3_2020 - Kielikello
Kielikello 3/2020
Julkaisun muut jutut
-
3/2020
Petra Saarnisto
Paikannimilausuntoja ja taivutusongelmia – nimistönhuollon historiaa
Nimistönhuolto on erityyppisten nimien käyttöä koskeviin kysymyksiin erikoistunutta kielenhuoltoa. Sekä nimistönhuollolla että Suomessa käytettävien paikannimien keruulla on pitkät perinteet. Kielenhuollon merkkivuonna juhlitaan myös nimistönhuollon pitkäjänteistä työtä.
Lue lisää
-
3/2020
Ulla Onkamo
Kun terveyskeskuksista tuli uhanalaisia
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimien kirjo laajenee ja ymmärrettävyys kärsii.
Lue lisää
-
3/2020
Elina Wihuri
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä – Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Lue lisää
-
3/2020
Petri Lauerma
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Lue lisää
-
3/2020
Ulla Tiililä
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Lue lisää
-
3/2020
Riitta Korhonen
Muumejen saareja Yleiskielitalkoiden satoa
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja sellaisista taivutusmuodoista kuin suurea, uuseja ja muumejen. – Mitä nämä e-muodot oikein ovat?
Lue lisää
-
3/2020
Henna Makkonen-Craig
Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan
Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.
Lue lisää
-
3/2020
Minna Salonen
Kaikenlaista nostamista
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Lue lisää
-
3/2020
Riku Hämäläinen
Miten puhua intiaaneista?
Sanan intiaani käyttö on viime vuosina ollut esillä erilaisissa yhteyksissä. Julkinen keskustelu sanan käyttökelpoisuudesta heräsi esimerkiksi syksyllä 2019, kun mediassa uutisoitiin Suomen kansallismuseon Mesa Verde...
Lue lisää
-
3/2020
Tuija Vertainen
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta
Pessimismi-sanan juuret ovat 1700-luvun Ranskassa ja valistusajan filosofisessa väittelyssä. Osansa sanan synnyssä oli valistusajattelija Voltairen satiirisella teoksella Candide.
Lue lisää
-
3/2020
Erkki Lyytikäinen
Kun grogi oli juotu – kielioppia ryyppylasin äärellä
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama Kohtalokas samba on jo muutaman sukupolven ajan kuulunut suomalaisen iskelmäyleisön suosikkeihin. Malmstén levytti sen vuonna 1950, ja hänen jälkeensä monet muutkin laulajat...
Lue lisää
-
3/2020
Leena Joki
Hyvät ja huonot arvostelut
Kouluissa käytetyn Wilma-viestintäjärjestelmän on kerrottu saaneen ”huonoja arvosteluja”. Tällä tarkoitetaan, että Wilma on arvostelijoiden mielestä huono, sitä on esimerkiksi vaikea käyttää. Samaan tapaan vaikkapa...
Lue lisää
-
3/2020
Klaus Laalo
Kiinnostava valikoima sananparsia ja sutkauksia
Mikä on sananparsi? Entä sutkaus? Nämä sanat ovat sinänsä tuttuja, mutta Pasi Klemettisen teos Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia täsmentää lukijan käsitystä kummastakin. Klemettisen...
Lue lisää
-
3/2020
Petra Saarnisto
Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet
Lue lisää
-
3/2020
Sari Maamies
Kuittia?
Lue lisää
-
3/2020
Henna Makkonen-Craig
Sovinnon ele vai sovinnonele?
Lue lisää
-
3/2020
Riitta Hyvärinen ja Salli Kankaanpää
Miten viitata varapresidenttiehdokas Harrisin taustaan?
Lue lisää