4_1992 - Kielikello
null 4_1992
Kielikello 4/1992
-
Artikkeli 4/1992
Aila Mielikäinen
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Aarre Huhtala
Raamattu meillä on aina keskellämme
Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Matti Punttila
Baltian maiden uudet rahayksiköt
Tärkeä vaihe Baltian maiden tiellä kohti täydellistä itsenäisyyttä on ollut oman talouselämän luominen, mihin yhtenä osana kuuluu myös oman rahayksikön perustaminen. Ensimmäisenä tähän vaiheeseen ehti Viro,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Asta Virtaniemi
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Anneli Räikkälä
”Cross training” on yhdistelmäharjoittelua
Kielikellon tämän vuoden numerossa 2 (s. 19) Jaakko Anhava ihmetteli, miksi meillä on ruvettu käyttämään englannin termiä cross training puhuttaessa monen eri liikuntamuodon harjoittamisesta kunnonkohennukseksi....
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Silva Kiuru
Agronomi mutta aggressiivinen. Konsonanttiyhtymistä ja niiden kirjoitusasusta
Äänteiden lukumäärä on eri kielissä, joskus läheisissä sukukielissäkin, erilainen, ja äänteiden merkkien eli kirjainten määrät saattavat erota vielä enemmän. Suomen kielen kirjoituksessa käytetään kahdeksaa vokaalia...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Terho Itkonen
Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoinkin kyseenalaistaa?
Vuoden 1970 seuduissa alkoi useampaa kuin yhtä lukijaa askarruttaa uudenlainen ilmiö: kirjoissa, lehdissä ja muissa painatteissa oli ruvennut näkymään rivijakoja, joita hiukankaan oppia saanut latoja ei ennen olisi...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
”Svetisismit”
Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta oli sitä mieltä, että kysymys ns. svetisismien ja anglismien...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
tariffi
Savon Voima oli pyytänyt lautakunnan apua uuden sanan löytämiseksi tariffin vastineeksi. Lautakunta ei pitänyt tariffi-sanan vaihtamista aiheellisena, koska se on käytössä monella alalla. Jos halutaan...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
velkaneuvoja
Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos oli pyytänyt apua ylivelkaantuneiden neuvontaan tähtäävän koulutuksen saaneiden nimittämisessä. Lautakunta suositti nimeä velkaneuvoja...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
voyerismi ja voyeurismi
Lääketieteen sanakirjan päätoimittaja Walter Nienstedt oli kysynyt, voitaisiinko ”seksuaalisen tirkistelyhäiriön” nimitys kirjoittaa suomessa asussa voyerismi (< ransk. voyeur ’katselija’). Lautakunta...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
Päivämäärästandardiehdotus
Suomen Standardisoimisliitto oli pyytänyt kielitoimistolta lausuntoa standardiehdotuksesta E235, joka koskee päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemistä numeroin. Standardiehdotuksen tärkeimmät kohdat...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
Sanan tavu lyhenne ATK:ssa
Kirjailija Arto Kytöhonka oli esittänyt, että tavun lyhenteeksi automaattisessa tietojenkäsittelyssä otettaisiin t. ATK-alan tietoteoksissa ja sanakirjoissa on tavun lyhenne B (< engl. byte, ATK:ssa tavallisesti...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
kuvaamataito
Opetusministeriön tuntijakotyöryhmän muistiossa oli ehdotettu, että nykyinen peruskoulun ja lukion kuvaamataito-niminen oppiaine muutettaisiin lukion osalta kuvataiteeksi. Kuvaamataidonopettajain liitto ja...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
”Elektroninen raha”
Suomen Pankin omistama Setec oy oli kysynyt lautakunnan kantaa, mikä nimitys olisi suositettava ”elektroniseksi rahaksi” kutsutulle maksuvälineelle, jota voidaan ladata käyttäjien korteille joko palkkaa tai...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
Tšekkoslovakian itsenäistyvien valtioiden nimet
Nykytiedon mukaan Tšekkoslovakiasta muodostuu kaksi itsenäistä valtiota. Toisen valtion nimeksi on vakiintunut Slovakia, toisesta on käytetty muotoja Tšekki ja Tšekinmaa, joskus Tšekia ja Tšekkia....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1992
Euroopan liitto vai Euroopan unioni
Maastrichtin sopimuksen perusteella Eurooppaan muodostuvan EY-maiden entistä tiiviimmän yhteenliittymän nimi on englanniksi European union ja ranskaksi Union européenne. Suomessa on käytetty nimeä Euroopan unioni ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Terho Itkonen
”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta
Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa tällaiseen pulmaan: sopiiko kirjoittaa yhtä hyvin Uudistuksen pahin este oli...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Saara Welin
Naapureiden nykynimiä
Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden nimet eivät kaikki ole vielä asultaan vakiintuneet suomen kieleen. Sen tähden seuraavassa luettelossa esitetään muutamien maiden nimistä vaihtoehtoiset asut. Ensin...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Maija Länsimäki
Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto
Vuoden 1989 Kielikellon ensimmäisessä numerossa julkaistiin Riitta Erosen kirjoitus ”Kun liha on hauras”. Siinä käsitellään sanaa insesti ja eräitä muitakin saman aihepiirin ilmauksia. Tuolloin julkisuudessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1992
Anneli Räikkälä
Tähdenvälejä
Prepositiolla af, van, von, de, de la jne. alkavien nimien oikeinkirjoitus virkkeen alussa näyttää edelleen horjuvan, vaikka suomen kielen käytäntöä on tässä asiassa pyritty vakiinnuttamaan parikymmentä vuotta. Suomen...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1992
Jaakko Anhava
Minä menen Burmaan
Missä päin maailmaa, ja mitä ylipäänsä, ovat Misr, Bharat, Choson, Zhongguo ja Nippon? Entä Shqipëria, Crna Gora, Sakartvelo ja Hajastan? Nipponin tietänevät useimmat Japaniksi; ja sen verran on viime vuosina...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1992
-
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Artikkeli -
Raamattu meillä on aina keskellämme
Artikkeli -
Baltian maiden uudet rahayksiköt
Artikkeli -
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Artikkeli -
”Cross training” on yhdistelmäharjoittelua
Artikkeli -
Agronomi mutta aggressiivinen. Konsonanttiyhtymistä ja niiden kirjoitusasusta
Artikkeli -
Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoinkin kyseenalaistaa?
Artikkeli -
”Svetisismit”
Suomen kielen lautakunta -
tariffi
Suomen kielen lautakunta -
velkaneuvoja
Suomen kielen lautakunta -
voyerismi ja voyeurismi
Suomen kielen lautakunta -
Päivämäärästandardiehdotus
Suomen kielen lautakunta -
Sanan tavu lyhenne ATK:ssa
Suomen kielen lautakunta -
kuvaamataito
Suomen kielen lautakunta -
”Elektroninen raha”
Suomen kielen lautakunta -
Tšekkoslovakian itsenäistyvien valtioiden nimet
Suomen kielen lautakunta -
Euroopan liitto vai Euroopan unioni
Suomen kielen lautakunta -
”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta
Artikkeli -
Naapureiden nykynimiä
Artikkeli -
Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto
Artikkeli -
Tähdenvälejä
Artikkeli -
Minä menen Burmaan
Keskustelua