4_2013 - Kielikello

Alkusanat 4/2013

Riitta Eronen

Yhteispelillä se sujuu

Vanhan liikennevalistuslaulun sanat ”yhteispelillä se sujuu” palaavat mieleen, kun katsoo tämän lehden kirjoituksia ja kirjoittajia: tavallista useampi jutuista paljastuu kahden hengen yhteistyöksi. Myös muiden...

Lue lisää

Artikkeli 4/2013

Salli Kankaanpää

Kieliohjeiden kirjo

Miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Entä kuka niitä voi antaa, ja kenen neuvo on luotettavin?

Lue lisää

Suomen kielen lautakunta 4/2013

Sari Maamies

Haltija ja haltia

Suomen kielen lautakunta keskusteli haltija-sanan oikeinkirjoituksesta kokouksessaan 23.10.2013. Haltija-sanalla on kaksi merkitystä, jotka Kielitoimiston sanakirja (2012) esittää seuraavasti: 1. henkilö jonka...

Lue lisää

Artikkeli 4/2013

Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen

Kieli muuttuu – rikkautta vai rappiota?

Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.

Lue lisää

Artikkeli 4/2013

Paula Koskimäki

Tuntitehtävä puhuu – luetunymmärtämistä lukiossa

Lukion kielenhuollon kurssilla luettiin Kielikellon artikkeli ja vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin. Mitä opiskelijat saivat irti tekstistä, ja mitä vastaukset kertovat opettajalle heidän taidoistaan ja tarpeistaan?

Lue lisää

Perusasiaa 4/2013

Sari Maamies

Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?

Kiisi vai kiiti, kaasi vai kaatoi, haravoi vai haravoitsi? Eräiden verbien imperfektimuodoissa vaihtelevat eri tavoin s ja t.

Lue lisää

Artikkeli 4/2013

Anni Jääskeläinen

Äänten kuvia teksteissä

Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.

Lue lisää

Artikkeli 4/2013

Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula

Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?

Monista kaunokirjallisista teoksista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Emily Brontën Wuthering Heights (1847) on suomennettu viiteen kertaan ja Daniel Defoen teoksesta Robinson Crusoe (1719) on julkaistu peräti 35 erilaista suomenkielistä versiota. Jos teos on hyvin käännetty, tarvitaanko siitä useita käännöksiä?

Lue lisää

Kieli työssä 4/2013

Riitta Eronen, Pasi Heikura

Aristoteleen kantapää ja muita fraasirikoksia

Radio-ohjelma Aristoteleen kantapää yhdistää kieliasian huumoriin tavalla, joka jaksaa innostaa sekä kuuntelijoita että tekijöitä vuodesta toiseen. Kielikello kysyi toimittaja Pasi Heikuralta, mikä on ohjelman salaisuus.

Lue lisää

Uudissana 4/2013

Leena Joki

Trolli – rölli, kiuso, härnäkkö?

trolli internetissä käytävää keskustelua tahallisesti häiritsevä viesti; tällaisen viestin lähettäjä. Esim. Älä ruoki trollia ’älä vastaa viesteihin, jotka haastavat riitaa t. vievät keskustelua...

Lue lisää

Jokisen eväät 4/2013

Riina Klemettinen

Kukkahattu kukkistelee

Joko kaikki tuntevat kukkahattutädin, tuon internetin keskustelupalstoilta karanneen hahmon, joka sormi pystyssä ja lieri läpättäen rientää suvaitsemaan tai paheksumaan milloin mitäkin asiaa, ihmistä tai...

Lue lisää

Kieli kartalla 4/2013

Minna Salonen

Nyt se on tuas keli

Sanoilla keli ja sää on yleiskielen sanakirjan mukaan eri merkitykset. Puhekielessä ja murteissa keli-sanaa kuitenkin käytetään myös sään synonyyminä.

Lue lisää

Havaintoja 4/2013

Marjatta Palander

Susi-havainto Itä-Suomesta

Kirsti Aapala esitteli Kielikellossa 3/2013 kiintoisassa artikkelissaan susi- ja hukka-sanojen käyttöä murteissa ja yleiskielen sanonnoissa. Mukana olivat mm. epäonnistuneesta tekeleestä käytettävät ilmaukset...

Lue lisää

Julkaisuja 4/2013

Kirsti Aapala, Klaas Ruppel

Itämaiden mausteita suomen kielessä

Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista lähtöä olevat sekä nuorimmat englannista peräisin olevat...

Lue lisää

Kysyttyä 4/2013

Raija Moilanen

Iphoneista

Kysymys: Miten tuotenimi iPhone kirjoitetaan tekstissä, ja miten sitä taivutetaan? Vastaus: Tuotenimeen iPhone voidaan soveltaa suomen kielen lautakunnan yritysnimistä antamaa suositusta (ks. Kielikello...

Lue lisää

Kysyttyä 4/2013

Henna Leskelä, Suvi Syrjänen

Kihlajaiset ja vihkiäiset

Kysymys: Sanassa kihlajaiset on j-kirjain mutta esimerkiksi vihkiäisissä ei. Milloin tämäntyyppiseen sanaan tulee j ja milloin ei? Vastaus: Monet juhlien, tapahtumien ja tilaisuuksien (loppiainen, avajaiset)...

Lue lisää

Kysyttyä 4/2013

Sari Maamies

Lähtemisen historiaa

Kysymys: Miten selitetään muodot lähti ja läksi? Vastaus: Lähteä-verbin imperfektimuoto läksi on historiallisesti vanhempi kuin lähti. On oletettu, että läksi-muotoa on edeltänyt muoto läkti, jossa on tapahtunut...

Lue lisää

Kysyttyä 4/2013

Sari Maamies

Verkkaiseen tahtiin

Kysymys: Sanan verkkainen merkitys ihmetyttää. Sitä käytetään merkityksessä ’hidas, hätäilemätön’, mutta joskus myös aivan päinvastaisesti merkityksessä ’nopea’. Vastaus: Yleiskielessä sanojen...

Lue lisää

Nimistö 4/2013

Minna Pyhälahti

Talviolympialaisten paikat

Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestetään 7.–23. helmikuuta Venäjällä kahdessa eri paikassa: Mustanmeren rannikolla sijaitsevassa Sotšissa ja vuoristossa sijaitsevassa Krasnaja Poljanassa. Suomen kielessä...

Lue lisää

Uutisia 4/2013

Riina Klemettinen

Strokesta aivohaveri? Lääketieteen sanastolautakunta 30-vuotias

Aleksis Kiven päivänä 10.10.2013 juhlittiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Lääketieteen sanastolautakunnan 30-vuotista työtä suomenkielisen lääketieteen sanaston kehittäjänä. Sanastotyön lisäksi...

Lue lisää

Uutisia 4/2013

Aino Piehl

Selge keele konverents Virossa

Tallinnassa järjestettiin 26.9. ensimmäinen laaja selkeän kielen konferenssi, aiheena erityisesti säädös- ja tuomioistuinkielen ymmärrettävyys. Viron kielen instituutin, Viron toimittajaliiton ja Euroopan...

Lue lisää

Uutisia 4/2013

Aino Piehl

Klarspråk 2013

Seitsemäs pohjoismainen selkeän kielen konferenssi pidettiin 21.–22.11. Helsingissä. Sen järjestivät Kotimaisten kielten keskus ja Pohjoismaiden neuvoston kieliasioita koordinoiva Nordisk sprogkoordination....

Lue lisää

Uutisia 4/2013

Koneen Säätiö tukee Kotuksen laajoja sanakirjahankkeita

Koneen Säätiö on myöntänyt yli miljoona euroa kahdelle Kotimaisten kielten keskuksen hankkeelle, Vanhan kirjasuomen sanakirjalle ja Suomen murteiden sanakirjalle. Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyötä...

Lue lisää

Kielivoimistelua 4/2013

Riitta Eronen

Aikamme sanoja

Tunnistatko seuraavat uudet ilmaisut? 1. baarihyppely 2. hulailu 3. jauholeipomo 4. mimmikirjallisuus 5. rahakoira 6. sirkkapatukka 7. tiedonharavointi 8. 5:2-dieetti 9. vlogi 10. Yt. Vastaukset ...

Lue lisää

4_2013 - Kielikello

Kielikello 4/2013

Yhteispelillä se sujuu

Kieliohjeiden kirjo

Haltija ja haltia

Kieli muuttuu – rikkautta vai rappiota?

Tuntitehtävä puhuu – luetunymmärtämistä lukiossa

Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?

Äänten kuvia teksteissä

Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?

Aristoteleen kantapää ja muita fraasirikoksia

Trolli – rölli, kiuso, härnäkkö?

Kukkahattu kukkistelee

Nyt se on tuas keli

Susi-havainto Itä-Suomesta

Itämaiden mausteita suomen kielessä

Iphoneista

Kihlajaiset ja vihkiäiset

Lähtemisen historiaa

Verkkaiseen tahtiin

Talviolympialaisten paikat

Strokesta aivohaveri? Lääketieteen sanastolautakunta 30-vuotias

Selge keele konverents Virossa

Klarspråk 2013

Koneen Säätiö tukee Kotuksen laajoja sanakirjahankkeita

Aikamme sanoja

Sisällysluettelo 4/2013

Kielikellon lehdet