3_2016 - Kielikello
null 3_2016
Kielikello 3/2016
-
Alkusanat 3/2016
Riitta Eronen
Kirjasta kirjaan
Kotimaisten kielten keskuksen perustehtäviin kuuluu sanakirjatyö. Sana sanakirja voi yhä herättää mielikuvan kirjahyllyssä paljonkin tilaa vievästä teoksesta. Kotuksen sanakirjat julkaistaan kuitenkin nykyisin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Klaas Ruppel
Sukellus sanojen maailmaan
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat kertovat monipuolisesti sanojen elämästä niin nykykielessä kuin vanhassa kielessä ja murteissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Ulla Horstia
Maahanmuuttajakielten sanakirjat
Kotimaisten kielten keskuksessa on tekeillä maahanmuuttajasanakirjojen sarja. Ensimmäistä, suomi–somali-sanakirjaa, alettiin laatia syksyllä 2012 kahden somalin kielen toimittajan, Liban Ali Hersin ja Abdi Mussen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Riitta Eronen, Pirkko Nuolijärvi
Jäähyväiset Kotukselle
Pirkko Nuolijärvi on johtanut Kotusta niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä 18 vuotta. Elokuussa 2016 hän jäi eläkkeelle virkatyöstään, mutta tutkimus jatkuu, kuten selviää Kielikellon haastattelusta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Elli-Noora Virkkunen
Virkakieltä ja verkkoviestintää – maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla
Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Laura Tyysteri
Kouluvaari ja sushibaari – uudet yhdyssanat lyhyitä ja yksinkertaisia
Suurin osa suomen kieleen syntyvistä uusista sanoista on yhdyssanoja. Kieliopeissa luetellaan kokonainen liuta mahdollisia yhdyssanarakenteita. Suurin osa uusista yhdyssanoista noudattaa kuitenkin samaa yksinkertaista rakennetta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Eva-Riitta Antikainen
Tiedotteen ääni uutisessa
Moni uutisteksti syntyy tiedotteen pohjalta. Tiedotteella on oma ääni, oma tapansa puhua aiheesta, mutta uutisessa se ei välttämättä kuulu samanlaisena. Miten tiedotteen teksti muuttuu matkalla uutiseksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Petri Lauerma
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä – 1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015 (ks. Lue myös).
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2016
Elina Heikkilä
Tohlopeukalo ja porsasten pormestari – haukkumasanoja 1700-luvulta
Näinä vihapuheen ja someraivon aikoina haluaisi siirtyä aikaan, jolloin ihmiset osasivat puhutella toisiaan sopuisasti ja kunnioittaen. Onnistuisiko sellainen aikamatka 1700-luvulle Christifrid Gananderin suursanakirjan Nytt Finskt Lexicon välityksellä?
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2016
Fanni Anttila
Menikö tunteisiin?
No hei, sehän oli vaan vitsi. Vai menikö sulla tunteisiin?
Lue lisää
-
Uudissana 3/2016
Riitta Eronen
Lisätty todellisuus
Loppukesän 2016 villitys Pokémon Go ‑peli toi mukanaan uusia sanoja, sellaisia kuin taskuhirviö (pelin hahmo, englannin pocket monster), lure (engl. ’houkutin’) ja digitaalinen esine. Viimeksi mainittu liittyy...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2016
Riikka Tervonen
Vauva katselee kännyjään
Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2016
Riitta Hyvärinen
”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”
Kotuksen verkkosivuilla on paljon aineistoja, joita voi käyttää opiksi ja iloksi. Eläkkeellä oleva kieli-ihminen, terminologi Riitta Brelih on ystävineen esitellyt suomen kielen uusia sanoja helsinkiläisessä...
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2016
Karoliina Markula
Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?
Yleiskielessä käytetään omistusliitteitä. Ne ovat persoonan osoittavia tunnuksia, joilla viitataan esimerkiksi omistajaan tai tekijään. Automme läpäisi katsastuksen. Uskallatko maistaa leipomaani pullaa? ...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2016
Erkki Lyytikäinen
Ajanlaskun alun jälkeen, aaj.
Länsimaisessa kulttuurissa Kristuksen syntymä on se merkkitapahtuma, johon ajan kulkua on tapana verrata. Menneisyyttä koskevassa kirjoittelussa, miksei puheessakin, ajankohdan määritteisiin liittyy ilmaus ennen...
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2016
Marjatta Palander
Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?
Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla ‑tta, ‑ttä, ‑utta, ‑yttä, ‑tutta, ‑tyttä. Johdokset muodostetaan verbeistä, jotka voivat saada objektin ja jotka tyypillisesti ilmaisevat...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2016
Sirkka Paikkala
Viron paikannimiä tuhansittain
Mistä kertovat Viron paikannimet ja milloin ne mainitaan kirjallisuudessa ensi kerran? Miten vaiheikas on Tallinnan kaupungin nimihistoria, entä mistä kertovat Kuressaare, Peipsi järv, Pärnu ja Otepää? Nämä ja monet...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2016
Klaus Laalo
Helsingin slangisanojen etymologiaa
Heikki Paunonen käsittelee Helsingin slangin lainasanojen alkuperää eli etymologiaa uusimmassa teoksessaan Sloboa Stadissa. Laajimmin ja perusteellisimmin hän käsittelee venäläisperäisiä lainoja, kuten kirjan...
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2016
Maija Saviniemi
Nakitusrakenne
Kuka hoitaisi asiaa eteenpäin? Katseet painuvat palaverihuoneen pöytään. Hiljaisuuden katkaisee ehdotus, joka nykyisessä työyhteisössäni on saanut leikillisen nimen nakitusrakenne. Nimityksellä tarkoitetaan ”Sinähän...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2016
Tiina Kelloniemi
Muistatteko vai oletteko unohtanut?
Kysymys: Miten teititellään oikein? Vastaus: Sinuttelua ja teitittelyä ilmaistaan 2. persoonan pronomineilla, verbintaivutuksella ja omistusliitteillä (-si tai ‑nne). Sinuteltaessa verbi on yksikön 2. persoonassa....
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2016
Riitta Korhonen
Yhdyssanojen painotus
Kysymys: Miksi jotkut radion ja television toimittajat ääntävät yhdyssanoja niin, että pääpaino tulee muualle kuin ensimmäiselle tavulle, esimerkiksi tähän tapaan: sääTIEdotus, pätkäpääMInisteri? Monia...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2016
Aino Piehl
Kenestä Vuoden selväsanainen?
Vuoden selväsanainen ‑palkinto annetaan tänä vuonna viranomaiselle, joka on madaltanut kynnystä asiointiin kanssaan. Palkittavana voi olla esimerkiksi koko organisaatio, sen yksikkö tai myös innostava henkilö. ...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2016
Riitta Eronen
Kohtalo ja toivonta
KYSYMYKSET Tiedätkö tai arvaatko, mitä nämä vanhat kielioppitermit tarkoittavat? Vastaukset ovat sivulla 42. 1) kohtalo 2) alus ja maine 3) sisäolento 4) toivonta ja käskentä 5) ehdonta 6) vajanta 7) tulo-aika...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2016
Virolais-suomalaisen sanakirjan toimitustyöt aloitettu
Kotimaisten kielten keskuksessa on aloitettu virolais-suomalaisen sanakirjan toimittaminen. Sanakirja on Kotuksen ja virolaisen Eesti Keele Instituutin yhteistyöhanke, jonka suomen kielen asiantuntemusta edellyttävä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2016
-
Kirjasta kirjaan
Alkusanat -
Sukellus sanojen maailmaan
Artikkeli -
Maahanmuuttajakielten sanakirjat
Artikkeli -
Jäähyväiset Kotukselle
Artikkeli -
Virkakieltä ja verkkoviestintää – maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla
Artikkeli -
Kouluvaari ja sushibaari – uudet yhdyssanat lyhyitä ja yksinkertaisia
Artikkeli -
Tiedotteen ääni uutisessa
Artikkeli -
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä – 1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Artikkeli -
Tohlopeukalo ja porsasten pormestari – haukkumasanoja 1700-luvulta
Artikkeli -
Menikö tunteisiin?
Jokisen eväät -
Lisätty todellisuus
Uudissana -
Vauva katselee kännyjään
Kieli kartalla -
”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”
Keskustelua -
Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?
Perusasiaa -
Ajanlaskun alun jälkeen, aaj.
Keskustelua -
Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?
Havaintoja -
Viron paikannimiä tuhansittain
Julkaisuja -
Helsingin slangisanojen etymologiaa
Julkaisuja -
Nakitusrakenne
Havaintoja -
Muistatteko vai oletteko unohtanut?
Kysyttyä -
Yhdyssanojen painotus
Kysyttyä -
Kenestä Vuoden selväsanainen?
Uutisia -
Kohtalo ja toivonta
Kielivoimistelua -
Virolais-suomalaisen sanakirjan toimitustyöt aloitettu
Uutisia