4_1996 - Kielikello
null 4_1996
Kielikello 4/1996
-
Artikkeli 4/1996
Pauli Saukkonen
Puheenvuoro
”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Riitta Eronen, Sari Maamies, Anneli Räikkälä
Yhdyssanat
Yksi kielenhuollon pysyvä ongelma on ollut yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen yhdyssanaksi vai erilleen sanaliitoksi, esimerkiksi lähiaikoina vai ”lähi...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Riitta Eronen
Monimuotoiset yhdyssanat
Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja mustapippuri. Nehän ovat yhdyssanoja sen perussäännön mukaan,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Anneli Räikkälä
Turha on turhaa
Nykyään käytetään tiheään sellaisia sanoja kuin suunnittelutoiminta, tutkimustoiminta, ostotapahtuma tai päätöksentekoprosessi. Yhteistä näille sanoille on se, että niiden jälkiosana on teonsanasta johdettu...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Klaas Ruppel
Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu
Saksan kielen oikeinkirjoitussääntöjen uudistusta on valmisteltu parikymmentä vuotta. Nyt paljon keskustelua herättänyt uudistus on lopultakin hyväksytty kaikissa saksankielisissä maissa, ja uusien sääntöjen opetus voi alkaa kouluissa.. Uudistuksen taustasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kertoo tutkija Klaas Ruppel, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen toimittajana.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Klaus Laalo
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin monimutkaisia rakenteita, jotka usein saattavat olla sinänsä...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Matti Vilppula
Mansikin tyttäret
Muuan lukija kritisoi Suomen Luonto ‑lehden syyskuun numerossa sitä, että lehti on aiemmin (7/1996) eräässä artikkelissaan käyttänyt eläinten jälkeläisistä nimitystä lapsi. Lukija päättää vastineensa näin:...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Eeva Tuominen
Tykkylunta ei tehdä lumitykillä
Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja latvoja. Koska ilmiö esiintyy paikallisesti ja on melko harvinainenkin, saattaa...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Irma Nissinen
Nalli kalliolla
Nimimerkki Kadunmies (Juha Tanttu) pohti pakinassaan (Helsingin Sanomat 22.10.96) sanonnan jäi kuin nalli kalliolle alkuperää. Sanonnan sisältämä ajatus on useimmille selvä: ’jäi, jätettiin yksin, hylättiin’....
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Määräaikainen, ma.
”Virkaa tekevät” ja ”viransijaiset” ovat nykyään määräaikaisia, esimerkiksi määräaikainen professori. Lyhenteeksi käy ma.: ma. professori tai professori (ma.).
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Faksi, f.
Kuten Kielikellossa 2/94 on kerrottu, kielitoimisto suosittaa sanojen ”fax” ja ”telefax” tilalle suomeen mukautettuja sanoja telekopio ja faksi. Faksille ei ole hyvää lyhennettä, vaan tavallisesti kirjoitetaan koko...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Prosentin lyhentäminen
Prosentti-sanan sisältäviä yhdyssanoja ei pitäisi lyhentää käyttäen prosentin merkkiä. Ei siis mielellään lyhenteitä %-yksikkö (%-yks.) tai tilavuus-% (til.-%). Niitä on kuitenkin joskus pakko käyttää esimerkiksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Akropolis ja Rocktropolis
Kreikkalaiset historialliset polis-loppuiset nimet taivutetaan pitkävokaalisina: Akropolis : Akropoliin. Tätä taivutustapaa ei kuitenkaan sovelleta uudempiin polis-loppuisiin nimiin, vaan niitä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Paralympialaiset
Vammaisten olympialaisista on alettu käyttää nimitystä paralympialaiset. Etuliite para- on kreikkaa ja tarkoittaa ’vieressä, luona, yhdessä’. Nimitys on kansainvälinen; esimerkiksi vammaisten urheilun...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Ympäristömyötäinen suunnittelu
Suunnittelijoiden papereissa esiintyy termi ympäristömyötäinen suunnittelu. Tällaiseen termiin törmätessään lukija tai kuulija voi vain arvailla sen merkitystä. Useimmat pystyvät kyllä päättelemään termin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
2 hengen huone
Yhdysmerkkiä käytetään usein turhaan sellaisissa ilmauksissa kuin ”2-hengen huone”, ”4-viljan puuro”, ”10-vuoden ikäinen”. Kaksi henkeä, neljä viljaa ja kymmenen vuotta eivät kuitenkaan ole yhdyssanoja, ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1996
Sari Maamies
Kätilöopistolla ja konservatoriossa
Opisto-sanaa taivutetaan yleensä sisäpaikallissijoissa, kun halutaan ilmaista siellä oleskelua. Opiskellaan siis vaikkapa Otavan opistossa mieluummin kuin ”opistolla” ja pyritään Suomen liikemiesten...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Saara Welin
Kisapaikkojen nimiä lähellä ja kaukana
Venäjää korvakuulolta Sydäntalven perinteiset hiihtokisat lähinaapurissa Kannaksella ovat taas ovella. Kilpailupaikan nimi on joka vuosi yhtä vaihteleva ja jännittävä kuin itse kisat. Hiihtokeskuksen venäläinen nimi...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1996
Elisa Stenvall
Outoja merkkejä
Puhelinneuvonnastamme kysytään tavan takaa erilaisten merkkien nimiä, useimmiten sellaisten, jotka esiintyvät tietokoneen näppäimistössä. Erityisesti merkin @ nimitys tuottaa päänvaivaa. Merkkiä käytetään...
Lue lisää
-
Havaintoja 4/1996
Maire Vidgren-Hätinen
Kuinka koulu sai nimen?
Luin rivin, luin kaks, vereni tunsin kuumemmaks Eräänä helmikuisena lauantaiaamuna sain aamupalan väärään kurkkuun, kun luin Keskisuomalaista. Uutinen kertoi Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen...
Lue lisää
-
Havaintoja 4/1996
Sari Maamies
Vähän vauvoista ja yhdyssanoista
Kalevi Pelkonen on lähettänyt Kielikellon toimitukselle seuraavan kysymyksen pohdittavaksi: Tavarataloissa kummastuttaa, miksi vauvat saavat eri käsittelyn kuin muut ihmiset. On miesten vaatteita, naisten...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1996
Paavo Anttila, Risto K. Lindholm
Keskustelua saarivaltakunnan nimestä
Sirkka Paikkalan kirjoitukseen Saarivaltakunnan nimi (Kielikello 3/96) on tullut muutamia kommentteja lukijoilta. Julkaisemme tässä niistä kaksi.
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1996
-
Puheenvuoro
Artikkeli -
Yhdyssanat
Artikkeli -
Monimuotoiset yhdyssanat
Artikkeli -
Turha on turhaa
Artikkeli -
Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu
Artikkeli -
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Artikkeli -
Mansikin tyttäret
Artikkeli -
Tykkylunta ei tehdä lumitykillä
Artikkeli -
Nalli kalliolla
Artikkeli -
Määräaikainen, ma.
Kysyttyä -
Faksi, f.
Kysyttyä -
Prosentin lyhentäminen
Kysyttyä -
Akropolis ja Rocktropolis
Kysyttyä -
Paralympialaiset
Kysyttyä -
Ympäristömyötäinen suunnittelu
Kysyttyä -
2 hengen huone
Kysyttyä -
Kätilöopistolla ja konservatoriossa
Kysyttyä -
Kisapaikkojen nimiä lähellä ja kaukana
Artikkeli -
Outoja merkkejä
Artikkeli -
Kuinka koulu sai nimen?
Havaintoja -
Vähän vauvoista ja yhdyssanoista
Havaintoja -
Keskustelua saarivaltakunnan nimestä
Keskustelua