3_2021 - Kielikello
Kielikello 3/2021
Julkaisun muut jutut
-
3/2021
Katri Priiki
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla? – Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Lue lisää
-
3/2021
Tiina Manni-Lindqvist
Kukkivat paikannimet
Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.
Lue lisää
-
3/2021
Kirsti Aapala
Palsameista anopinkieliin – huonekasvien nimien kertomaa
Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.
Lue lisää
-
3/2021
Petra Saarnisto
Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu
Suomalaisessa sukunimistössä vilahtelee erilaisia eläimiä, ja eläinten nimitykset lienevätkin vanhimpia omaperäisiä henkilönnimiämme. Suhtautuminen eläinaiheisiin sukunimiin on vaihdellut: toisinaan niistä on luovuttu, toisinaan taas otettu uudissukunimiksi.
Lue lisää
-
3/2021
Henna Leskelä
Ilmassa muutoksen merkkejä
Ilmastohätätila, äärevä sää, ympäristötunteet. Kieli ei elä erillään muusta maailmasta – niinpä muutokset ympärillämme näkyvät myös kielenkäytössä. Merkitystä on silläkin, millaisin sanoin ilmiöihin viitataan. Voi...
Lue lisää
-
3/2021
Riitta Korhonen
Mustikalla ja rokotuksella – yleiskielitalkoiden satoa
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Lue lisää
-
3/2021
Helmi Kilpeläinen
Löytymisen merkityksiä
Ohje ”Vain jokin, joka on ollut hukassa, voi löytyä” lienee monelle tuttu jo kouluajoilta. Ohjeen mukaan ilmauksia kuten ”Puhelimesta löytyy hyvä kamera” olisi siis vältettävä. Mutta pidetäänkö tästä enää nykyisin kiinni, ja mitä kaikkea löytyä oikeastaan tarkoittaa?
Lue lisää
-
3/2021
Frida Ahonen
Ääniviestiä aloittamassa – tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?
Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?
Lue lisää
-
3/2021
Klaas Ruppel
Floora ja fauna – roomalaista mytologiaa
Jonkin alueen kasvi- ja eläinlajistoon voi viitata myös sanoilla floora ja fauna. Mistä tällaiset sanat ovat peräisin?
Lue lisää
-
3/2021
Nina Kamppi
”Talo on hirsistä näyttää tehty” – murteiden erikoisia verbirakenteita
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Lue lisää
-
3/2021
Erkki Lyytikäinen
Erilaiset enemmistöt
Kirjoittaja on havainnut, että mediassa ovat alkaneet sekoittua tärkeät poliittisiin enemmistöihin viittaavat termit.
Lue lisää
-
3/2021
Riitta Hyvärinen
Pakkopullasta lehteviksi leivonnaisiksi?
Tuore kirjoitusopas tarjoilee konkreettisia keinoja siihen, miten työtekstit voisivat syntyä ilman tuskaa ja vaivaa.
Lue lisää
-
3/2021
Henna Makkonen-Craig
Katras, parvi, lauma ja muut ryhmäsanat
Lue lisää
-
3/2021
Henna Makkonen-Craig
Vuosi-sanan virallinen määritelmä?
Lue lisää
-
3/2021
Elina Wihuri
Maorinkieliset nimet
Lue lisää
-
3/2021
Sari Maamies
Long covid eli pitkittynyt koronatauti
Lue lisää