4_1999 - Kielikello
null 4_1999
Kielikello 4/1999
-
Artikkeli 4/1999
Sari Maamies
Puhelu secretarylle
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan uskoa siihen, että oma kieli on tärkeä asia ja siitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Vesa Heikkinen
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Riitta Hyvärinen
Toimittaja ja virkakieli kohtaavat
Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Toni Suutari
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Marjatta Palander
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan suositus
Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa ‑tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty yleiskieleen sopivana mahdollisten tulkintavaikeuksien vuoksi (kuten mm. Palanderin...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Katri Seppälä
Tietotekniikan termitalkoot
Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja ‑kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.
Lue lisää
-
Opetus 4/1999
Ilkka Mäkelä
Sisyfoksen työtä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse jyrkästi korostaa, milloin opiskellaan kielioppia, kirjoittamista, puhumista,...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Viimeisin
Tähän asti on opetettu, että sanaa viimeisin ei pitäisi käyttää, koska viimeinen jo tarkoittaa äärimmäistä. Sitä ei siis voisi enää komparoida, ja superlatiivi viimeisin olisi turha. Viimeisintä on kuitenkin...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Etummainen
Suomen kielen lautakunta hyväksyi muodon etummainen aiemmin yksinomaisena pidetyn etumaisen rinnalle. Tutkitussa sana-aineistossa etumainen esiintyi vain kahdeksan kertaa, kun taas etummaisen esiintymiä oli 42....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Taaimmainen
Suomen kielen lautakunta hyväksyi samalla kolmannenkin muutoksen: takimmaisen synonyyminä on tähän asti esitetty vain taimmainen (siis yhdellä a-kirjaimella), mutta nyt sen rinnalle nostettiin myös taaimmainen....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Kielenhuoltajat saavat usein kuulla moitteita siitä, että vanhoja ohjeita muutellaan ja kielenkäyttönormeissa ”annetaan periksi huolimattomalle kielenkäytölle”. Mutta kieli muuttuu, ja silloin, kun kieliyhteisö ei...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1999
Riitta Eronen, Sari Maamies
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Suomen kielen lautakunta haluaa kiinnittää huomiota äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tasoon: Vuoden 1999 alusta tulivat voimaan uudet koululait, joissa esitellään mm. oppiaine ”äidinkieli ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1999
Saara Welin
Kaukaisia nimiä...
Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota suomen kielessä on totuttu kutsumaan Kaukasiaksi. Sen jakaa kahteen osaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1999
Risto Haarala, Tero Kivelä
”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta
Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden vuoksi. Onko meille tarjottava ruoka geenimuunnettua,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1999
Kirsti Aapala
Sormet sormien lomahan
Monet ruumiinosien nimityksistä kuuluvat suomen kielen vanhimpaan omaperäiseen sanastoon. Ikää näille sanoille kertyy ainakin 7 000 vuotta. Muinaisilta uralilaisilta esi-isiltämme ovat peräisin muun muassa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1999
Sari Maamies, Erkki Savolainen
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Kysymys: Kokemukseni mukaan on mahdotonta opettaa tutkielman kirjoittajia käyttämään johdonmukaisesti yhdysmerkkiä ajatusviivana siten, että yhdysmerkin kahta puolta on tyhjät välit, esim. v. 1990 ‑ 1999, 7 ‑...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1999
-
Puhelu secretarylle
Artikkeli -
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Artikkeli -
Toimittaja ja virkakieli kohtaavat
Artikkeli -
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Artikkeli -
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Artikkeli -
Suomen kielen lautakunnan suositus
Artikkeli -
Tietotekniikan termitalkoot
Artikkeli -
Sisyfoksen työtä
Opetus -
Viimeisin
Suomen kielen lautakunta -
Etummainen
Suomen kielen lautakunta -
Taaimmainen
Suomen kielen lautakunta -
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Suomen kielen lautakunta -
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Suomen kielen lautakunta -
Kaukaisia nimiä...
Kysyttyä -
”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta
Kysyttyä -
Sormet sormien lomahan
Artikkeli -
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Kysyttyä