useita kieliä samaan aikaan? Miten tukea suomen kielen kehittymistä vieraskielisessä ympäristössä?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2016
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Metrolla kaupunkiin – arjen sanojen lähteillä
Kaupunkilaisen arkiympäristöä kuvaavan sanaston juuret haarovat moneen suuntaan: murteisiin, muihin kieliin ja 1800-luvulle kiivaan kielenkehityksen aikakauteen.
Lue lisää
-
Näkökulma 4/2016
Eeva Öörni
Kielenhuolto kirkastaa viestintää
Kielenhuollon työkaluja luokitellaan usein sen mukaan, minkäkokoista tekstin yksikköä käsitellään eli onko kyse merkki-, sana-, lause- vai tekstitason asiasta. Kannattaa kuitenkin katsoa myös, mitä erilaisilla kielenhuollon keinoilla tavoitellaan.
Lue lisää
-
Havaintoja 4/2016
Sirkku Latomaa
Oikoluvusta editointiin – tekstin viimeistelyn monet nimet
Kirjoittaja voi toisinaan tarvita ulkopuolista tukea tekstinsä viimeistelyyn. Verkkohaun perusteella tarjolla näyttää olevan monenlaisia palveluja: on oikolukua, korjauslukua, kielentarkastusta, tekstintarkistusta, editointia ja jälkieditointia. Mitä näiden nimitysten taakse kätkeytyy?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2016
Minna Salonen
Läkkä pois miu kansai! – monimuotoinen lähteä-verbi
Teonsana ”lähteä” on tavallinen sana murteissa, eikä sen merkityskään poikkea yleiskielestä. Sanalla on kuitenkin mielenkiintoisia taivutusmuotoja.
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2016
Riitta Hyvärinen
Selkeitä päätöksiä asiakkaille
Aina ei tarvitse odottaa vihaisia palautteita, ennen kuin tekstejä voi parantaa. Valtiokonttori muokkasi päätöstekstejään omien havaintojensa jälkeen. Vaikutus on selvä ja helposti nähtävissä.
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2016
Sari Maamies
Ottanette huomioon potentiaalin
Potentiaali on puhujan suhtautumistapaa ilmaiseva verbimuoto, jonka avulla asia esitetään mahdollisena tai todennäköisenä. Se on yleiskielisissä teksteissä suhteellisen harvinainen ja monille jopa melko vieras muoto....
Lue lisää
-
Jokisen eväät 4/2016
Aino Piehl
Mokoma taivaanrannan maalari!
Äskettäin johduttiin ystäväpiirissä ihmettelemään, mistä on peräisin kuvailmaus taivaanrannan maalari. Arveltiin, että lainaahan se tietysti on, ja ruvettiin selaamaan sanakirjoja. Esikuvaa ei kuitenkaan löytynyt...
Lue lisää
-
Uudissana 4/2016
Riitta Eronen
Vuoden 2016 sanoja
Joulukuun puolessavälissä Kotuksen verkkosivuille ilmestyi taas kokoelma uudis- ja muita ajankohtaisia sanoja – otos Kotuksen laajaan sanatietokantaan vuonna 2016 poimituista sanoista. Listaa koottaessa ja...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2016
Ulla Onkamo
Yritysten ja tuotteiden merkilliset nimet
Timo Leppäsen nokkelasti nimettyyn teokseen Merkilliset nimet ‒ Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä (SKS) on koottu lyhyitä tarinoita lähes kahdensadan koti- ja ulkomaisen yritys- ja tuotenimen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2016
Terhi Ainiala
Tietoiseksi kielestä ja kieli-ideologioista
Julkinen keskustelu kielestä kutistuu usein arveluksi kielen rappeutumisesta tai pohdinnaksi siitä, mikä kielimuoto tai sanan merkitys on alkuperäisin tai oikein. Keskustelun taustalla on monesti...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2016
Elina Heikkilä
Uusia artikkeleita Vanhan kirjasuomen sanakirjaan
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) täydentyi marraskuussa 2015, kun verkkosanakirjaan lisättiin j:llä ja k:lla alkavat sana-artikkelit. Nyt verkossa on julkaistuna aakkosväli ja–omainen (paitsi olla). Uusi aakkosväli...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2016
Ulla Onkamo
Pitäjät pinnalla
Lukuisat kuntaliitokset ovat synnyttäneet tarpeen löytää jokin ilmaus, jolla viitataan liitoskuntien alueisiin. Viime vuosina kyläyhdistykset ja poliitikot ovat tehneet aloitteita pitäjä-sanan käyttöönotosta. Vuonna...
Lue lisää
-
Nimistö 4/2016
Tiina Manni-Lindqvist
Hangosta Nuorgamiin – Asutusnimihakemisto verkossa
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.kotus.fi on avautunut uusi palvelu, Asutusnimihakemisto, josta voi tarkistaa noin 20 000 asutun paikan nimen taivutuksen, suositetun kirjoitusasun ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2016
Kirsti Aapala
Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?
Hyasintti Vakiintuneen joulukukan hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan kielestä. Kreikan kielen hyákinthos tarkoittaa villihyasintin lisäksi myös sinililjaa, erästä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2016
Riitta Korhonen
Kontaktoimisiin
Kysymys: Kontaktoidaanko voittajia vai otetaanko heihin mieluummin yhteyttä? Vastaus: Verbi kontaktoida on Kielitoimiston sanakirjan mukaan tyyliltään arkinen verbi, jonka merkitys on ’ottaa yhteys, kontakti...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2016
Riitta Korhonen
Omistusliitteiden liikakäyttöä
Kysymys: Mikä muoto on autoaansa lauseessa Hän myi autoaansa? Eikö siinä toinen omistusliite ole liikaa? Vastaus: On. Siinä on yhdistetty muodot autoaan ja autoansa. Yleiskielisessä asiatekstissä käytetään...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 4/2016
Liisa Nuutinen
Lumirulla ja karvapohjasukset
Lumirulla ja karvapohjasukset Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokanta on taas tänä vuonna laajentunut usealla tuhannella sanalla. Seuraavat sanat sisältyvät vuoden 2016 sanapoimintoihin. Tunnetko ne? 1....
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2016
-
Muutoksia
Alkusanat -
Tervetuloa Kotukseen!
Artikkeli -
Miten murteista puhutaan?
Artikkeli -
Turun murretta ja mie-sie-kieltä – kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Artikkeli -
Kaksikielisyys on mahdollisuus, ei itsestäänselvyys
Artikkeli -
Metrolla kaupunkiin – arjen sanojen lähteillä
Artikkeli -
Kielenhuolto kirkastaa viestintää
Näkökulma -
Oikoluvusta editointiin – tekstin viimeistelyn monet nimet
Havaintoja -
Läkkä pois miu kansai! – monimuotoinen lähteä-verbi
Kieli kartalla -
Selkeitä päätöksiä asiakkaille
Kieli työssä -
Ottanette huomioon potentiaalin
Perusasiaa -
Mokoma taivaanrannan maalari!
Jokisen eväät -
Vuoden 2016 sanoja
Uudissana -
Yritysten ja tuotteiden merkilliset nimet
Julkaisuja -
Tietoiseksi kielestä ja kieli-ideologioista
Julkaisuja -
Uusia artikkeleita Vanhan kirjasuomen sanakirjaan
Uutisia -
Pitäjät pinnalla
Uutisia -
Hangosta Nuorgamiin – Asutusnimihakemisto verkossa
Nimistö -
Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?
Kysyttyä -
Kontaktoimisiin
Kysyttyä -
Omistusliitteiden liikakäyttöä
Kysyttyä -
Lumirulla ja karvapohjasukset
Kielivoimistelua