3_2022 - Kielikello
Kielikello 3/2022
Julkaisun muut jutut
-
3/2022
Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta
Saisinko puhua suomea?
Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa ‑hankkeessa.
Lue lisää
-
3/2022
Leena Nissilä, Pia Lumme
Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle
Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.
Lue lisää
-
3/2022
Olli Tamminen
”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti” – katsaus emojien merkityksiin
Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.
Lue lisää
-
3/2022
Tanja Toropainen
Tuttuus kalenterin lukijan apuna – suomalaiset almanakat 1700-luvulla
Almanakka on tuhti tietopaketti, jota suomalaiset ovat lukeneet yli 300 vuoden ajan. Se sisältää runsaan määrän tietoa, joka on saatu mahdutettua pieneen tilaan käyttämällä kirjoitetun kielen ohella visuaalisia elementtejä ja sommittelemalla sisältö huolellisesti. Onko näin ollut aina? Millainen näkymä lukijalle avautui kalenterin sivuilta 1700-luvulla?
Lue lisää
-
3/2022
Petri Lauerma
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni – varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Lue lisää
-
3/2022
Mari Siiroinen
Tulla tekemään ‑futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
Moni välttelee tulla tekemään ‑rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?
Lue lisää
-
3/2022
Heidi Niva
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään ‑futuurilla ilmaistaan?
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Lue lisää
-
3/2022
Riitta Korhonen
Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja – yleiskielitalkoiden satoa
Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?
Lue lisää
-
3/2022
Lasse Hämäläinen
Pasi Kuikka Tikkurilan kirkossa – Vuoden nimi ‑menestyjien tarkastelua
Vuoden nimi ‑palkinnon voittajia ja finalisteja tarkastellessa käy ilmi, että nimiasiantuntijoihin vetoaa kotimaisten kielten käyttö ja valintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Lue lisää
-
3/2022
Hanna Liimatainen
”Eikähän se Matti aevan kampela ollu” – kampela murteissa
Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa?
Lue lisää
-
3/2022
Robert Sundman
Viestinnän esteitä poistamassa
Tiedettä suomeksi ‑palkinnon saanut tietokirja tarjoaa peruskurssin viestinnän saavutettavuudesta.
Lue lisää
-
3/2022
Leena Joki
Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja – kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä
Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa 60 vuotta. Karjalan Sivistysseura julkaisi hänen merkkipäiväkseen...
Lue lisää
-
3/2022
Henna Makkonen-Craig
Sanitaatiosta suomeksi
Lue lisää
-
3/2022
Petra Saarnisto
Suojatut sukunimet
Lue lisää