4_2006 - Kielikello
null 4_2006
Kielikello 4/2006
-
Alkusanat 4/2006
Riitta Eronen
Kielivuosi vaihtuu
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 30-vuotisjuhlavuosi alkaa olla lopuillaan. Vuoden aikana julkisuudessa on puhuttu paljon kielestä, mm. oikeudesta oman kielen käyttämiseen. Asia on ollut erityisen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2006
Pirjo Mikkonen
Antintalosta Hartwall-areenalle
Kielilautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2006 suosittaa julkisten rakennusten, toimitilojen ja salien nimissä käytettäväksi yhdysmerkkiä, kun nimessä on alkuosana perusmuotoinen (nominatiivimuotoinen)...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Agricola antaa aihetta juhlaan
”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola vuonna 1543 ABCkiriassaan, joka on ensimmäinen suomenkielinen kirja. Mikael Agricolan työtä ja saavutuksia juhlitaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Toni Suutari
Sähköiset hetket – Kotuksen aineistoja verkkoon
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laajat sähköiset kielenaineistot, joista osa avataan pian vapaaseen verkkokäyttöön aineistopalvelu Kainossa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Kati Karvinen
Äidinkieltä lähihoitajille
Kuten kaikessa työelämässä, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan tekstejä enemmän kuin koskaan ennen. Alan peruskoulutuksen saaneet lähihoitajatkin käyttävät entistä enemmän työaikaansa tekstitöiden tekemiseen. Tässä kerrotaan, minkälaiset kielenkäytön valmiudet lähihoitajakoulutus antaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Vesa Heikkinen
Silminnähtäviä merkityksiä?
Missä kieli on kiinni, mistä merkitykset riippuvat? Miten tekstin asettelu, kuvitus, ulkoasu tai yleisemmin materiaalinen olemus vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä tekstistä tulkitaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Eija-Riitta Grönros
Arkikielestä yleiskieleen
Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Minna Pyhälahti
Ilahduttava ja suututtava sananvalinta – Haluaisitko olla kapasiteettia?
Sananvalinta kertoo paljon kirjoittajan maailmankuvasta. Yhden mielestä kummallinen henkilö on toiselle mielenkiintoinen persoona. Lehmä taas voi olla näkökulman mukaan tuotantoeläin tai se meidän rakas Mansikkimme.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Jaana Leinonen
Kielenhuoltoasenteissa eroja
Kielikellossa 3/2006 kerrottiin, että kielenhuollon maisema on muuttunut eikä kieltä ja kielenhuoltoa voi enää tarkastella samoista lähtökohdista kuin ennen. Miten kielenkäyttäjät suhtautuvat muutokseen? Millaisia ovat heidän asenteensa kielenhuoltoa kohtaan?
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2006
Minna Pyhälahti
Huolimaton kieli antaa kuvan epäpätevistä ihmisistä
Jaakko Lähteenmaa on toimittajien esimies Nelosen uutisissa. Hänen mielestään elävä, hyvä kieli on yleistiedon rinnalla toimittajan tärkein työkalu. Nelosen uutisten aamupalavereissa keskustellaan jatkuvasti kieliasioista, etenkin ymmärrettävistä sananvalinnoista ja juonnoista.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Tuure Hurme
Kuulutko ”meihin”?
Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Inkaliisa Vihonen
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea ‑seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden taloon. Aiheesta myös keskusteltiin vilkkaasti....
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2006
Inkaliisa Vihonen
Kaikilla oikeus lukuelämykseen
Sanaa selkokieli käytetään erikoistuneessa merkityksessä kuvaamaan kielimuotoa, joka on muodoltaan ja sisällöltään yleiskieltä yksinkertaisempaa. Se on suunnattu ihmisille, joille lukeminen tuottaa vaikeuksia....
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2006
Outi Toijanniemi
Keveyttä kirjoittamiseen
Valtaosa kielenhuollon oppaista on suunnattu ammatikseen kielen ja tekstien parissa työskenteleville. Marsa Luukkonen on valinnut teokseensa Hauskaa kielenhuoltoa! toisenlaisen näkökulman: hän on kirjoittanut...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2006
Leija Arvassalo
Pilkuntarkkaa poliisityötä
Monet kielestä kiinnostuneet ovat varmasti ehtineet hankkia hyllyihinsä Kielipoliisin käsikirjan (2005). Tänä syksynä sen rinnalle on ilmestynyt pari uutta kieliopasta: Hauskaa kielenhuoltoa! ...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2006
Heikki Mattila
Vuosikymmen EU-kieltä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tutkinut ja huoltanut suomalaista virkakieltä jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin tässä työssä painottuvat Suomen EU-jäsenyydestä johtuvat kysymykset. Suuret kielet ovat...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Liisa Nuutinen
Vastahuijaus
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä verkkourkinta. Verkkourkinnalla pyritään hankkimaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Minna Haapanen
Avustavia koiria
Keskuudessamme liikkuu eri tehtävissä ihmisiä avustavia koiria, esimerkiksi sokean opastamiseen koulutettuja opaskoiria. Liikuntavammaisia auttavat avustajakoirat, jotka osaavat noutaa esineitä, avata ovia,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Heikki Hurtta
Tuttujen paikkojen vieraita nimiä
Viestimissä ja käännöskirjallisuudessa esiintyy silloin tällöin sellaisia paikannimiä kuin Bavaria, Bohemia, Moravia ja Turin. Jos etsisimme näitä nimiä Suomessa julkaistuista kartastoista, emme niitä löytäisi....
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Pirjo Mikkonen
Vielä venäläisistä nimistä
Kielikellossa 3/2006 esiteltiin kaksi venäläisten nimien opasta. Lukijapalautteen perusteella korjataan ja täsmennetään vielä joitakin kirjoituksiin sisältyneitä yksityiskohtia. Kiev, Kijev vai Kiova? Ukrainalaisen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2006
Taru Kolehmainen
Korjaus kirkkoherraan
Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), että myös kirkkoherra olisi käännösvirhe, taustalla ruotsin kyrkoherde...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Heikki Hurtta
Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?
Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten (”pahiten pettyneet”). Kummanlaista muotoa olisi parempi käyttää? Jotkut...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Pirjo Mikkonen
Miten kirjoitetaan kehärata ja oikorata?
Viimeaikaisia puheenaiheita ovat olleet uudet junaratahankkeet. Yksi niistä on kehärata, joka yhdistää Martinlaakson radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta päärataan. Se on osa ns. kaupunkirataa. Se on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2006
Elina Wihuri
Urheilumaailman nimistä: Valioliiga vai valioliiga?
Aina ei ole selvää, onko jokin ilmaus yleisnimi vai erisnimi. Urheilumaailmassa puhutaan paljon sellaisista liigoista, tapahtumista ja sarjoista, joiden kirjoitusasuissa on vuoroin iso, vuoroin pieni...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2006
Erkki Laine
Kaikki eivät ole bongareita
Pekka Rahko puuttui viime Kielikellossa (3/2006) bongata-verbin oikeaan käyttöön. Hänen mukaansa lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta, vaikka näin yleisesti kuvitellaankin. Rahko on aivan oikeassa....
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2006
-
Kielivuosi vaihtuu
Alkusanat -
Antintalosta Hartwall-areenalle
Suomen kielen lautakunta -
Agricola antaa aihetta juhlaan
Artikkeli -
Sähköiset hetket – Kotuksen aineistoja verkkoon
Artikkeli -
Äidinkieltä lähihoitajille
Artikkeli -
Silminnähtäviä merkityksiä?
Artikkeli -
Arkikielestä yleiskieleen
Artikkeli -
Ilahduttava ja suututtava sananvalinta – Haluaisitko olla kapasiteettia?
Artikkeli -
Kielenhuoltoasenteissa eroja
Artikkeli -
Huolimaton kieli antaa kuvan epäpätevistä ihmisistä
Kieli työssä -
Kuulutko ”meihin”?
Artikkeli -
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Artikkeli -
Kaikilla oikeus lukuelämykseen
Julkaisuja -
Keveyttä kirjoittamiseen
Julkaisuja -
Pilkuntarkkaa poliisityötä
Julkaisuja -
Vuosikymmen EU-kieltä
Julkaisuja -
Vastahuijaus
Kysyttyä -
Avustavia koiria
Kysyttyä -
Tuttujen paikkojen vieraita nimiä
Kysyttyä -
Vielä venäläisistä nimistä
Kysyttyä -
Korjaus kirkkoherraan
Artikkeli -
Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?
Kysyttyä -
Miten kirjoitetaan kehärata ja oikorata?
Kysyttyä -
Urheilumaailman nimistä: Valioliiga vai valioliiga?
Kysyttyä -
Kaikki eivät ole bongareita
Keskustelua