3_2019 - Kielikello
null 3_2019
Kielikello 3/2019

Julkaisun muut jutut
-
Artikkeli 3/2019
Heidi Vepsäläinen
Miksi haastateltava sanoo no?
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Pirkko Nuolijärvi
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Vilma Vartiainen
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Riina Klemettinen
Voiko lääkettä aloittaa? – Lääketieteen kielen substantiivijohdosten semantiikkaa
Lääketieteellisten tekstien perussanastoa ovat lääkitykset, kokeet, tutkimukset ja niitä varten tarvittavat näytteet. Millaisista merkityspiirteistä tällaiset sanat koostuvat ja miten se vaikuttaa niiden käyttöön lauseessa?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Kaisa Karppinen
Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa?
Terveysvaivoista kärsivää ja niiden vuoksi terveydenhuollon palveluja käyttävää on tavattu kutsua potilaaksi. Yhä useammin puhutaan kuitenkin myös terveydenhuollon asiakkaista. Mistä tässä on kysymys?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Elina Heikkilä
Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan
Jo Ruotsin vallan aikana julkaistiin suomeksi yleistajuisia neuvoja terveyden ylläpitämiseen, lääkkeiden käyttöön ja valmistukseen sekä tartuntatautien hoitoon ja torjumiseen. Mitä kautta tieto tuolloin kulki, ja millaisella otteella lukijoita opastettiin?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Lauri Saarela
Lääketieteen termitulva ei lopu
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin piiriin kuuluva lääketieteen sanastolautakunta on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Lautakunnan tavoitteena on lääketieteen suomenkielisen sanaston kehittäminen, ja sen tärkeimpänä työnä on pidetty Lääketieteen termit ‑sanakirjan toimittamista. Osa lautakunnan suosittamista termeistä siirtyy myös yleiskieleen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2019
Petri Lauerma
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Lue lisää
-
Talkoohavaintoja 3/2019
Riitta Korhonen
Mitä käy kansainväliselle? – yleiskielitalkoiden satoa
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä "Mitä kävi?". Huomiota on herättänyt myös adjektiivi "kansainvälinen", joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.
Lue lisää
-
Sananen 3/2019
Sari Maamies
Kuhnimista ja tinnitystä
Erikoisalojen sanaston kehittämiseksi tehdään usealla taholla työtä, ja mm. Sanastokeskus TSK:n ja lääketieteen sanastolautakunnan työstä on kirjoitettu monesti Kielikellossa. Sanastoa syntyy kuitenkin myös spontaanisti niin lääketieteen kuin muidenkin erikoisalojen kieleen.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2019
Minna Salonen
Naruista asiaa
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2019
Ulla Onkamo
Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Kirjassa tarkastellaan kotimaisessa kirjallisuudessa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2019
Tuulia Sinervo
Mitä tarkoittavat toimintamatka ja toimintasäde?
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2019
Henna Makkonen-Craig
Suun terveys, suunterveys ja suuterveys
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2019
Henna Makkonen-Craig
Dia, kalvo ja "slaidi"
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2019
Henna Makkonen-Craig
Kuinka vanha on kolmekymppinen?
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2019
Henna Makkonen-Craig
Rescuekoira, löytökoira ja kodinvaihtaja
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2019
Tuulia Sinervo
Jälleen mosat tetsaavat
Asepalvelusaika tietää tuoreille varusmiehille paljon uutta ihmeteltävää ‒ jopa oman erikoistuneen slanginsa. Oheiseen listaan on kerätty joitakin kultaisen 80-luvun helmiä ja nykypäivän nasautuksia, joilla voit testata, ymmärrätkö ”inttiä”.
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2019
-
Pintaa ja pinnanalaista
Alkusanat -
Miksi haastateltava sanoo no?
Artikkeli -
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Artikkeli -
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Artikkeli -
Voiko lääkettä aloittaa?
Artikkeli -
Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa?
Artikkeli -
Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan
Artikkeli -
Lääketieteen termitulva ei lopu
Artikkeli -
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Artikkeli -
Mitä käy kansainväliselle?
Talkoohavaintoja -
Kuhnimista ja tinnitystä
Sananen -
Naruista asiaa
Kieli kartalla -
Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Julkaisuja -
Mitä tarkoittavat toimintamatka ja toimintasäde?
Kysyttyä -
Suun terveys, suunterveys ja suuterveys
Kysyttyä -
Dia, kalvo ja "slaidi"
Kysyttyä -
Kuinka vanha on kolmekymppinen?
Kysyttyä -
Rescuekoira, löytökoira ja kodinvaihtaja
Kysyttyä -
Jälleen mosat tetsaavat
Kielivoimistelua