4_2001 - Kielikello
null 4_2001
Kielikello 4/2001
-
Artikkeli 4/2001
Sari Maamies
Euroopan kielivuoden päättyessä
Kulunut vuosi 2001 on ollut Euroopan unionin ja neuvoston julistama Euroopan kielten vuosi. Tavoitteena on ollut kiinnittää huomiota maanosamme kielten rikkaaseen kirjoon sekä tähdentää kielten opiskelun...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Aila Mielikäinen
Kirjoitettua murretta
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella lähemmin, mikä tämänhetkisessä murteiden viljelyssä on ennestään tuttua, mikä täysin...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Taru Kolehmainen
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Heikki Hurtta
Askel askeleelta
Kun kielessä on vaihtelua, syntyy helposti ajatus, että toinen tai jokin vaihtoehdoista on yleiskielen kannalta parempi tai oikeampi, toinen taas murteellinen, arkinen, vanhahtava tai muuten yleiskieliseen yhteyteen huonommin sopiva. Monesti näin onkin, mutta ei aina. Myös yleiskielessä on sellaista vaihtelua, jossa kielenkäyttäjä voi huoleti noudattaa omaa kielikorvaansa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Matti Larjavaara
Tämä, tuo vai se?
Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Eeva-Leena Seppänen
Tämä ja tuo keskustelussa
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Matti Larjavaara
Määräinen artikkeli – suomessa?
Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Riitta Eronen
Pieniä ja suuria pronominipulmia
Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Matti Räsänen
Miksi mennään mönkään?
Kiteytyneille sanontatavoille, fraaseille, on tyypillistä, että niiden merkitystä ei voi selittää ilmauksen osien perusteella. Fraasien synnyn selitys voi löytyä kielen historiasta, mutta usein alkuperä jää arvoitukseksi. Matti Räsänen selvittelee seuraavassa fraasin ”mennä mönkään” alkuperää.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Samuli Aikio
Lapin pitäjien nimiä
Lapissa matkatessaan tapaa oudon kaikuisia paikannimiä ja joutuu kyselemään, mitä mikin rova tai Posio mahtaa merkitä. Jo pelkästään pitäjien ja kylien nimet kuulostavat suomalaiskävijän korvaan vierailta. Selittämistä niissä onkin.
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2001
Riitta Eronen
E-asiointi
Lukuisat e:llä alkavat sähköisiin tietoverkkoihin viittaavat sanat näkee kirjoitettavan suomen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti ilman yhdysmerkkiä ja lisäksi isoa kirjainta epäjohdonmukaisesti käyttäen:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2001
Riitta Eronen
Mobiili
Uusien matkapuhelimien avulla voidaan saada yhteys Internetiin. Näihin laitteisiin viitataan viestimissä usein vain alkukirjaimella m, joka tarkoittaa mobiilia. Mobiili on peräisin latinasta ja tarkoittaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2001
Riitta Eronen
Viestintävirasto
Entinen Telehallintokeskus on nykyiseltä nimeltään Viestintävirasto (huom. iso alkukirjain).
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2001
Heikki Hurtta
Miten jänkä taipuu?
Aavaa pohjoissuomalaista suota merkitsevä jänkä-sana kuuluu myös suomen yleiskieleen ja lienee myös enimmille eteläsuomalaisille ainakin etäisesti tuttu. Sen asu ja taivutus näyttävät kuitenkin monille jääneen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2001
Sirpa Suhonen
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2001
-
Euroopan kielivuoden päättyessä
Artikkeli -
Kirjoitettua murretta
Artikkeli -
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Artikkeli -
Askel askeleelta
Artikkeli -
Tämä, tuo vai se?
Artikkeli -
Tämä ja tuo keskustelussa
Artikkeli -
Määräinen artikkeli – suomessa?
Artikkeli -
Pieniä ja suuria pronominipulmia
Artikkeli -
Miksi mennään mönkään?
Artikkeli -
Lapin pitäjien nimiä
Artikkeli -
E-asiointi
Kysyttyä -
Mobiili
Kysyttyä -
Viestintävirasto
Kysyttyä -
Miten jänkä taipuu?
Kysyttyä -
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Artikkeli