4_2011 - Kielikello
null 4_2011
Kielikello 4/2011
-
Alkusanat 4/2011
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten keskus
Tämän vuoden Kielikellon ykkösnumerossa kerrottiin, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskus oli juuri täyttänyt 35 vuotta. Nyt voisi kertoa, että se olikin sitten viimeinen syntymäpäivä, koska tutkimuskeskusta...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2011
Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen
Onko laki sama kaikille? – Lakitekstien viittaukset
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2011
Annastiina Viertiö
Hallinnossa kaivataan koulutusta ja laatua viestintään
Hallinnon kielenkäytölle asetetaan monenlaisia vaatimuksia, mutta millaisia mahdollisuuksia virastoilla on toteuttaa niitä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kysyi valtionhallinnon organisaatioilta niiden kielenhuoltotilanteesta.
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Sari Vaula
Virkakielenhuoltajat Islannissa
Reykjavikissa järjestettiin 12.–13.10.2011 pohjoismaisten virkakielenhuoltajien kongressi Juridisk sprog i Norden. Tapahtuma keräsi yli 90 osallistujaa, ja sen isäntänä toimi Árni Magnússon-instituttet for...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2011
Taru Kolehmainen
Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta perustettiin vuonna 1928. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli vierassanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen. Asia nostatti kiihkeitä tunteita.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2011
Risto Uusikoski
Hyvä hakemisto on huomaamaton
Tavoittamaton tieto on hyödytöntä. Tämä viisaus pätee niin sähköisessä muodossa olevan tiedon kuin perinteisten painettujen kirjojen yhteydessä. Painettujen kirjojen tiedon saattaminen tavoitettavaan muotoon on hakemistojen laatijan tehtävä.
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 4/2011
Kaarina Vuolab-Lohi
Saamenkieliset paikannimet Suomessa
Suomessa puhutaan kolmea kaikkiaan yhdeksästä saamen kielestä. Saamelaisalueella paikannimet voivat kartoissa olla jopa neljällä eri kielellä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2011
Suvi Mäkelä
Jan-Erik ja Sarianna – yhdysnimien kirjoitustapa
Yhdysnimet kirjoitetaan yleensä yhdysmerkkiä käyttäen, siis esimerkiksi Ritva-Liisa, Veli-Matti. Tämä on ollut suositus ja vallitseva käytäntö, josta kuitenkin on joskus poikettu. Näin on voinut syntyä uusiakin nimiä.
Lue lisää
-
Nimistö 4/2011
Elina Wihuri
Sukunimien taivutusluettelo verkossa
Miten taipuvat nimet Sarvas, Härkin ja Kurki? Miten taivutetaan vuo-loppuisia nimiä? Tietoa sukunimien taivutuksesta on saatavilla Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilta.
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2011
Sari Maamies
Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä
Paras kirja, jonka olen lukenut – vai minkä? Milloin relatiivipronominina on joka, milloin mikä?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2011
Heikki Hurtta
Höpsis, ole hilijaa!
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2011
Kaino Laaksonen
Ymmärrettävämpiä tekstejä Kelasta
Kela lähettää vuosittain 19,3 miljoonaa kirjettä. Kirjeet sisältävät monenlaisia tekstejä: päätöksiä, liitelomakkeita, ohjeita. Etuuksien hakulomakkeitakin on satoja. Parhaillaan Kelassa on meneillään tekstien uudistustyö.
Lue lisää
-
Uudissana 4/2011
Liisa Nuutinen
Hengähdä ja huokoista
Talouselämä-lehti ehdotti tämän vuoden tammikuussa vuoden teemaksi työelämän huokoistamista. Työn ja työelämän huokoistaminen tarkoittaa työnteon riittävää tauottamista, joka auttaa työntekijää jaksamaan...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Carea ja Trafi – viranomaisen esiinnyttävä oikealla nimellään
Hallinnon asiakkaille suunnatussa viestinnässään viranomaisen on aina esiinnyttävä virallisella nimellään, toteaa eduskunnan oikeusasiamies.
Lue lisää
-
Jokisen eväät 4/2011
Tarja Riitta Heinonen
Kielikukkasia
Monet kielikuvat leviävät käännöslainoina eli sanasanaisina käännöksinä kielestä toiseen. Esimerkiksi englanninkielinen ilmaus tongue in cheek on suomeksi kääntynyt muotoon kieli poskessa. Samalta suunnalta...
Lue lisää
-
Nimistö 4/2011
Elina Wihuri
Etelä-Sudan ja Libya
Maailman valtioiden lukumäärä kasvoi yhdellä, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 9. heinäkuuta 2011. Uuden valtion lyhyt nimi on suomeksi Etelä-Sudan ja pitkä nimi Etelä-Sudanin tasavalta. Maiden nimissä...
Lue lisää
-
Nimistö 4/2011
YK:n paikannimityöstä verkossa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla on julkaistu raportti YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän (United Nations Group of Experts on Geographical Names) 26. kokouksesta. Raportti on suomenkielinen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2011
Raija Moilanen
Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti
Kysymys: Mikä on sähköinen resepti? Onko se sama kuin elektroninen resepti? Entäpä eResepti? Vastaus: Suomessa ollaan siirtymässä uudenlaiseen reseptikäytäntöön. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2011
Sari Maamies
ELY ja ELY-keskus
Kysymys: Miten lyhennettä ELY pitäisi käyttää? Voiko siihen liittää jälkiosaksi sanan keskus? Vastaus: Kielikellossa 4/2009 annetaan ohjeita aluehallintouudistuksen yhteydessä syntyneiden uusien lyhenteiden...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2011
Riitta Korhonen
Kukakohan tämän on kirjoittanut?
Kysymys: Erilaisten kieli-inhokkilistojen kärkisijoilla on pitkään sinnitellyt kysymyssanatyyppi kukakohan, missäköhän. Miten näitä kysymyssanoja nykyään käytetään ja sopivatko ne käytettäviksi asiatekstissä? ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2011
Salli Kankaanpää
Vaali vai vaalit?
Kysymys: Miksi tiedotusvälineet puhuvat monikossa presidentinvaaleista, vaikka valitaan vain yksi presidentti? Eikö pitäisi käyttää yksikkömuotoa presidentinvaali, joka esiintyy myös vaalilaissa? Vastaus: Monet...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Voitokas vertaus
Palaute on joskus pakkopullaa, mutta yleensä kuitenkin turhan harvinaista herkkua. Näin voi päätellä palautekilpailun vastauksista. Kielitoimiston kouluttajilla oli nimittäin Helsingin kirjamessuilla lokakuussa...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Koneen Säätiöltä rahoitusta sanakirjatyöhön
Koneen Säätiö on myöntänyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle 144 500 euroa Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja Suomen murteiden sanakirjan toimitustyöhön. Valtion tuottavuusohjelman leikkausten vuoksi...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Virkakielen kehittäjä palkittiin
EU-kielenhuoltaja Aino Piehl Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta on Akavan Erityisalojen Vuoden osaaja 2011. Palkinto myönnettiin erityisesti Piehlin työstä virkakielen parantamiseksi. ...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Språkbruk 30-vuotias
Språkbruk, Kielikellon ruotsinkielinen sisarjulkaisu, täyttää 30 vuotta. Onnittelemme! Merkkivuotta juhlittiin lehden tekijöiden ja yhteistyökumppaneiden voimin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto
Etsivä sosiaalityöntekijä (uppsökare); kulttuurien törmäys (kulturkrock); työkokeilu (arbetsprövning). Nämä ja noin3 700 muuta hakusanaa löytyvät Kielineuvoston ruotsalais-suomalaisesta sosiaalialan...
Lue lisää
-
Uutisia 4/2011
Suomen romanikielen kielioppi verkossa
Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat perustiedot Suomen romanikielen keskeisimmistä rakenteista ja niiden käytöstä. Kielioppi on laadittu ensi sijassa...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 4/2011
Raija Moilanen
Kielivoimistelua
Mitkä oikeinkirjoitusseikat paljastavat, että kyseessä on vanha kieli? Löydätkö seitsemän eroa nykyiseen yleiskieleen verrattuna? Naiivisuudessani tartuin arvelematta työhön käsiksi ja kirjoitin ”Murtovarkaus”...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2011
-
Kotimaisten kielten keskus
Alkusanat -
Onko laki sama kaikille? – Lakitekstien viittaukset
Artikkeli -
Hallinnossa kaivataan koulutusta ja laatua viestintään
Artikkeli -
Virkakielenhuoltajat Islannissa
Uutisia -
Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat
Kielenhuollon historiaa -
Hyvä hakemisto on huomaamaton
Artikkeli -
Saamenkieliset paikannimet Suomessa
Vähemmistökielet -
Jan-Erik ja Sarianna – yhdysnimien kirjoitustapa
Artikkeli -
Sukunimien taivutusluettelo verkossa
Nimistö -
Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä
Perusasiaa -
Höpsis, ole hilijaa!
Kieli kartalla -
Ymmärrettävämpiä tekstejä Kelasta
Kieli työssä -
Hengähdä ja huokoista
Uudissana -
Carea ja Trafi – viranomaisen esiinnyttävä oikealla nimellään
Uutisia -
Kielikukkasia
Jokisen eväät -
Etelä-Sudan ja Libya
Nimistö -
YK:n paikannimityöstä verkossa
Nimistö -
Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti
Kysyttyä -
ELY ja ELY-keskus
Kysyttyä -
Kukakohan tämän on kirjoittanut?
Kysyttyä -
Vaali vai vaalit?
Kysyttyä -
Voitokas vertaus
Uutisia -
Koneen Säätiöltä rahoitusta sanakirjatyöhön
Uutisia -
Virkakielen kehittäjä palkittiin
Uutisia -
Språkbruk 30-vuotias
Uutisia -
Ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto
Uutisia -
Suomen romanikielen kielioppi verkossa
Uutisia -
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua