4_1988 - Kielikello
null 4_1988
Kielikello 4/1988
-
Artikkeli 4/1988
Matti Punttila
Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta
Vertailuasteiden muodostaminen on suomen kielen erikoiskehityksen aikana kutakuinkin vakiintunut. Niiden käyttöalatkin ovat vuosisatojen kuluessa selkiytyneet. Silti tehdään virheitä. Millaisia ja miksi? Näitä kysymyksiä selvittelee fil. tohtori Matti Punttila, jonka vuonna 1985 tarkastettu väitöskirja käsittelee juuri vertailua.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1988
Anneli Räikkälä
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia
Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1988
Esko Koivusalo
Voiko eturivin korkeushyppääjiin lukeutua?¹
”N.N. lukeutui 1920-luvulla eturivin korkeushyppääjiin.” Mitä sanoo korva, tuo tunnetusti puhelias elin? Onko lukeutua tässä paikallaan? Minun mielestäni ei ole. N.N. joko on ollut tai ei ole ollut eturivin...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1988
Irma Nissinen
Mitä uutta kuuluu?
Suomen kansan kielenaarteisiin kuuluu 1960-luvun alkuun valmistunut suurtyö Nykysuomen sanakirja. Sen yli 200 000 hakusanaa ovat käypää kieltä vielä nykyäänkin. Aikaa kirjan ilmestymisestä on kuitenkin ehtinyt kulua jo kohta kolme vuosikymmentä. Näiden vuosien aikana on ihminen ehtinyt muuttaa yhteisöään ja ympäristöään ja joutunut tahtoen tai tahtomattaan rakennemuutoksen rattaisiin. Sanakirjan yhtenä tehtävänä on pysyä ajan kielen tasalla. Niinpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistossa on tekeillä hakusanoiltaan ajantasaistettu suomen kielen sanakirja. työnimeltään Perussanakirja. Maisteri Irma Nissinen, joka on Perussanakirjan toimittajia, kertoo tässä joistakin sanakirjan uusista sanoista ja sanaryhmistä.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1988
Yhdistysten ja yhtiöiden nimissä esiintyvät lyhenteet ry, oy ja ky
Oikeusministeriön laintarkastuskunta haluaisi käyttää uudistettavassa yhdistyslaissa lyhennettä ry rekisteröidystä yhdistyksestä. Nykyisessä lakitekstissä lyhenteeksi esitetään r.y. Kyseistä lyhennettä käytetään...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1988
Tittelin säilyminen eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Kielitoimistolta oli tiedusteltu, säilyykö titteli eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Oikeuskansleri on eräässä aiemmassa yhteydessä antanut lausunnon, jonka mukaan henkilö, joka on nimitetty virkaan saavuttamansa...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1988
Kirkkoherran viraston nimi
Kirkkoneuvos Pertti Mäkeläinen oli esittänyt, että kirkkoherranviraston nimi muutettaisiin seurakunnanvirastoksi tai seurakuntavirastoksi. Lautakunta piti suunniteltua nimenmuutosta aiheellisena ja...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1988
rebound
Lehtori Kyösti Kelhä oli ehdottanut urheilukielen reboundkiekon ja reboundpallon suomenkielisiksi vastineiksi sanoja paluukiekko ja paluupallo. Lautakunta oli sitä mieltä, että näitä nimityksiä...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/1988
plasebo
Lääketieteen sanastotoimikunnassa on toivottu suomenkielistä vastinetta sanalle plasebo ’potilaalle muka lääkkeenä annettava tehoton aine, näennäislääke’. Lautakunta päätti suosittaa Esko Koivusalon...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 4/1988
Irma Nissinen
Ravitseminen ja ravitsemus
Ravitsemis ja ravitsemus ‑sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, ja hotelli- ja ravitsemusalalla ollaan...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 4/1988
Irma Nissinen
Haamuasiakas, haamumatkustaja
Taannoin kampanjoivat muutamat asiakaspalveluyritykset ja ‑liitot no show ‑asiakasta tai Mr. Nobodya vastaan. Hotelleita, ravintoloita, lentoyhtiöitä ja hammaslääkäreitäkin vaivasivat silloin ja vaivaavat yhä...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1988
Esko Koivusalo, Matti Punttila
EY vai EC?
Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.
Lue lisää
-
Julkaisuja 4/1988
Elisa Stenvall
Erikoiskielen tekstistä
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise Gunnarssonin toimittama Facktext-kirja. Teos on...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1988
Jorma T. Hartikainen
Suomen kielestä ja kansasta
Professori Lauri Seppänen puuttui Kielikello 3:ssa/1988 kielemme muuttumiseen ja peräsi humanisteja pelastamaan kielemme. En malta olla puuttumatta professori Seppäsen kirjoitukseen, sillä mielestäni hän kykeni...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1988
-
Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta
Artikkeli -
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia
Artikkeli -
Voiko eturivin korkeushyppääjiin lukeutua?¹
Artikkeli -
Mitä uutta kuuluu?
Artikkeli -
Yhdistysten ja yhtiöiden nimissä esiintyvät lyhenteet ry, oy ja ky
Suomen kielen lautakunta -
Tittelin säilyminen eläkkeelle siirtymisen jälkeen
Artikkeli -
Kirkkoherran viraston nimi
Suomen kielen lautakunta -
rebound
Suomen kielen lautakunta -
plasebo
Suomen kielen lautakunta -
Ravitseminen ja ravitsemus
Sanakysymyksiä -
Haamuasiakas, haamumatkustaja
Sanakysymyksiä -
EY vai EC?
Artikkeli -
Erikoiskielen tekstistä
Julkaisuja -
Suomen kielestä ja kansasta
Keskustelua