4_2007 - Kielikello
null 4_2007
Kielikello 4/2007
-
Alkusanat 4/2007
Sari Maamies
Kieli ja sukupuoli
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, kun edellisessä Kielikellossa kerrottiin ennakkotietona, että suomen kielen lautakunta oli...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2007
Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi
Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe – Recommendation N° R (90) 4 on the Elimination of Sexism from Language). Suosituksessa todetaan, että hyvistä tavoitteista...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Mila Engelberg
Seksistinen suomi
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja sukupuolen tutkimuksessa kuitenkin tiedetään, että kielen sukupuolittuneisuuden...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Harri Mantila
Mitä kielenhuolto voi?
Seksistisestä kielenkäytöstä virinnyt keskustelu asettaa kielenhuollon elimet jälleen kerran seuraavien kolmen kysymyksen eteen: Mitkä kielenhuollon mahdollisuudet ovat, ja kenellä tai millä lopulta on valta...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Kaisa Karppinen
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Eija-Riitta Grönros
Mies ja nainen sanakirjassa
Miten mieheen viittaavat sanat esitetään sanakirjassa? Voiko sanakirja edistää sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Liisa Laakso-Tammisto
Sukupuoli käännöksessä
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 4/2007
Taru Kolehmainen
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata vuotta sitten. Minkälaista keskustelua naiseen viittaavien sanojen käytöstä on...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Kaisa Häkkinen
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Mikael Agricolan teoksista löytyy tietoa eri elämänaloista, myös lääketieteestä. Teksteissä esiintyy kansanomaisia tautien ja muiden vaivojen nimityksiä, ja niissä heijastuvat myös tuon ajan käsitykset tautien syistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Hannele Pirttimaa
Lääketieteen termit ‑sanakirja lääketieteen suomen vaalijana
Lääketieteen suomenkielisen sanaston kehitys on ollut osin spontaania, mutta myös tietoisella sanastotyöllä on erityisen pitkät perinteet juuri lääketieteen alalla. Työn tulokset on koottu laajaan Lääketieteen termit...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Maija Länsimäki
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi?
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi on yksi kielikeskustelun kiistakysymyksistä. Joitakuita jälkimmäinen ilmaus ärsyttää, toisten mielestä se on käypää kieltä, ja kolmannet ehkä hahmottavat ilmausten välille lievän...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Jenni Viinikka
Ylämummo värähtelee
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2007
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Äijyys ajan kuvastimessa
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. Mutta nykyäijän koko kuvan paljastaa vasta äijä-alkuisten...
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2007
Johanna Lehtonen
Työmaana kadunnimet
Johanna Lehtonen on ollut Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija vuodesta 2003. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. uusien kadun- ja tiennimien suunnittelu sekä niiden kieliasun tarkistaminen. ...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2007
Emilia Laurila
Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen
Kieli, etenkin sen sanasto, muuttuu jatkuvasti. Uudet asiat ja ilmiöt tuovat mukanaan uusia sanoja, uudissanoja. Millaisia nämä sanat ovat? Kuka niitä keksii, ja mitä ne kertovat elinympäristöstämme?...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2007
Elina Heikkilä
Opas tietokirjan tekemiseen
Käsikirjat ovat yleensä paksuja opuksia – Tietokirjoittajan käsikirjassa on vain 167 sivua. Teos esittelee vaihe vaiheelta taipaleen, joka kirjoittajalla on kuljettavanaan kirjan ideoinnista sen julkaisemiseen ja...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2007
Minna Haapanen, Tapio Kaijanen
Laskettelua ja mäkihyppyä suomeksi
Me suomalaiset voimme perustellusti pitää hiihtämistä – sen myötä myös mäenlaskua ja mäkihyppyä – yhtenä suurimmista historiallisista keksinnöistämme. Se on ratkaisevasti auttanut kansaamme olemassaolon taistelussa,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2007
Pirjo Mikkonen
Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä
Myanmar Tunnetutkin paikannimet, esimerkiksi maiden ja suurten kaupunkien nimet, voivat muuttua aikojen kuluessa monestakin syystä. Poliittisesti epävakaissa maissa vallanpitäjien vaihtuessa uusi hallitus voi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2007
Aino Piehl
Etyj-puheenjohtajuuden lyhennesanat
Suomesta tulee vuodeksi 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja. Järjestöllä on pitkä ja hankala nimi, ja siitä käytetäänkin usein lyhennettä ETYJ tai Etyj. Omat hankaluutensa on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2007
Aino Piehl
Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen
EU luopui kesäkuun huippukokouksessa perustuslakisopimuksestaan ja päätti tehdä välttämättömät muutokset toimintaansa laatimalla uuden sopimuksen, jolla uudistetaan vanhoja perussopimuksia. Sopimus on...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2007
-
Kieli ja sukupuoli
Alkusanat -
Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi
Suomen kielen lautakunta -
Seksistinen suomi
Artikkeli -
Mitä kielenhuolto voi?
Artikkeli -
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Artikkeli -
Mies ja nainen sanakirjassa
Artikkeli -
Sukupuoli käännöksessä
Artikkeli -
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Kielenhuollon historiaa -
Taudit ja tautien nimet Mikael Agricolan teoksissa
Artikkeli -
Lääketieteen termit ‑sanakirja lääketieteen suomen vaalijana
Artikkeli -
Saadaanko aikaan vai aikaiseksi?
Artikkeli -
Ylämummo värähtelee
Artikkeli -
Äijyys ajan kuvastimessa
Artikkeli -
Työmaana kadunnimet
Kieli työssä -
Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen
Julkaisuja -
Opas tietokirjan tekemiseen
Julkaisuja -
Laskettelua ja mäkihyppyä suomeksi
Keskustelua -
Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä
Kysyttyä -
Etyj-puheenjohtajuuden lyhennesanat
Kysyttyä -
Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen
Kysyttyä