Hyppää sisältöön

4_1990 - Kielikello

null 4_1990

Artikkeli 4/1990

Alpo Räisänen

Yhdyssanojen merkitysoppia

Yleistajuinen kirjoittaminen kielitieteen asioista on usein hankalaa, koska esitys vaatisi yleensä vastaanottajiltakin melkoisesti pohjatietoja. Nyt yritän kuitenkin kirjoittaa yhdyssanojen merkityksestä, koska...

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Saara Welin

Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?

Nykyisessä tiedonvälityksessä vilahtelevat tuhkatiheään monien virolaisten henkilöiden nimet. Yllättävää kyllä, kieltemme samankaltaisuus ei helpotakaan niiden käyttelyä omassa kielessämme, vaan saattaa meidät...

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Klaus Laalo

Ruuvi, rossi, krossi ja skruuvi. Lainasanat ja suomen muuttuva äännejärjestelmä

Suomen kieli muokkaa omien sanojen mallin mukaisiksi vieraista kielistä lainaamiaan sanoja. Tämän muokkauksen syvyys on aikojen kuluessa muuttunut, sillä suomen äännerakennekin on muuttunut. Filosofian tohtori Klaus Laalo selvittelee kirjoituksessaan lainasanojen sopeutumista suomen äännejärjestelmään.

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Terho Itkonen

Toimivia välineitä. Paavo Tikkanen suomen kielen kehittäjänä

Kiuruvetinen tohtori Paavo Tikkanen (1823–1873) oli lehtimies, tiedemies ja liikemieskin, viime vuosisadan huomattavimpia suomalaisuusmiehiä. Hänen kotitaloonsa Hingunniemeen oli Kiuruveden kulttuurilautakunta järjestänyt heinäkuussa seminaarin ”Sanat ja sanomat”, jonka aiheena olivat Tikkasen elämänvaiheet ja elämäntyö. Professori Terho Itkonen valaisi seminaarissa Tikkasen osuutta suomen kielen kehittäjänä.

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Esko Koivusalo

Lehmän poikanen on vasikka

Kielen rappeutumisesta ollaan yleisesti huolestuneita. Tällöin tarkoitetaan kielen käytössä ilmeneviä muutoksia, tapaa jolla ihmiset puhuvat esimerkiksi radiossa ja televisiossa. Kieli sinänsä, ulkopuolella...

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Irma Nissinen

Kevytmarkkinat

Keveys on muotia. Hoikkuus on tavoiteltava ominaisuus ja kevyt käy kaupaksi. Gallupit kertovat suuren osan kuluttajista – varsinkin nuorista – siirtyneen lenkkimakkaroista vihanneksiin ja voista...

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Riitta Eronen

Makko vai femakko? Mitä tulee mieleen, kun kuulee sanan sovinisti?

Todennäköisesti nykyisin monen kielitajussa sanan ensimmäinen merkitys on ’naisten halveksija, itseään naisia parempana pitävä mies’. Mutta vielä 1973 ilmestynyt Nykysuomen sivistyssanakirja tuntee tämän alun...

Lue lisää
Artikkeli 4/1990

Eeva Maria Närhi

Maidenkin nimiä muutetaan

Valtioita ja osavaltioita koskevat suuret muutokset muuttavat, jos ei aina maan varsinaista käyttönimeä, niin kuitenkin usein hiukan maan pitkää virallista nimeä. Saksojen yhdistyminen ei varmaan muuta...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

Liikunnanohjaajan tutkintonimikkeen lyhenne

Suomen Liikunnanohjaajat ry oli pyytänyt lausuntoa liikunnanohjaajatutkinnon lyhenteestä, joksi yhdistys oli ehdottanut lyhennettä LiO. Lisäksi yhdistys oli pyytänyt lausuntoa nimikkeestä, lähinnä käsitteiden...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

Lukutaitovuoden sanastoa

Lautakunta on käsitellyt kouluhallituksen ylitarkastajan Pirjo Nallikarin, ammattikasvatushallituksen ylitarkastajan Marja-Riitta Päivärinnan ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön projektisihteerin Marja-Leena...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

vammais- vammaisuus- vammuus- yhdyssanan alkuosana

Lautakunnalta oli tiedusteltu kantaa nimityksiin vammahistoria, vammaisuushistoria ja vammuushistoria. Vammaisten keskuudessa tehtävän työn historian kirjoittaja oli ehdottanut sanaa vammuushistoria....

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

faksi

Kielitoimistolta oli usein tiedusteltu telekopiolaitteeseen liittyvän puhelinnumeron ilmaisemista. Lautakunta katsoi, että sana faksi käy luetteloihin, lomakkeisiin tms. numerosarjaa ilmaistaessa, muuten...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

frisonomi ja kosmetonomi

Ammattikasvatushallitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa parturi-kampaamoalan sekä kauneudenhoitoalan opistoasteen tutkinnon nimitykseksi. Parturi-kampaamoalan opistoasteen tutkinnon...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

medianomi

Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut lautakunnan kantaa ammatillisen viestintäkulttuurialan peruslinjan uusien opistoasteisten koulutusammattien nimikkeistä. Viestintäkulttuurialan ammatillisen...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

käännösviestintä

Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää teonnimiä kääntäminen ja tulkkaaminen, ei ”käännösviestintä” ja...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1990

Sanojen akatemia, instituutti ja seminaari käytöstä

Sanalla akatemia on suomen kielessä kaksi merkitystä: 1) ’alansa ylin oppilaitos, korkeakoulu, yliopisto’ ja 2) ’tieteiden tai taiteiden edistämiseksi perustettu, alansa korkeimpia saavutuksia edustava seura...

Lue lisää
Keskustelua 4/1990

Maisa Martin

Ulkomaalaissuomi ja selkokieli

Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu myös suomen kieltä opettelevat (siirtolaiset, pakolaiset, vähemmistöt). Tämä...

Lue lisää
Keskustelua 4/1990

Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa

Tarkennusta pilkun paikkaan

Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.

Lue lisää

Sisällysluettelo 4/1990

Kielikellon lehdet