4_2015 - Kielikello
null 4_2015
Kielikello 4/2015
-
Alkusanat 4/2015
Riitta Eronen
Sanoista selvää
Kuluneen vuoden aikana on suurten uutisaiheiden ohessa ehditty puhua paljon myös kielestä ja sanoista. Vuosi alkoi halpuutus-keskustelulla, ja loppuvuonna otsikoitiin siitä, miten ”suomen kielestä poistetaan ja siihen...
Lue lisää
-
Kielitoimisto 70-vuotias 4/2015
Eija-Riitta Grönros
Sanakirjoja nykysuomesta
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Vuorossa on yleiskielen sanakirjatyö. Aiemmin on esitelty kielen- ja nimistönhuoltoa sekä koulutusta ja virkakielenhuoltoa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Leena Joki, Riina Klemettinen
Siepparit sanapellossa – sanastus eilen ja tänään
Sanastaminen tarkoittaa sanojen ja niiden käyttöyhteystietojen keräämistä ja muistiin merkitsemistä. Kotimaisten kielten keskuksessa sanastetaan ennen muuta Kielitoimiston sanakirjaa varten, mutta myös kielenhuoltajat tarvitsevat tietoa nykykielen sanastosta.
Lue lisää
-
Virkakieli 4/2015
Aino Piehl
Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia
Virkakielikampanjassa pyydettiin virastoja ja kuntia kertomaan onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta. Parhaat onnistumistarinat palkittiin selkeän kielen päivänä 13.10.2015.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Ari Sainio
Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän
Enemmistö Suomen kunnista on sitä mieltä, että omassa kunnassa on tarvetta selkokieliselle tiedotusmateriaalille. Silti vain pieni osa kunnista on tuottanut sitä. Tämä selvisi Selkokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton tekemästä kyselystä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Tarja Ahopelto, Ilona Tanskanen, Tuija Tolonen-Kytölä
Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opintojen merkityksestä ollaan yhtä mieltä ainakin julkilausumissa: kieli- ja viestintäosaamista tarvitaan. Opetuksen määrä sen sijaan vaihtelee suuresti, mikä johtaa kysymään, saavatko kaikki opiskelijat opinnoissaan työelämässä tarvittavan suomen kielen ja viestinnän taidon.
Lue lisää
-
Uudissana 4/2015
Riitta Eronen
Vuosi sanoina: halpuuttamisesta reiluuttamiseen
Kielenkäyttö nousi Suomessa keskustelunaiheeksi heti vuoden 2015 alussa, kun kaupan S-ryhmä käytti markkinoinnissaan uudissanaa halpuuttaa. Se ärsytti monia, vaikka verbi onkin kielellisesti oikein muodostettu. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Petri Lauerma
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Aki Petteri Lahtinen
Ranskan kuolevaiset kielipoliisit
Ranskan akatemia on vaalinut ranskan kieltä jo 380 vuotta. Akatemia julkaisee pian kauan odotetun yhdeksännen painoksen sanakirjastaan. Akatemian kuolemattomiksi kutsutut jäsenet ja heidän vartioimansa sanat ovat silti osoittautuneet kuolevaisiksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2015
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Virkakielenhuolto Puolassa
Suomessa virkakieltä pidetään usein vaikeatajuisena, ja samanlainen mielikuva virkakielestä vallitsee myös Puolassa. Viranomaisia moititaan mm. siitä, että he eivät ota tarpeeksi huomioon lukijoita.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2015
Minna Salonen
Enemp tiijjät kum meillä käyt – me murteissa
Tavallisella sanalla ”me” on murteissa monia muotoja, ja joskus nykypuhuja voi joutua miettimään sen merkitystäkin kahteen kertaan.
Lue lisää
-
Havaintoja 4/2015
Jussi Pahikkala
Kieltosanan paikasta lauseessa
Kieliopissa sanotaan lauseessa olevan käänteinen sanajärjestys eli inversio, jos predikaatti edeltää subjektia, muussa tapauksessa suora sanajärjestys. Kun lause alkaa verbin määritteellä, ”alkumääritteellä” −...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2015
Jaakko Anhava
Uusituista käännöksistä
Kielikellossa 4/2013 professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi käsittelivät kaunokirjallisten teosten uusia käännöksiä. Vaikka aikaa on kulunut, erästä kohtaa heidän kirjoituksessaan sopii yhä kommentoida (s....
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2015
Elina Heikkilä
Näkymätön työ näkyväksi
Käännetyt maailmat tekee näkyväksi kääntäjien ja tulkkien tuiki tärkeää mutta harmillisen usein näkymättömiin jäävää työtä. Kirja on varta vasten suomalaislukijoille koottu tietopaketti käännösviestinnän teoriaa ja...
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2015
Sari Maamies
Amerikan-matka ja Nobelin palkinto – yhdysmerkki erisnimen yhteydessä
Yhdysmerkki on tavuviivan mittainen viiva (-). Yhdysmerkkiä pitempi viiva on nimeltään ajatusviiva (–). Sitä käytetään eri tehtäviin kuin yhdysmerkkiä. Yhdysmerkkiä tarvitaan erilaisiin tehtäviin, joista tässä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2015
Taru Kolehmainen
Elämäkerta vai "elämänkerta"?
Kysymys: Kielenhuollon oppaiden mukaan sanassa elämäkerta alkuosan tulee olla nominatiivissa, siis elämä. Kuitenkin yleisesti näkee myös muotoa ”elämänkerta”. Monen mielestä se olisi luontevampi muoto. Miksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2015
Ulla Onkamo
Japanilaisten nimien kirjoittaminen ja ääntäminen
Kysymys: Syksyllä 2015 järjestetyssä luistelukilpailussa esiintyi myös japanilaisia luistelijoita. Miten heidän nimensä kirjoitetaan ja äännetään suomessa? Vastaus: Kun nimi on peräisin toisella...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 4/2015
Riitta Eronen
Emoji ja unimuna
Tunnetko nämä vuoden 2015 aikana Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan poimitut sanat? Ne sisältyvät Kotuksen Vuoden sanapoimintoihin, ja osa niistä on valittu myös Kotuksen verkkosivujen Kuukauden sanoiksi. ...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2015
Tarja Korhonen
Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan
Suomen murteiden sanakirjaan on lisätty aakkosväli kö–lasiäijä. Uuden jakson myötä verkossa on nyt noin 80 000 sana-artikkelia. Verkkosanakirja sisältää laajennuksen jälkeen aakkosvälin ja–lasiäijä. Sanakirjasta on...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2015
Pirkko Kuutti
Lisää vanhan kirjasuomen sanakirjaa verkkoon
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) täydentyi marraskuussa 2015. Nyt verkossa on julkaistuna aakkosväli laadata−oikeinuskovainen, yhteensä runsaat 13 000 sana-artikkelia . Verkkosanakirja täydentyy vuosittain siten,...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2015
Murra koodi – tutustu pistekirjoitukseen
Piste- eli braillekirjoitus tulee yhä useammin vastaan esimerkiksi lääkepakkauksissa ja erilaisissa opasteissa. Sillä tarkoitetaan sormin tunnusteltavaa kohokirjoitusta, jonka avulla jokainen kirjain, numero...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2015
Kotimaisten kielten keskus muuttaa
Kotimaisten kielten keskus ja Kielikellon toimitus muuttavat helmikuussa 2016. Uusi osoite on Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki. Puhelinnumerot eivät muutu. Muuton vuoksi Kotuksen kirjasto on kiinni...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2015
-
Sanoista selvää
Alkusanat -
Sanakirjoja nykysuomesta
Kielitoimisto 70-vuotias -
Siepparit sanapellossa – sanastus eilen ja tänään
Artikkeli -
Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia
Virkakieli -
Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän
Artikkeli -
Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa
Artikkeli -
Vuosi sanoina: halpuuttamisesta reiluuttamiseen
Uudissana -
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Artikkeli -
Ranskan kuolevaiset kielipoliisit
Artikkeli -
Virkakielenhuolto Puolassa
Artikkeli -
Enemp tiijjät kum meillä käyt – me murteissa
Kieli kartalla -
Kieltosanan paikasta lauseessa
Havaintoja -
Uusituista käännöksistä
Keskustelua -
Näkymätön työ näkyväksi
Julkaisuja -
Amerikan-matka ja Nobelin palkinto – yhdysmerkki erisnimen yhteydessä
Perusasiaa -
Elämäkerta vai "elämänkerta"?
Kysyttyä -
Japanilaisten nimien kirjoittaminen ja ääntäminen
Kysyttyä -
Emoji ja unimuna
Kielivoimistelua -
Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan
Uutisia -
Lisää vanhan kirjasuomen sanakirjaa verkkoon
Uutisia -
Murra koodi – tutustu pistekirjoitukseen
Uutisia -
Kotimaisten kielten keskus muuttaa
Uutisia