3_2017 - Kielikello
Kielikello 3/2017
Julkaisun muut jutut
-
3/2017
Petri Lauerma
Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa
Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.
Lue lisää
-
3/2017
Sirkka Paikkala
”Juhani Juhaninpoika Jukola, Toukolan kylästä!” – Seitsemän veljeksen nimikäytäntöä
Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukuisat henkilön- ja paikannimet liittävät teoksen Kiven tuntemaan hämäläis-uusmaalaiseen ja nurmijärveläiseen ympäristöön. Artikkelissa tarkastellaan, miten teoksessa käytetyt nimet heijastelevat tuolloista yhteiskunnallista todellisuutta.
Lue lisää
-
3/2017
Sonja Konttinen
Mansikkapaikka ja Metropol – suomalaisten kauppakeskusten nimiä
Nykyiset kauppakeskukset ovat usein kauppapaikkojen ohella eräänlaisia viihteen keskuksia mutta myös alueidensa maamerkkejä. Millaisia nimiä kauppakeskuksilla on, ja millainen on nimenkäyttäjien mielestä onnistunut kauppakeskuksen nimi?
Lue lisää
-
3/2017
Eeva Attila
Mitä laki sanoo kielestä?
Moni lienee arjessaan tavalla tai toisella törmännyt kieltä koskevien lakien käytännön sovelluksiin. Usein ei ehkä kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, millaista tuo lainsäädäntö oikeastaan on.
Lue lisää
-
3/2017
Aino Piehl
Kepit ja porkkanat kannustamassa virkakielen kehittämiseen
Hyvän virkakielen kehittämiseen kannustetaan monissa maissa erilaisin kielipalkinnoin. Pohjoismaissa uskotaan porkkanaan eli korostetaan hyviä esimerkkejä, mutta keppipalkintojakin maailmalla käytetään.
Lue lisää
-
3/2017
Riikka Tervonen
Pari vahvaa koprajasta
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella ‑jas, ‑jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Lue lisää
-
3/2017
Teijo Kemppainen
Vuosikymmenten sanat
Suomen satavuotiseen historiaan mahtuu lukemattomia henkilöitä ja keksintöjä, tapahtumia ja ilmiöitä. Nämä tuovat mukanaan aina uutta asiaan liittyvää sanastoa.
Lue lisää
-
3/2017
Anna-Rosa Polso
Ihan parhautta!
Substantiivi-ilmaus parhautta tuntuu ärsyttävän monia.
Lue lisää
-
3/2017
Riitta Korhonen
Tyhjiä välejä ja viivoja yhdyssanoissa
Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan yhdyssanan osat kirjoitetaan niin, että ne yhdessä muodostavat sanakokonaisuuden. Tästä säännöstä sinänsä ei vallinne epäselvyyksiä, vaikka käytännön tekstimaailma kertoo...
Lue lisää
-
3/2017
Esa Laihanen
Vuorovaikutus ja puhuttelu kieltävissä rekrytointivastauksissa
Miten vastata työnhakukirjeeseen kohteliaasti, kannustavasti ja myönteisesti, kun vastauksen sisältö on hakijan kannalta kielteinen?
Lue lisää
-
3/2017
Tarja Ahopelto, Hanna Hovila, Kaarina Murtola, Tuija Tolonen-Kytölä
Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia
Korkeakouluopiskelijoiden on tärkeää perehtyä oman alansa tutkimuksiin ja alan asiantuntijoiden teksteihin. Heidän tulee myös harjaantua kirjoittamaan tekstiä, joka pohjautuu näihin asiantuntijateksteihin. Sähköisten lähteiden luotettavuudesta ei kuitenkaan ole aina helppo varmistua.
Lue lisää
-
3/2017
Eija-Riitta Grönros
Merkityksen ydintä etsimässä viidellä vuosikymmenellä
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros jäi eläkkeelle kesän kynnyksellä 2017. Hän ehti työskennellä Kotimaisten kielten keskuksessa ja sen edeltäjäorganisaatioissa viidellä vuosikymmenellä ja työskennellä sanakirjantoimittajana, toimitussihteerinä ja päätoimittajana.
Lue lisää
-
3/2017
Kallas Lukka
Kielitoimiston tyranniaa?
Kielitoimisto on antanut yleiskieltä koskevia suosituksia ja neuvonut kielenkäyttäjiä jo vuodesta 1945 alkaen. Suositukset saattavat joskus herättää suuriakin tunteita ja jopa henkilöön käyvää keskustelua erityisesti silloin, kun ne menevät ristiin kielenkäyttäjän oman käsityksen kanssa.
Lue lisää
-
3/2017
Suvi Syrjänen
Sanoin saavutettu: Korvikkeista kasinotalouteen
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistava kokonaisuus ”Sanoin saavutettu – satavuotias Suomi” on osa virallista Suomi 100 ‑juhlavuoden ohjelmaa. Kokonaisuudessa luodaan katsaus itsenäisyyden aikaan kielen näkökulmasta vuosikymmen kerrallaan.
Lue lisää
-
3/2017
Kirsi-Maria Nummila
Virtuaalinen vanha kirjasuomi – vanhan kirjoitetun suomen kielen verkkoaineisto
Vanhan kirjasuomen verkkosivusto tarjoaa monipuolista tietoa 1500–1700-luvun suomen kielestä ja suomenkielisistä teksteistä kiinnostuneille. Aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Lue lisää
-
3/2017
Teijo Kemppainen
Lyhenteiden alkukirjaimet lauseen alussa
Lue lisää
-
3/2017
Riitta Eronen
Hyvät ja pahat botit
Lue lisää