4_2005 - Kielikello
null 4_2005
Kielikello 4/2005
-
Alkusanat 4/2005
Riitta Eronen
Kaikkien kieli
Mistä puhutaan, kun puhutaan yleiskielestä? Esimerkiksi Kielitoimiston koulutustilaisuuksissa on ollut tapana todeta, että kielenhuollon kohteena on yleiskieli eli ”se kielimuoto, joka opitaan koulussa ja joka...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2005
Kielipoliittinen seminaari
Miten kansainvälistyvässä tiedemaailmassa huolehditaan kansallisten kielten kehittämisestä? Tätä pohditaan lautakunnan järjestämässä seminaarissa 1. joulukuuta 2005. Seminaarin on tarkoitus pohjustaa uuden...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2005
Pirjo Hiidenmaa
Hei suomi!
Tukholmassa juhlittiin lokakuussa, kun ruotsinsuomalainen kielilautakunta täytti 30 vuotta. Lautakunta on perustettu vuonna 1976 kehittämään ja huoltamaan Ruotsissa käytettävää suomen kieltä. Lautakunnan...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Taru Kolehmainen
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Pirjo Hiidenmaa
Näkökulmia yleiskieleen
Yleiskieli normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan kirjoitettua kieltä varten. Koska kirjakielen normisto oli kaikille...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Salli Kankaanpää
Mä mistä löytäisin sen ohjeen? Kirjoittajan oma-apuopas
Kielitoimiston neuvonnasta kysellään paljon sellaista, mihin vastaus löytyisi helposti kirjoista. Tässä artikkelissa annetaan neuvoja kirjoittajan oman käsikirjaston kokoamiseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Marika Viitanen
Tutkielmantekijöiden ilmoitukset
Lehdissä näkee ilmoituksia, joissa eri alojen opiskelijat etsivät aineistoa tutkielmiinsa. Lukijoita pyydetään kertomaan kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta, joka saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen ja arkaluontoinen. Mitä kielellisiä keinoja luottamuksen rakentamiseen ilmoituksissa käytetään?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Anni Ketola
Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa
Suomen kieltä opiskellaan muuallakin kuin Suomessa – peräti 102 yliopistossa eri puolilla maailmaa: Euroopan kaupungeista Prahasta, Napolista ja Pariisista aina Kanadan Torontoon ja Kiinan Pekingiin. Millaista suomen opiskelu on Kölnin yliopistossa?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Anna Viinamäki
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Tänä vuonna on vietetty Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400-vuotisjuhlaa. Teos edisti aikanaan suomen kirjakielen kehitystä, ja kirjoittajaa itseään on sanottu ensimmäiseksi merkittäväksi suomen kielellä kirjoittaneeksi runoilijaksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Sirkka Paikkala
Kunnannimet murroksessa
Suomen kuntien määrää aiotaan radikaalisti vähentää. Kuntaliitoksilla on huomattavia vaikutuksia myös nimistöön, mikä pitäisi ottaa huomioon jo muutoksen suunnitteluvaiheessa.
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2005
Leija Arvassalo, Inkaliisa Vihonen
Työelämän termejä
Työmarkkinoiden liikkeitä joutuu jokainen työssäkäyvä seuraamaan, halusipa tai ei. Valitettavan usein työelämän termit, kuten keskitetty työmarkkinaratkaisu tai työaikakorvaus, ovat kuitenkin vaikeita ymmärtää....
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2005
Inkaliisa Vihonen
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Erikoisalojen sanasto ei kuulu vain asiantuntijoille, vaan esimerkiksi talouselämän kieli koskettaa kaikkia. Alan sanastoa selittävä Taloussanasto on monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu, ja nyt on tilaisuus tutustua myös tekijään, Laila Riekkiseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Tuija Määttä
Sanasta numeroksi
Miten pitäisi ymmärtää ilmaukset ”2V synttärit” ja ”2-om.”? Tällaiset lyhenneilmaukset näyttävät elävän omaa elämäänsä ainakin sanomalehtien ilmoituksissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2005
Mickel Grönroos
Käännösmuistista käännösälyyn
Tietokone mullistaa käännösalan. Näin on uskottu jo 60 vuotta. Mutta konekäännösohjelma kääntää vieläkin hyvin vain tiettyjen erikoisalojen tekstejä ja perinteisten käännösmuistienkin hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei käännettävä teksti vastaa lähes täsmälleen jo ennestään käännettyä tekstiä. Eikö tietokone olekaan kääntäjän paras ystävä?
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Aino Piehl
EU15 tai EU 15
Euroopan unionin tilastoissaan käyttämä lyhennetyyppi EU-15 (EU-25, EU-12 jne.) erottaa taulukoissa tai kuvioissa toisistaan tilastotiedot, jotka kuvaavat EU:ta ennen uusien jäsenmaiden liittymistä ja sen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Heikki Hurtta
Helsinkipuisto
Helsingin kaupunkiin suunnitellun uuden puistokokonaisuuden nimen oikeinkirjoitus on herättänyt kysymyksen, kumpi on oikea kirjoitusasu, Helsinki-puisto vai Helsinkipuisto. Koska puiston nimen alku- eli...
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2005
Inkaliisa Vihonen
Käännössuomi ja supisuomi
Pienen kielen ja kulttuurin ominaispiirteitä on, että vaikutteet saapuvat usein kääntämisen kautta. Luemme ja kuulemme päivittäin paljon käännettyä kieltä, kirjoja, uutisia ja tv-sarjoja. Kääntäminen on niin...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2005
Kadar György
Kirjallisuutta alakouluunkin
Joskus tuntuu siltä, että meitä opettajia ja oppilaita käytetään koekaniineina ja Suomen koululaitosta koekenttänä. Osa kokeiluista on tehty vuosien aikana melkein huomaamatta (esimerkiksi musiikinopetuksessa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Minna Haapanen
Curling-vanhemmat
Curling on urheilulajin nimitys, mutta onko sanalla curling-vanhemmat jotain tekemistä sennimisen joukkuelajin kanssa? Curling-vanhemmiksi sanotaan sellaisia vanhempia, jotka poistavat esteet ja vaikeudet...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Matti Punttila
”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”
”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”ovat sanontoja, jotka tarkoittavat samaa: ’käydä huonosti’. Yhteistä niille on myös se, että kummankin alkuperä on useimmille suomalaisille hämärä. Hätätilanteessa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Leija Arvassalo
Kuuta taivaalta
Miten suomen kielessä äännetään q? Vastaus riippuu siitä, luetaanko q yksittäisenä kirjaimena vai esiintyykö se jossakin sanassa. Kysymystä on käsitelty laajemmin Kielikellossa 1/2002. Joskus aakkosten...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2005
Sanna Oksanen
Kippis, skool ja Pohjanmaan kautta!
Miten maljannostosanamme ovat syntyneet? Kippis-tervehdyksen alkuperä ei ole täysin selvä. Sen on arveltu olevan eräänlainen slangijohdos saksan kippen-verbistä, jonka yksi merkitys on ’juopotella tai...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2005
-
Kaikkien kieli
Alkusanat -
Kielipoliittinen seminaari
Suomen kielen lautakunta -
Hei suomi!
Suomen kielen lautakunta -
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Artikkeli -
Näkökulmia yleiskieleen
Artikkeli -
Mä mistä löytäisin sen ohjeen? Kirjoittajan oma-apuopas
Artikkeli -
Tutkielmantekijöiden ilmoitukset
Artikkeli -
Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa
Artikkeli -
Suomalaisen virren alkuvärssyjä
Artikkeli -
Kunnannimet murroksessa
Artikkeli -
Työelämän termejä
Julkaisuja -
Taloutta vai ekonomiaa? Talouden kielestä kustantajan näkökulmasta
Kieli työssä -
Sanasta numeroksi
Artikkeli -
Käännösmuistista käännösälyyn
Artikkeli -
EU15 tai EU 15
Kysyttyä -
Helsinkipuisto
Kysyttyä -
Käännössuomi ja supisuomi
Julkaisuja -
Kirjallisuutta alakouluunkin
Keskustelua -
Curling-vanhemmat
Kysyttyä -
”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”
Kysyttyä -
Kuuta taivaalta
Kysyttyä -
Kippis, skool ja Pohjanmaan kautta!
Kysyttyä