4_1987 - Kielikello
null 4_1987
Kielikello 4/1987
-
Artikkeli 4/1987
Eeva Maria Närhi
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. Autiomaissa ei vanhoja nimiä kerta kaikkiaan ole, koska siellä ei...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Aino Sinisalo
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Saara Welin
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Raija Miikkulainen
Seurojen ja yhdistysten nimien kirjoittaminen
Yhdistysten luvatuksi maaksi sanotun Suomen seurojen ja yhdistysten kirjavasta nimistöstä näkyy harrastusalojen moninaisuus. Näkyy siitä myös se, että nimien oikeinkirjoituskäytänteet ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Yhdistysten nimien oikeinkirjoituskysymyksiä, lähinnä ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, käsittelee tässä kirjoituksessa nimitoimiston tutkija Raija Miikkulainen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Ritva Korhonen
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Eeva Maria Närhi
Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät
Kun käännetään tekstejä muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä meidän latinaiseen kirjoitusjärjestelmäämme, jää kääntämättä yksi kielen alue, nimittäin erisnimet. Erikseen on päätettävä kirjoitusmerkkien...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1987
Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen
Opettajien risut ja ruusut
Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta kielitiedosta. Vuosien mittaan se on kehittynyt tiedotustyyppisestä vihkosesta...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1987
Henrik Grönqvist
Termitkö pahasta?
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän esittää monta tärkeää näkökohtaa hyvän asiatekstin laatimisesta, opiksi ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 4/1987
Pirjo Rantalainen
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, ei ehkä ensimmäiseksi kannata ryhtyä pohtimaan...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/1987
Kimmo Linkama
Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä
Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat sopeuttaneet englanninkieliset suorat lainasanat omaan oikeinkirjoitukseensa. ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 4/1987
-
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
Artikkeli -
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Artikkeli -
Säätytalossa vai Säätytalolla?
Artikkeli -
Seurojen ja yhdistysten nimien kirjoittaminen
Artikkeli -
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Artikkeli -
Nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät
Artikkeli -
Opettajien risut ja ruusut
Keskustelua -
Termitkö pahasta?
Keskustelua -
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Artikkeli -
Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä
Keskustelua