4_1991 - Kielikello
null 4_1991
Kielikello 4/1991
-
Artikkeli 4/1991
Paavo Pulkkinen
Ristiriita subjektin ja predikaatin välillä
Kirjakielessä ja huolitellussa puhekielessäkin subjekti ja predikaatti mukautuvat yleensä toisiinsa siten, että verbin persoonapääte ilmaisee samaa persoonaa ja lukua kuin subjekti. Kun subjekti edustaa 3....
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Tuomo Tuomi
Täpötäysi ja patajuoppo
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti taannoin, mistä ovat peräisin sellaiset sanat kuin piripintaan, ritirinnan,...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Terho Itkonen
”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä
Häiriköitä siis. Itse sana häirikkö ei kielessämme ole kovin vanha; sen sepitti kamarineuvos Matti Viherjuuri 1970-luvulla, ja hänen ajatuksensa oli, että sitä käytettäisiin nimenomaan sellaisesta ihmisestä, joka...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Maija Länsimäki
Ovatko päälirengas ja päälliturkki yleiskieltä?
Nykysuomen sanakirjassa mainitaan yhdyssanan alkuosa pääli-, päälli- kartettavana muotona ja suositetaan sen asemesta yhdyssanan määriteosaksi muotoa päällys- tai eräissä tapauksissa ylä-, ulko- tms. Sama...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Irma Nissinen
Eurovisiosta euromössöön
”Ikkunat auki Eurooppaan”, väitetään Pietari Suuren tokaisseen Pietarin kaupunkia perustaessaan. Sen jälkeen tämä ilmaus on kelvannut monelle suomalaisellekin vaikuttajalle – varsinkin itsenäistyneen Suomen ensi...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Eva Jansson
Islantilaiset nimet
Nimistä yleensä Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Lari Kauppinen
Telesanasto
Vuonna 1982 ilmestyi Tekniikan Sanastokeskuksen sanastosarjan ensimmäisenä julkaisuna Telesanasto. Siinä oli määritelty suomeksi ja ruotsiksi kaikkiaan 29 tavallisen käyttäjän kannalta keskeistä käsitettä sekä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/1991
Olli Nykänen
Teräväpiirtotelevisio
Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva on esittänyt ”Kielikellon väelle” toivomuksen tehdä jotakin teräväpiirtotelevision juurimiseksi kielestä. ”Me ihmiset näemme tarkasti tai epäselvästi. Terävyys...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston nimenmuutos
Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopisto oli kysynyt lautakunnan kantaa laitoksensa nimenmuutokseen. Uudeksi nimeksi oli ehdotettu seuraavia: 1) Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusinstituutti, 2)...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
ledord, guideword
Kouluhallituksesta oli tiedusteltu kirjastonkäytön opetusmateriaalissa tarvittavien sanojen ledord ja guideword suomenkielistä vastinetta. Ilmaus tarkoittaa tietosanakirjatyyppisessä, aakkosittain...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
firstness, secondness, thirdness
Opiskelija Harri Töysä oli tiedustellut sopivia suomenkielisiä vastineita semiotiikan termeille firstness, secondness ja thirdness. Kysyjä itse oli ehdottanut vastineita ensiys, toiseus ja kolmuus....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
Rodos vai Rhodos?
Uusi raamatunsuomennos on tuonut taas ajankohtaiseksi kysymyksen, olisiko suomessa syytä käyttää kirjoitusasua Rodos vai Rhodos. Kreikan oma kirjoitustapa on Rodos; klassisenkaan kreikan kannalta ei ...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
Laboratoriohoitajan ammattinimikkeen muutosehdotus
Suomen Laboratoriohoitajayhdistys oli pyytänyt lausuntoa ammattinimikkeen laboratoriohoitaja mahdollisesta muuttamisesta. Yhdistys oli ehdottanut nimiä laboratorioteknologi, laboratoriologi ja ...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1991
Futuurista
Tekniikan tohtori Wille Mikkola oli ehdottanut, että suomeen luotaisiin futuuri, jota tarvitaan erityisesti suunnittelun tarpeisiin. Lautakunta ei yhtynyt ehdottajan kantaan. Kullakin kielellä pystytään...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1991
Sari Maamies
Sinutteleeko ranskalainen
Elokuun Newsweek-lehdessä on kaksi kielenkäyttökysymyksiin liittyvää kirjoitusta. Ensimmäinen kirjoitus käsittelee ranskalaisia. Sen mukaan ranskalaisia juppeja ei enää pohdituta niinkään pörssikurssien kehitys...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1991
-
Ristiriita subjektin ja predikaatin välillä
Artikkeli -
Täpötäysi ja patajuoppo
Artikkeli -
”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä
Artikkeli -
Ovatko päälirengas ja päälliturkki yleiskieltä?
Artikkeli -
Eurovisiosta euromössöön
Artikkeli -
Islantilaiset nimet
Artikkeli -
Telesanasto
Artikkeli -
Teräväpiirtotelevisio
Kysyttyä -
Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston nimenmuutos
Suomen kielen lautakunta -
ledord, guideword
Suomen kielen lautakunta -
firstness, secondness, thirdness
Suomen kielen lautakunta -
Rodos vai Rhodos?
Suomen kielen lautakunta -
Laboratoriohoitajan ammattinimikkeen muutosehdotus
Suomen kielen lautakunta -
Futuurista
Suomen kielen lautakunta -
Sinutteleeko ranskalainen
Artikkeli