4_2000 - Kielikello
null 4_2000
Kielikello 4/2000
-
Artikkeli 4/2000
Sari Maamies
Lyhenteestä virsi kaunis?
CD-ROM, WHO, ERM, FM, TYKY, PAH: kulttuurimme on täynnä kirjainyhdistelmiä, koodimerkintöjä ja symboleja. Niihin on tiivistetty pitkiä nimiä, abstrakteja käsitteitä ja muita laajoja merkityskokonaisuuksia....
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Sari Maamies
Milloin lyhenteitä tarvitaan?
Sanoma- ja aikakauslehtiä sekä erikoisaloja käsittelevää tekstiä lukeva törmää väistämättä kirjainyhdistelmiin, lyhennettyihin sanoihin ja sanojen sijaan käytettyihin symboleihin. Monet lyhenteet ja merkit ovat...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Sari Maamies
Miten lyhennetään?
Iso osa arkipäivän teksteissä esiintyvistä lyhenteistä on vanhoja ja käytössä vakiintuneita, mutta joskus on tarve muodostaa uusiakin. Silloin ei ole aivan samantekevää, miten lyhenteen rakentaa. Jotta lyhenteen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Sari Maamies
Miten lyhennettä taivutetaan?
Lyhenteisiin, myös mittayksikköjen lyhenteisiin ja tunnuksiin, on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. Päätteen muotoon ja liittämistekniikkaan vaikuttaa se, miten lyhenne on tarkoitus lukea. Miten lyhenne...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Lyhenteitä: a – fil. toht.
Seuraavassa on luettelo tavallisista suomalaisista ja suomenkielisessä tekstissä esiintyvistä vieraskielisistä lyhenteistä. Lehdessä julkaistavassa luettelossa ei voi ottaa huomioon läheskään kaikkia erikoisalojen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Lyhenteitä: FIM – kv.
FIM Suomen markka(a) (valuutan tunnuksena) FINNFUND (myös Finnfund) Teollisen yhteistyön rahasto oy FK (myös fil. kand.) filosofian kandidaatti fl floriini(a) FL (myös fil. lis.) filosofian lisensiaatti FM 1) (myös...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Lyhenteitä: kWh – oz.
kWh kilowattitunti(a) KVL 1) Kunnallisvirkamiesliitto; 2) keskusverolautakunta; 3) Kuluttajavalituslautakunta KVT kaupungin vuokratalo KVTEL kunnallisten viranhaltijain eläkelaki KY Kuopion yliopisto ky kansainvälinen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Lyhenteitä: P – terveystiet. lis.
P p 1) penni(ä); 2) piko- (kerrannaisyksikön etuliitteenä 10 potenssiin –12); 3) pondi(a) p. 1) päivä; 2) puhelin; 3) painos; 4) piste(ttä); 5) polku P 1) peta- (kerrannaisyksikön etuliitteenä 10 potenssiin 15); 2)...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Lyhenteitä: terveystiet. maist. – ÄOL
terveystiet. maist. (myös TtM) terveystieteiden maisteri terveystiet. toht. (myös TtT) terveystieteiden tohtori TES työehtosopimus TeT (myös teatt. toht.) teatteritaiteen tohtori TEO Terveydenhuollon oikeusturvakeskus...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Raija Lehtinen
Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä
Valtava, Lumo, toko, sava ja tupo – ilman lyhennesanoja emme ilmeisesti tule toimeen. Onkohan enää ylipäätään mahdollista aloittaa uutta hanketta nimeämättä sitä iskevällä kirjainyhtymällä? Parhaimmillaan lyhennesanat ovat käytännöllisiä ja hauskojakin, mutta lyhyyden kääntöpuoli on merkityksen hämärtyminen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Aino Piehl
EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen
Lyhennesanojen joukossa muodostavat oman ryhmänsä erilaiset hankkeiden ja ohjelmien nimien lyhenteet. Euroopan unionin piirissä lyhennenimiä on runsaasti. Miten niitä tulisi käsitellä tekstissä?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Aino Piehl
Sähköistävä e-kirjain
Pieni e-kirjain on muodissa. Kaikki jollain tavalla Internetiä hyödyntävä toiminta nimetään mielellään e-alkuiseksi. Ilmauksen kirjoitusasu ja e-alun merkitys jäävät kirjoittajan ongelmaksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viittaaminen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Taru Kolehmainen
Duuri ja molli
Musiikista kirjoittavan on tunnettava erikoisalansa vakiintuneet merkintätavat. Kirjoittajan harmiksi eri maiden käytännöt poikkeavat toisistaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2000
Riitta Hyvärinen
Lyhentäminen lähentää
Nauru on voittamaton ase. Naurulla voi käydä myös kielen käytänteiden kimppuun, esimerkiksi riisua lyhenteiltä niiden näennäisen arvokkuuden. Pakinoitsijat ovat aikain alusta jaksaneet ivata ihmisten outoa...
Lue lisää
-
Kieli työssä 4/2000
Ulla Tiililä
Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä
Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2000
Lars Runeberg
Nooniljoona ruusua?
Riitta Hyväriselle ruusuja siitä, että hän selvitti Kielikellossa 3/2000 ansiokkaasti, miten ”yllättävän suurillekin luvuille on oma nimi” ja miten ihmisten on vaikea hahmottaa näitä lukuja!Kun hän toteaa, että...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/2000
-
Lyhenteestä virsi kaunis?
Artikkeli -
Milloin lyhenteitä tarvitaan?
Artikkeli -
Miten lyhennetään?
Artikkeli -
Miten lyhennettä taivutetaan?
Artikkeli -
Lyhenteitä: a – fil. toht.
Artikkeli -
Lyhenteitä: FIM – kv.
Artikkeli -
Lyhenteitä: kWh – oz.
Artikkeli -
Lyhenteitä: P – terveystiet. lis.
Artikkeli -
Lyhenteitä: terveystiet. maist. – ÄOL
Artikkeli -
Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä
Artikkeli -
EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen
Artikkeli -
Sähköistävä e-kirjain
Artikkeli -
Raamatunkohtiin viittaaminen
Artikkeli -
Duuri ja molli
Artikkeli -
Lyhentäminen lähentää
Artikkeli -
Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä
Kieli työssä -
Nooniljoona ruusua?
Keskustelua