4_1999 - Kielikello

Artikkeli 4/1999

Sari Maamies

Puhelu secretarylle

Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan uskoa siihen, että oma kieli on tärkeä asia ja siitä...

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Vesa Heikkinen

Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta

Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Riitta Hyvärinen

Toimittaja ja virkakieli kohtaavat

Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Toni Suutari

Hyvä tiennimi – Kulkijanonni

Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Marjatta Palander

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma

”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunnan suositus

Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa ‑tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty yleiskieleen sopivana mahdollisten tulkintavaikeuksien vuoksi (kuten mm. Palanderin...

Lue lisää

Artikkeli 4/1999

Katri Seppälä

Tietotekniikan termitalkoot

Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja ‑kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.

Lue lisää

Opetus 4/1999

Ilkka Mäkelä

Sisyfoksen työtä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse jyrkästi korostaa, milloin opiskellaan kielioppia, kirjoittamista, puhumista,...

Lue lisää