4_2013 - Kielikello
null 4_2013
Kielikello 4/2013
-
Alkusanat 4/2013
Riitta Eronen
Yhteispelillä se sujuu
Vanhan liikennevalistuslaulun sanat ”yhteispelillä se sujuu” palaavat mieleen, kun katsoo tämän lehden kirjoituksia ja kirjoittajia: tavallista useampi jutuista paljastuu kahden hengen yhteistyöksi. Myös muiden...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2013
Salli Kankaanpää
Kieliohjeiden kirjo
Miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Entä kuka niitä voi antaa, ja kenen neuvo on luotettavin?
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2013
Sari Maamies
Haltija ja haltia
Suomen kielen lautakunta keskusteli haltija-sanan oikeinkirjoituksesta kokouksessaan 23.10.2013. Haltija-sanalla on kaksi merkitystä, jotka Kielitoimiston sanakirja (2012) esittää seuraavasti: 1. henkilö jonka...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2013
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Kieli muuttuu – rikkautta vai rappiota?
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2013
Paula Koskimäki
Tuntitehtävä puhuu – luetunymmärtämistä lukiossa
Lukion kielenhuollon kurssilla luettiin Kielikellon artikkeli ja vastattiin sitä koskeviin kysymyksiin. Mitä opiskelijat saivat irti tekstistä, ja mitä vastaukset kertovat opettajalle heidän taidoistaan ja tarpeistaan?
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2013
Sari Maamies
Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?
Kiisi vai kiiti, kaasi vai kaatoi, haravoi vai haravoitsi? Eräiden verbien imperfektimuodoissa vaihtelevat eri tavoin s ja t.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2013
Anni Jääskeläinen
Äänten kuvia teksteissä
Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2013
Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula
Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?
Monista kaunokirjallisista teoksista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Emily Brontën Wuthering Heights (1847) on suomennettu viiteen kertaan ja Daniel Defoen teoksesta Robinson Crusoe (1719) on julkaistu peräti 35 erilaista suomenkielistä versiota. Jos teos on hyvin käännetty, tarvitaanko siitä useita käännöksiä?
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2013
Riitta Eronen, Pasi Heikura
Aristoteleen kantapää ja muita fraasirikoksia
Radio-ohjelma Aristoteleen kantapää yhdistää kieliasian huumoriin tavalla, joka jaksaa innostaa sekä kuuntelijoita että tekijöitä vuodesta toiseen. Kielikello kysyi toimittaja Pasi Heikuralta, mikä on ohjelman salaisuus.
Lue lisää
-
Uudissana 4/2013
Leena Joki
Trolli – rölli, kiuso, härnäkkö?
trolli internetissä käytävää keskustelua tahallisesti häiritsevä viesti; tällaisen viestin lähettäjä. Esim. Älä ruoki trollia ’älä vastaa viesteihin, jotka haastavat riitaa t. vievät keskustelua...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 4/2013
Riina Klemettinen
Kukkahattu kukkistelee
Joko kaikki tuntevat kukkahattutädin, tuon internetin keskustelupalstoilta karanneen hahmon, joka sormi pystyssä ja lieri läpättäen rientää suvaitsemaan tai paheksumaan milloin mitäkin asiaa, ihmistä tai...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2013
Minna Salonen
Nyt se on tuas keli
Sanoilla keli ja sää on yleiskielen sanakirjan mukaan eri merkitykset. Puhekielessä ja murteissa keli-sanaa kuitenkin käytetään myös sään synonyyminä.
Lue lisää
-
Havaintoja 4/2013
Marjatta Palander
Susi-havainto Itä-Suomesta
Kirsti Aapala esitteli Kielikellossa 3/2013 kiintoisassa artikkelissaan susi- ja hukka-sanojen käyttöä murteissa ja yleiskielen sanonnoissa. Mukana olivat mm. epäonnistuneesta tekeleestä käytettävät ilmaukset...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2013
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Itämaiden mausteita suomen kielessä
Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista lähtöä olevat sekä nuorimmat englannista peräisin olevat...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2013
Raija Moilanen
Iphoneista
Kysymys: Miten tuotenimi iPhone kirjoitetaan tekstissä, ja miten sitä taivutetaan? Vastaus: Tuotenimeen iPhone voidaan soveltaa suomen kielen lautakunnan yritysnimistä antamaa suositusta (ks. Kielikello...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2013
Henna Leskelä, Suvi Syrjänen
Kihlajaiset ja vihkiäiset
Kysymys: Sanassa kihlajaiset on j-kirjain mutta esimerkiksi vihkiäisissä ei. Milloin tämäntyyppiseen sanaan tulee j ja milloin ei? Vastaus: Monet juhlien, tapahtumien ja tilaisuuksien (loppiainen, avajaiset)...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2013
Sari Maamies
Lähtemisen historiaa
Kysymys: Miten selitetään muodot lähti ja läksi? Vastaus: Lähteä-verbin imperfektimuoto läksi on historiallisesti vanhempi kuin lähti. On oletettu, että läksi-muotoa on edeltänyt muoto läkti, jossa on tapahtunut...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2013
Sari Maamies
Verkkaiseen tahtiin
Kysymys: Sanan verkkainen merkitys ihmetyttää. Sitä käytetään merkityksessä ’hidas, hätäilemätön’, mutta joskus myös aivan päinvastaisesti merkityksessä ’nopea’. Vastaus: Yleiskielessä sanojen...
Lue lisää
-
Nimistö 4/2013
Minna Pyhälahti
Talviolympialaisten paikat
Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestetään 7.–23. helmikuuta Venäjällä kahdessa eri paikassa: Mustanmeren rannikolla sijaitsevassa Sotšissa ja vuoristossa sijaitsevassa Krasnaja Poljanassa. Suomen kielessä...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2013
Riina Klemettinen
Strokesta aivohaveri? Lääketieteen sanastolautakunta 30-vuotias
Aleksis Kiven päivänä 10.10.2013 juhlittiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Lääketieteen sanastolautakunnan 30-vuotista työtä suomenkielisen lääketieteen sanaston kehittäjänä. Sanastotyön lisäksi...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2013
Aino Piehl
Selge keele konverents Virossa
Tallinnassa järjestettiin 26.9. ensimmäinen laaja selkeän kielen konferenssi, aiheena erityisesti säädös- ja tuomioistuinkielen ymmärrettävyys. Viron kielen instituutin, Viron toimittajaliiton ja Euroopan...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2013
Aino Piehl
Klarspråk 2013
Seitsemäs pohjoismainen selkeän kielen konferenssi pidettiin 21.–22.11. Helsingissä. Sen järjestivät Kotimaisten kielten keskus ja Pohjoismaiden neuvoston kieliasioita koordinoiva Nordisk sprogkoordination....
Lue lisää
-
Uutisia 4/2013
Koneen Säätiö tukee Kotuksen laajoja sanakirjahankkeita
Koneen Säätiö on myöntänyt yli miljoona euroa kahdelle Kotimaisten kielten keskuksen hankkeelle, Vanhan kirjasuomen sanakirjalle ja Suomen murteiden sanakirjalle. Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyötä...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 4/2013
Riitta Eronen
Aikamme sanoja
Tunnistatko seuraavat uudet ilmaisut? 1. baarihyppely 2. hulailu 3. jauholeipomo 4. mimmikirjallisuus 5. rahakoira 6. sirkkapatukka 7. tiedonharavointi 8. 5:2-dieetti 9. vlogi 10. Yt. Vastaukset ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2013
-
Yhteispelillä se sujuu
Alkusanat -
Kieliohjeiden kirjo
Artikkeli -
Haltija ja haltia
Suomen kielen lautakunta -
Kieli muuttuu – rikkautta vai rappiota?
Artikkeli -
Tuntitehtävä puhuu – luetunymmärtämistä lukiossa
Artikkeli -
Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?
Perusasiaa -
Äänten kuvia teksteissä
Artikkeli -
Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?
Artikkeli -
Aristoteleen kantapää ja muita fraasirikoksia
Kieli työssä -
Trolli – rölli, kiuso, härnäkkö?
Uudissana -
Kukkahattu kukkistelee
Jokisen eväät -
Nyt se on tuas keli
Kieli kartalla -
Susi-havainto Itä-Suomesta
Havaintoja -
Itämaiden mausteita suomen kielessä
Julkaisuja -
Iphoneista
Kysyttyä -
Kihlajaiset ja vihkiäiset
Kysyttyä -
Lähtemisen historiaa
Kysyttyä -
Verkkaiseen tahtiin
Kysyttyä -
Talviolympialaisten paikat
Nimistö -
Strokesta aivohaveri? Lääketieteen sanastolautakunta 30-vuotias
Uutisia -
Selge keele konverents Virossa
Uutisia -
Klarspråk 2013
Uutisia -
Koneen Säätiö tukee Kotuksen laajoja sanakirjahankkeita
Uutisia -
Aikamme sanoja
Kielivoimistelua