Hyppää sisältöön

4_1986 - Kielikello

null 4_1986

Artikkeli 4/1986

Esko Koivusalo

Suuren sivistyskielen huolto

Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa tiedetään aika vähän siitä, miten ranskan kieltä on huollettu, mitä...

Lue lisää
Artikkeli 4/1986

Ulla Jokinen

Ranskan kielen huolto ennen ja nyt

Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.

Lue lisää
Artikkeli 4/1986

Paavo Pulkkinen

”Suurilapsinen perhe”. Ilmausten risteytymisestä

Asiat ovat yleensä ilmaistavissa useammalla kuin yhdellä tavalla. Arkipuheessa saatamme haparoida eri vaihtoehtojen välillä ja sekoitamme erehdyksessä kaksi ilmaisumahdollisuutta keskenään. Samoin voi käydä joskus myös kirjoittajalle. Kahden ilmaisutavan sekaantumaa eli kielitieteelliseltä nimeltään kontaminaatiota pidetään yleensä kuitenkin virheenä, niin ymmärrettävää kuin mielessä samanaikaisesti välkkyvien ilmausten risteytyminen sinänsä onkin.

Lue lisää
Artikkeli 4/1986

Raija Lehtinen

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

kevyen liikenteen väylä

Lainsäädännössä käytetään termiä kevyen liikenteen väylä. Lautakunnalle oli ehdotettu sen sijaan sanaa kevytväylä. Lautakunta ei pitänyt aiheellisena suosittaa muuta kuin säädöksessä käytettyä ilmausta,...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

tyhjiö – tyhjö

Suomen kielen lautakunta keskusteli sanojen tyhjiö ja tyhjö käytöstä ’vakuumin’ suomenkielisenä vastineena. Nykysuomen sanakirja pitää muotoa tyhjö varsinkin tekniikan kieleen kuuluvana rinnakkaismuotona....

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

standaari ja viiri

Lautakunta päätti suosittaa virallisessa käytössä edelleen noudatettavaksi sanakirjojen esittämää sanojen standaari ja viiri työnjakoa, jonka mukaan standaari tarkoittaa 1) ’poikkitankoon kiinnitettyä...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

laserlevy ja lasersoitin

Englannin compact disk ‑ilmauksen suomenkielisinä vastineina ovat esiintyneet sanat kompaktilevy, CD-levy, laserlevy ja laserilevy. Päätettiin suosittaa nimityksiä laserlevy ja lasersoitin.

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

hydraulitehdas – hydrauliikkatehdas

Lautakunnalta oli tiedusteltu tulevan tehtaan nimivaihtoehtojen hydraulitehdas ja hydrauliikkatehdas paremmuutta. Lautakunta piti ainoana mahdollisuutena nimeä hydrauliikkatehdas (vrt....

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

”Haudataan valtion varoin”

Lautakunnalta oli tiedusteltu mahdollisia vaihtoehtoja ilmaukselle ”haudataan valtion varoin”, jonka tiedustelun mukaan monet tajuavat ikään kuin varattomuustodistukseksi, vaikka tarkoituksena onkin kunnioittaa...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

passepartout

Ranskankielisen passepartout’n (’valokuvan, piirroksen tms. pahvinen suojakehys’) suomenkieliseksi vastineeksi päätettiin suosittaa sanaa kehyspahvi ja sen rinnalle kehyskartonki.

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

kansalaispalkka

Lautakunnalta oli tiedusteltu muuta ilmausta yhteiskuntatieteilijäin käyttämän sanan kansalaispalkka sijaan, jota kysyjä oli pitänyt vääränä. Lautakunta katsoi, että sanalla palkka on kielessä vakiintunut...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

kasvien talvitilan purkautumista (deakklimoitumista) kuvaava ilmaus

Metsäntutkimuslaitos oli tiedustellut sopivaa nimitystä kuvaamaan kasvien talvitilan purkautumista. Talvitilan kehittymisestä käytetään nimityksiä talveentuminen, talveutuminen ja kylmään akklimoituminen....

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

”uutisoida”

Lisänä Kielikellossa 2/84 s. 15 uutisoida-verbistä kirjoitettuun lautakunta esitti vielä kantanaan seuraavan: Verbi uutisoida on nykyään kielessä yleinen, mutta koska se on muodostettu vastoin johtamisperiaatteita,...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

Soul

Korean tasavallan pääkaupungin nimi on suositettu korean ääntämyksen perusteella äännettäväksi suomessa [soul]. Nimen kirjoitusasu Söul, jossa käytetään treemaa ranskan perusteella, on suomen kannalta hämäävä ja...

Lue lisää
Suomen kielen lautakunta 4/1986

jiddiš – jiddi

Juutalaissaksan kielestä on suomessa käytetty saksan mukaan nimeä jiddiš, joka on myös alkuperäinen omakielinen nimi. Muut vastaavat kieltennimet ovat kuitenkin suomessa i-loppuisia, esim. iiri (ei:...

Lue lisää

Sisällysluettelo 4/1986

Kielikellon lehdet