4_1994 - Kielikello
null 4_1994
Kielikello 4/1994
-
Artikkeli 4/1994
Osmo Ikola
Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä
Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Eeva Maria Närhi
Miljoonat ulkomaiset paikannimet. ”... olen käännynnä Pittsiissä, Lousiissa, Rätulaatsissa, Miamissa ...”
Ulkomaisten paikannimien käyttö suomen kielessä on ongelmallista muillekin kuin Lännen lokarille. Vaikeaa se on muissakin kielissä. Ongelmien ratkaisua laajassa mitassa on pidetty niin tärkeänä, että YK otti jo...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Saara Welin
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Päivi Vainiomäki-Tandu
Paraislaisista bordeaux'laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä
Suomen kielessä asukkaannimityksen johdin on ‑lainen, ‑läinen. Tämä johdin ilmaisee yleisemminkin kuulumista johonkin paikkaan tai yhteisöön (kaupunkilainen, saaristolainen, partiolainen). Asukkaannimityksissä...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Eeva Maria Närhi
Paikannimien muutoksista Venäjällä ja sen naapurustossa
Erisnimet ovat kielen todellisia voimasanoja. Ne pystyvät varsinaisen päätehtävänsä, kohteensa yksilöimisen, ohessa paljoon muuhun. Entisen Neuvostoliiton historiaan kuului neuvostoideologian ja vallan osoittaminen...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Helena Lehečková
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/1994
Maija Länsimäki
Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä
Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsi on siis lain mukaan tasavertainen suomen kielen kanssa. Viisimiljoonaisesta väestöstämme suomenruotsalaisia on suunnilleen 300 000 eli kuusi prosenttia. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Eeva-Liisa Stenhammar
GT-tiekartasto yksissä kansissa
Karttakeskus julkaisi keväällä 1:200 000-mittakaavaiseen GT-karttaan perustuvan tiekartaston. Siinä on 156 tiekarttasivua, joiden mittakaava on Etelä-Suomessa 1:200 000 ja Oulun korkeudelta pohjoiseen 1:400 000....
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/1994
Tiina Manni-Lindqvist
Uusi sukunimiopas – Aakunaniemestä Öyriin
Kymmenen vuoden tauon jälkeen on Suomalaisuuden liitto jälleen julkaissut Sukunimioppaan nimensä muuttoa harkitseville. Opas on sarjassaan kolmastoista. Oppaiden julkaisu juontaa juurensa vuoteen 1906, jolloin...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1994
Heikki Hurtta
Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?
Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän suomen kieltä ja sen tutkimusta koskevaa suositusta. Kielenhuollon...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1994
Johanna Ketola
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, eivät tasa-arvon kannattajatkaan aina ole yksimielisiä tasa-arvon...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1994
Ulla Tiililä
Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)
Mila Engelberg ei pyrkinyt tutkimuksessaan todistamaan, että mies-loppuinen sana voi viitata myös naisiin. Päinvastoin. – Ketolan tulkinta mies-lopuista itse asiassa tukee Engelbergin tutkimustuloksia, sillä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1994
-
Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä
Artikkeli -
Miljoonat ulkomaiset paikannimet. ”... olen käännynnä Pittsiissä, Lousiissa, Rätulaatsissa, Miamissa ...”
Artikkeli -
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Artikkeli -
Paraislaisista bordeaux'laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä
Artikkeli -
Paikannimien muutoksista Venäjällä ja sen naapurustossa
Artikkeli -
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Artikkeli -
Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä
Julkaisuja -
GT-tiekartasto yksissä kansissa
Artikkeli -
Uusi sukunimiopas – Aakunaniemestä Öyriin
Julkaisuja -
Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?
Keskustelua -
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Keskustelua -
Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)
Artikkeli