4_1998 - Kielikello
null 4_1998
Kielikello 4/1998
-
Artikkeli 4/1998
Sari Maamies
Kolmekymppinen
Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti Suomen Akatemian kielilautakunnan pöytäkirjan 3. pykälässä...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Pirjo Hiidenmaa
Hallinnon kieli näkyy
Valtioneuvoston vuonna 1982 antama virkakielipäätös teki kielen näkyväksi hallinnossa. Se nosti esiin kielen merkityksen ja korosti, että kieli ei ole muun työn sivutuote. Siihen on erikseen kiinnitettävä huomiota, kirjoittamiseen on harjaannuttava, ja virastojen viestintää on kehitettävä suunnitelmallisesti.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja ‑kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Jenni Saarilahti
Tiedotteesta uutiseksi
Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu ‑työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Riitta Eronen
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Raija Lehtinen
Salattuus ja sata opiskelijaa
Johtaminen on suomen kielen keskeisiä sananmuodostuskeinoja, johon muun muassa ulkomaalaiset suomen kielen oppijat kiinnittävät huomiota. Johdonmukaisimmillaankaan johtaminen ei ole silti aina kovin helppoa. Jotkin johdokset ja johdostyypit tuntuvat sopivan kielitajuumme paremmin kuin toiset.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Pirjo Kananen
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Ajanlaskun alku: eaa. ja jaa.
Joidenkuiden mielestä ilmaukset ennen Kristusta ( eKr.) ja jälkeen Kristuksen ( jKr.) viittaavat liiaksi yhteen uskontoon, ja siksi ne on haluttu korvata ilmauksilla ennen ajanlaskun alkua ja jälkeen ajanlaskun alun....
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
hallintotieteen maisteri, HM
Tampereen yliopistosta valmistuvien hallintotieteen maistereiden tutkintonimikkeen isokirjainlyhenne on eri lähteissä ollut HTM. Tampereen yliopisto on ilmoittanut siirtyneensä käyttämään lyhennettä HM;...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
erikoistuva lääkäri
Apulaislääkäri-nimikkeestä ollaan luopumassa; uusi nimike on erikoistuva lääkäri. Lääketieteen sanastolautakunta suositti sille lyhennettä erikoist. lääk. Nimikkeelle kehittyy varmasti myös ammattipiirien käyttämä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Euro 11 ‑maat ja G7-maat
Emun kolmannessa vaiheessa mukana olevat 11 maata ovat ns. Euro 11 ‑maat ( Euro 11 countries, group). Maailman seitsemän teollistuneimman maan yhteistyöryhmästä käytetään kirjain-numerokoodia G7.
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Bombaysta Mumbai
Intialaisen suurkaupungin Bombayn nimi perustuu englanninkielisten siirtomaaisäntien kirjoitustapaan. Paikallisen kielen mukainen asu on Mumbai. Suomessa sopii edelleen puhua totuttuun tapaan Bombaysta,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Hakemukset 10.6. mennessä
Rakenteen johonkin mennessä tulkinta aiheuttaa jatkuvasti paljon epäselvyyksiä ja jopa riitoja. Hallintopäätösten tulkinnassa lähdetään nykyään siitä, että ilmauksessa johonkin mennessä mainittu päivämäärä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Koiramessut 98 alkaa ~ alkavat huomenna!
Sanaa messut käytetään tavallisesti monikollisena, ja siksi se vaatii myös monikkomuotoisen predikaattiverbin: messut kestävät viikon. Monesti messuilla on kuitenkin selvästi erisnimeksi hahmottuva,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Millennium-ongelmia: oletko Y2K-kelpoinen?
Millennium on latinaa; sen merkitys on ’vuosituhat’, ’tuhatvuotisjuhla’, ’tuhatvuotinen valtakunta’. Sanaa on viime aikoina käytetty vuosituhannen vaihtumisesta puhuttaessa, esimerkiksi tietotekniikan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Irkkaamista Internetissä
Lyhenne IRC tulee englannin sanoista Internet Relay Chat. Suomeksi chat on päätekeskustelu. Tekniikan Sanastokeskuksen Terminfo-lehti (3/98) kertoo sanalla tarkoitettavan kahden tai useamman käyttäjän reaaliaikaista...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Merkillisiä mielenilmaisuja ;-)
Sähköpostiviesteissä ja Internetin keskustelupalstoilla käytettävä kieli on synnyttänyt omanlaisensa merkkikielen, ns. hymiöt (englanniksi smiley). Ne ovat muutamasta kirjoitusmerkistä, yleensä välimerkeistä,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Briiffi aadeelle
Englannin sanalla brief on substantiivina mm. merkitykset ’yhteenveto, katsaus; lyhyt kirjallinen selonteko’ ja verbinä merkitykset ’laatia katsaus, yhteenveto; opastaa, antaa ohjeet’. Muun muassa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Jury jyryttää eli tuomaristo arvostelee
Englannista lainatusta substantiivista jury ’tuomaristo, arvostelulautakunta’ on johdettu verbi jyryttää; muoto ”juryttää” on äänteellisesti mahdoton. Asiatekstissä voisivat olla parempia esimerkiksi verbit...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Liisauksenottaja liisaa
Suomen kielen perussanakirjan mukaan englannista lainatun sanan leasing voi mukauttaa suomeen ja kirjoittaa liisata, liisaus. Esimerkiksi auton tai tietokoneen voi liisata eli vuokrata pitkäaikaiseen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Rack jobber on telinetoimittaja
Rack jobber on yrittäjä, joka toimittaa toisen yrittäjän kauppaan telineen tms., jonka täyttämisestä ja siisteydestä hän huolehtii. Myytävä tavara, esimerkiksi postikortit, suklaapatukat yms., on liikkeessä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Makuja maailmalta: cross kitchen
Cross kitchen tarkoittaa keittiötä, jossa yhdistetään eri ruokakulttuureita, esimerkiksi intialaista ja italialaista. Sanan keittiö merkitys on tässä siis lähinnä ’ruoanvalmistustapa, ‑kulttuuri’. Joissakin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Tekosydän ja keinomunuainen: lumetodellisuuttako?
Suomalaisnaiselle on uutisten mukaan asennettu tekosydän. Toisaalta on kehitetty myös keinomunuainen: millainen on sanojen teko- ja keino- työnjako? Laitteista puhuttaessa sananvalintaan vaikuttaa se, miten...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Talvella on pääsääntöisesti kylmä
Sana pääsääntöisesti on tuttu suunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoina esiintyvien puheista. Alun perin sana on lähtöisin oikeusalan kielestä ja sitä lähellä olevasta viranomaiskielestä. Voidaan...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1998
Sari Maamies
Omaako lääke sivuvaikutuksia?
Suomen kielestä on vanhastaan puuttunut indoeurooppalaisten kielten jollekin kuulumista, hallussa pitämistä, omistamista yms. ilmaiseva verbi, kuten englannin to have, ruotsin ha ja saksan haben; latinan...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Kirsti Aapala
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1998
Irma Nissinen
Uusia asioita, uusia sanoja
Ihminen ja hiiri Päivälehdessä on näyttävä juttu vanhushiirestä. Lukija hämmästyy: mistä ihmeen hiirestä jutussa on kysymys? Hiiri tuo monelle nykyihmiselle ensimmäisenä mieleen tietokoneen näyttöön...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1998
Saara Welin
Yhdysnimien taivutus
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden tunteman Hiidenkivi-lehden Kurkistin-palstalle, mutta se sopii aiheensa...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1998
Vesa Jarva, Maijaliisa Jokinen
”Suomen kieli minut nieli...” – kommentteja kielitaiteilijalle
Kielikellossa 2/1998 julkaistiin ”kielitaiteilija” Laurent Drueyn kirjoitus ”Suomen kieli minut nieli” (ks. Lue myös), jossa Druey kertoi ulkomaalaisen suomen opiskelijan kokemuksista suomen kielen parissa. Kirjoitus...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1998
Pirjo Pyhäjärvi
Kiinteistö ja rakennus
”Tyhjänä olevalle tontille rakennetaan nelikerroksinen kiinteistö, jonka alle tulee paikoitushalli.” – Lehdistä saa usein lukea tämäntapaisia uutisia. Juridisesti ja kielellisesti esimerkkivirke on täysin järjetön,...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1998
-
Kolmekymppinen
Artikkeli -
Hallinnon kieli näkyy
Artikkeli -
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Artikkeli -
Tiedotteesta uutiseksi
Artikkeli -
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Artikkeli -
Salattuus ja sata opiskelijaa
Artikkeli -
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Artikkeli -
Ajanlaskun alku: eaa. ja jaa.
Kysyttyä -
hallintotieteen maisteri, HM
Kysyttyä -
erikoistuva lääkäri
Kysyttyä -
Euro 11 ‑maat ja G7-maat
Kysyttyä -
Bombaysta Mumbai
Kysyttyä -
Hakemukset 10.6. mennessä
Kysyttyä -
Koiramessut 98 alkaa ~ alkavat huomenna!
Kysyttyä -
Millennium-ongelmia: oletko Y2K-kelpoinen?
Kysyttyä -
Irkkaamista Internetissä
Kysyttyä -
Merkillisiä mielenilmaisuja ;-)
Kysyttyä -
Briiffi aadeelle
Kysyttyä -
Jury jyryttää eli tuomaristo arvostelee
Kysyttyä -
Liisauksenottaja liisaa
Kysyttyä -
Rack jobber on telinetoimittaja
Kysyttyä -
Makuja maailmalta: cross kitchen
Kysyttyä -
Tekosydän ja keinomunuainen: lumetodellisuuttako?
Kysyttyä -
Talvella on pääsääntöisesti kylmä
Kysyttyä -
Omaako lääke sivuvaikutuksia?
Kysyttyä -
Arvoituksellinen sikapiikki
Artikkeli -
Uusia asioita, uusia sanoja
Artikkeli -
Yhdysnimien taivutus
Keskustelua -
”Suomen kieli minut nieli...” – kommentteja kielitaiteilijalle
Keskustelua -
Kiinteistö ja rakennus
Keskustelua