4_2003 - Kielikello
null 4_2003
Kielikello 4/2003
-
Artikkeli 4/2003
Riitta Eronen
Sanoista tekoihin
Työpaikallamme vieraili niin sanotun hiljaisen tiedon sanansaattaja. Hänen puheensa yhtenä mieleen jäävänä kohtana oli se, että olkootpa organisaation virallinen strategia ja siihen nykyään olennaisesti...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Taru Kolehmainen
Rakkaudella – tavan adessiivista
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Pirkko Nuolijärvi
Uusi kielilaki voimaan 2004
Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeus asialliseen kieleen
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Aino Piehl
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Sirkka Paikkala
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Paikan nimi on paikan muisti. Miten tähän kulttuuriperintöön suhtaudutaan Pohjoismaissa ja Baltiassa? Kohtaavatko perinteinen nimistö ja julkinen nimistön suunnittelu ja käyttö toisensa? Onko tarvetta kohentaa paikannimiä koskevaa lainsäädäntöä Suomessa?
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2003
Kaino Laaksonen
Kielenhuoltajana Kelassa
Millaisia kieleen liittyviä haasteita on kaikkia suomalaisia palvelevassa suuressa julkishallinnon organisaatiossa? Siitä kertoo omin sanoin Kelan vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Karoliina Luoto
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Kun keskustellaan hyvästä virkatekstistä eli viranomaisen työssään kirjoittamasta tekstistä, puhutaan aina arvostuskysymyksistä. Lukijalähtöisyyden vaatimus on ollut viime aikoina paljon esillä, mutta mikä muu vaikuttaa virkateksteihin? Tätä pohtii yleisötekstejä opinnäytteessään tutkinut Karoliina Luoto.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Mari Voipio
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2003
Matti Vilppula
Murteet ja kirkko
Suomen murteiden sanakirjan vasta ilmestyneessä seitsemännessä osassa on pelkästään ki- ja ko-alkuisia sanoja, niiden joukossa muun muassa kirkko. Mitä tekee kirkko murteiden sanakirjassa? Mikä murresana kirkko...
Lue lisää
-
Näkökulma 4/2003
Arto Moisio
Venäläinen, venäjänmaalainen, venäjäläinen
Venäjän kielessä on ihmistä tarkoittavat ilmaukset, joilla voidaan erottaa, kuuluuko henkilö venäläiseen vai johonkin muuhun Venäjällä asuvaan kansaan. Sana russkij (maskuliini), russkaja (feminiini) viittaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2003
Minna Pyhälahti
Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää syytä siihen, miksi minä rakastan sinua mutta pidän sinusta, tai että pidän asiaa tärkeänä mutta katson...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2003
Salli Kankaanpää
Tiedottaa – informoida – huomauttaa
Kielitoimiston neuvonnasta on viime aikoina kyselty, mihin muotoon tulee sana, joka tiedottaa-verbin yhteydessä ilmaisee kohdeyleisöä. Vastaus on lyhyesti, että tiedottamisen kohdeyleisö ilmaistaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2003
Pirjo Mikkonen
Beatlesin musiikki, Hemingway’sin drinkit
Englanninkielisissä tuote- ja toiminimissä, kuten ravintoloiden ja muiden yritysten, sekä monien musiikkiyhtyeiden nimissä on usein lopussa joko monikon s tai genetiivin heittomerkki ja s. Kun tällaista nimeä...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2003
Jukka Mannerkorpi
Viinit ja iso alkukirjain
Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien nimistä. Useiden viini- ja ruokakirjojen suomentajana ja alan pakinoitsijana olen aina sadatellut ohjeiden...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2003
Tapani Harviainen, Martti Kahla
”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä
Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta osa julkaistiin lehden kolmosnumerossa. Palautteen johdosta...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2003
Erkki I. Kolehmainen
Siirrekirjainnusongelmiin ei yhtä ratkaisua
Kielikellon numeroissa 2/2003 ja 3/2003 (ks. Lue myös) on käsitelty venäjän kielen siirrekirjainnusta. Haluaisin esittää tämän innoittamana joitakin huomioita. Kansallinen, kielikohtainen siirrekirjainnuskaava on...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2003
-
Sanoista tekoihin
Artikkeli -
Rakkaudella – tavan adessiivista
Artikkeli -
Uusi kielilaki voimaan 2004
Artikkeli -
Oikeus asialliseen kieleen
Artikkeli -
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Artikkeli -
Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla
Artikkeli -
Kielenhuoltajana Kelassa
Kieli työssä -
”Kapulakieli” ja tekstin tehokkuus
Artikkeli -
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Artikkeli -
Murteet ja kirkko
Artikkeli -
Venäläinen, venäjänmaalainen, venäjäläinen
Näkökulma -
Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Kysyttyä -
Tiedottaa – informoida – huomauttaa
Kysyttyä -
Beatlesin musiikki, Hemingway’sin drinkit
Kysyttyä -
Viinit ja iso alkukirjain
Keskustelua -
”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä
Keskustelua -
Siirrekirjainnusongelmiin ei yhtä ratkaisua
Keskustelua