4_2004 - Kielikello
null 4_2004
Kielikello 4/2004
-
Artikkeli 4/2004
Riitta Eronen
Sanat kirjoissa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eletään sadonkorjuun aikaa, sillä useat monivuotiset työt ovat juuri valmistuneet tai valmistumassa. Iso suomen kielioppi, joka esiteltiin Kielikellon viime numerossa...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Eija-Riitta Grönros
Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja on Suomen kielen perussanakirjan seuraaja. Sähköisessä kirjassa on uutta muukin kuin nimi. Sana-artikkeleita on lisätty ja entisiä on muokattu. Monipuolisten toimintojensa ansiosta kirja palvelee entistä tehokkaammin kielenkäyttäjän apuneuvona.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Ritva Korhonen
Asutusnimihakemisto sanakirjassa
Kielitoimiston sanakirjaan sisältyy uutuutena Asutusnimihakemisto. Se pohjautuu vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjaan Alastarolla Ylistarossa, Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 58). Kirjaan verrattuna mukana on kuitenkin paljon uutta tietoa, ja hakemiston sähköinen muoto mahdollistaa entistä monipuolisemman tiedonhaun.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Leena Joki
Silkkie ta šulkkuo. Karjalan kielen sanakirja valmistuu
Mitä tarkoittaa apuniekka? Entä tšinouniekka? Mikä olikaan ylen sankie priha? Vastaukset saa Karjalan kielen sanakirjasta, jonka kuudes, viimeinen osa ilmestyy ensi vuoden alussa. Puolen vuosisadan mittainen hanke on saatu päätökseen.
Lue lisää
-
Aikamatka kieleen 4/2004
Sirkka Paikkala
Se tavallinen Virtanen
1800-luvun lopun kansallisen herätyksen aallokossa myös suomalainen sukunimistö uudistui. Syntyivät länsisuomalaiset Virtaset, Lehtoset ja Mäkiset, nyky-Suomen yleisimmät sukunimet. Näiden nimien synty selviää Sirkka Paikkalan tuoreesta väitöskirjasta Se tavallinen Virtanen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Matti Räsänen
Palvelujen vai palveluiden? Monikon genetiivimuotojen vaihtelusta
Sanotaanko palvelujen vai palveluiden? Vai olisiko muoto sittenkin palveluitten? Entä klassikkojen vai klassikoiden? Kaikki nämä muodot ovat mahdollisia. Miten ja miksi monikon genetiivin muoto näin vaihtelee?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Jaakko Yli-Paavola
Aleksis Kiven metsässä
”Myrsky käy ja metsä pauhaa” – säe on Aleksis Kiven Metsämiehen laulusta, jonka hän aluksi aikoi sijoittaa Seitsemään veljekseen. Millainen on Kiven metsä ja miten hän puhuu luonnosta?
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2004
Mervi Murto
Kieli ja koulu – oppia elämää varten
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä kieli on läsnä koko kirjossaan. Suurten tavoitteiden edessä moni tuntee riittämättömyyttä, mutta työ myös palkitsee.
Lue lisää
-
Näkökulma 4/2004
Martti Kahla
Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa
Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Erkki I. Kolehmainen
Tietotekniikan merkintöjen määrittely alkanut
Kielikellossa 3/2004 (Oikeat merkinnät tietotekniikkaan) haettiin osanottajia ryhmään, joka käsittelee Suomen kieli- ja kulttuuriympäristön tietoteknisille toteutuksille asettamia vaatimuksia. Vaikka ryhmän toiminta on jo käynnistynyt, se säilyy avoimena, ilman aikomustakaan sulkeutua.
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/2004
Sari Maamies
Oikeuselämän lyhenteitä
Mitä tarkoittaa JulkL tai YSL? Millaista lyhennettä käyttäisin kilpailunrajoituslaista: mitä eroa on lyhenteillä KilpRajL, KiRajL ja KRL? Muun muassa tämäntyyppisiin kysymyksiin löytyy vastauksia Heikki E. S....
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2004
Eija-Riitta Grönros, Timo Kuisma
Kunnallisvaalit ja kuntavaalit
Kysymys: Mitkä ovat kuntavaalit? Televisiotoimittajat puhuvat joka toisessa virkkeessä kuntavaaleista, joka toisessa kunnallisvaaleista. Minä sain ilmoituksen merkitsemisestä kunnallisvaaleissa äänioikeutetuksi. Onko...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2004
Kaisa Häkkinen
Mistä tulee poliisin vasikka?
Ensimmäisellä elinvuodellaan olevaa nautaa tai hirvieläimen poikasta merkitsevä vasikka on johdos vanhasta iranilaisperäisestä lainasanasta vasa, jota edelleenkin käytetään myös sellaisenaan erityisesti hirven...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2004
Taru Kolehmainen
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo lokakuussa – neuvonnasta kysytään, miten kirjoitetaan Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Tuota...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2004
-
Sanat kirjoissa
Artikkeli -
Kielitoimiston sanakirja
Artikkeli -
Asutusnimihakemisto sanakirjassa
Artikkeli -
Silkkie ta šulkkuo. Karjalan kielen sanakirja valmistuu
Artikkeli -
Se tavallinen Virtanen
Aikamatka kieleen -
Palvelujen vai palveluiden? Monikon genetiivimuotojen vaihtelusta
Artikkeli -
Aleksis Kiven metsässä
Artikkeli -
Kieli ja koulu – oppia elämää varten
Kieli työssä -
Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa
Näkökulma -
Tietotekniikan merkintöjen määrittely alkanut
Artikkeli -
Oikeuselämän lyhenteitä
Julkaisuja -
Kunnallisvaalit ja kuntavaalit
Kysyttyä -
Mistä tulee poliisin vasikka?
Kysyttyä -
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Artikkeli