3_2015 - Kielikello
null 3_2015
Kielikello 3/2015
-
Alkusanat 3/2015
Riitta Eronen
Lähikuvassa virkakieli
Kielitoimiston työssä on erityisesti 1970-luvulta alkaen panostettu virkakielen huoltoon ja sen tarpeista lähtevään koulutukseen. Käytännössä työ ulottuu säädöskielen tutkimuksesta nimistöä koskeviin lausuntoihin ja...
Lue lisää
-
Kielitoimisto 70-vuotias 3/2015
Aino Piehl, Annastiina Viertiö
Tavoitteena hyvät tekstit – koulutusta ja virkakielenhuoltoa
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Vuorossa ovat virkakielen kehittäminen ja koulutus. Edellisissä numeroissa esiteltiin yleistä kielenhuoltoa ja nimistönhuoltoa. Sarjan seuraavassa osassa esitellään yleiskielen sanakirjatyötä
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Ulla Tiililä
Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli?
Kun virkakielestä puhutaan, puhutaan usein sen selkeydestä. Hallintolaki määrittelee lisäksi hyvän virkakielen ominaisuuksiksi asiallisuuden ja ymmärrettävyyden. Mutta mitä asiallisuus, selkeys ja ymmärrettävyys oikeastaan tarkoittavat kielestä puhuttaessa?
Lue lisää
-
Virkakieli 3/2015
Marianne Laaksonen
Vuosi virkakielikampanjaa
Virkakielikampanjan vuosi on ollut täynnä toimintaa ja innostusta. Mukaan virkakielen selkeytystyöhön ovat lähteneet monet kunnat, virastot ja yksittäiset virkamiehetkin. Kampanja päättyy vuoden lopussa, mutta työ jatkuu.
Lue lisää
-
Virkakieli 3/2015
Eeva Attila, Marianne Hiirsalmi
Trafin ohje virkakielitestissä
Meidän ryhmämme oli kiinnostunut viranomaisteksteistä ja editoinnista. Otimme yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen virkakielikampanjan vetäjiin, ja sitä kautta saimme yhteistyökumppaniksemme Liikenteen...
Lue lisää
-
3/2015
Lotta Broms
Kelan tiedotteet tarkastelussa – Yleistajuistamisessa ei vain yhtä oikeaa tapaa
Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen Yleistajuiset tekstit työelämässä ‑kurssilla tutkittiin myös Kelan tekstien yleistajuisuutta. Tätä selvitettiin haastattelemalla Kelan tiedottajaa ja vastaavaa...
Lue lisää
-
Virkakieli 3/2015
Kaino Laaksonen
Työryhmä valmistelee Kelan nimistöä
Virkakielikampanja koskee myös virastojen ja kuntien nimistöä. Organisaatiomuutoksissa syntyy uusia toimiyksiköiden nimiä ja toimihenkilöiden tehtävänimikkeitä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Piia Peiponen
Hyvää on helppo alkaa parantaa
Maahanmuuttovirasto oli yksi virkakielikampanjan pilottivirastoista. Se lähti mukaan kampanjaan, saadakseen lisää sekä motivaatiota että työkaluja siihen työhön, jota virastossa olisi tehty muutenkin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Aino Piehl
EU-suomea kaksikymmentä vuotta, eikä suotta
Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun suomesta tuli yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Ville Eloranta
Editoiva toimittaja on laadunvalvoja
Laadukkaissa sanoma- ja aikakauslehdissä on kirjoittavien toimittajien lisäksi joukko editoivia eli tekstiä käsitteleviä toimittajia.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Maija Saviniemi
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Tiedotusvälineiden kieli ja toimittajien asennoituminen kieleen vaikuttavat merkittävästi koko kansan näkemyksiin kielestä, mutta miten viestinten työntekijät suhtautuvat yleiskieleen ja kielenhuoltoon?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Lauri Haapanen
Näin toimittajat tekevät sitaatteja
Lehtijuttujen suorat sitaatit eivät ole välttämättä sitä, mitä haastattelussa on puhuttu. Muokkauksille, muutoksille ja suoranaiselle sepittämiselle on kuitenkin hyvät syynsä – viime kädessä lukijoiden palvelu.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Minna Pyhälahti
Paljonko sitaattia voi muuttaa?
Kielenhuollon koulutustilaisuuksissa tulee usein esiin, että kirjoittajat eivät juuri uskalla muuttaa haastateltavan sanomisia, jottei haastateltava pahastu ja sisältö muutu.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2015
Riitta Korhonen
Meni naimisiin erotakseen – yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2015
Riikka Tervonen
Hovin kartanolla
Hoveja on muillakin kuin kuninkaallisilla: osassa suomen murteita hovi merkitsee kartanoa tai suurta maatilaa. Myös kartano-sanalla on useita merkityksiä.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2015
Terhi Ainiala
Sinutella vai teititellä?
Puhuttelukäytännöt herättävät usein kysymyksiä ja keskustelua. Keitä tulisi teititellä? Kuinka tehdä sinunkaupat eli siirtyä teitittelystä sinutteluun? Entä miten puhutella ulkomailla, vaikkapa englantia tai ranskaa...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2015
Riina Klemettinen
Ovista ja ikkunoista
Ovet ovat liikkumisen mahdollistavia kulkuaukkoja tai sen mahdottomaksi tekeviä esteitä. Niinpä kuvallisessa kielenkäytössä avoin ovi merkitsee vapautta. Kun ovet ovat avoinna jollekulle, voi hän toimia esteettä...
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2015
Riitta Hyvärinen
Suoran lainauksen osoittaminen
Kun tekstissä lainataan jonkun muun puhetta tai kirjoitusta sanasta sanaan, lainattu osuus on merkittävä selvästi. Tähän tarkoitukseen käytetään tavallisimmin lainausmerkkejä, jotka suomessa ovat kaarevat ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2015
Sari Maamies
Perimätieto ja genomitieto
Kysymys: Voiko ihmisen perimästä eli genomista puhuttaessa käyttää vierasperäistä termiä genomitieto, vai voisiko sen korvata ilmauksella perimätieto? Vastaus: Ihmisen perintötekijöitä eli geenejä ja koko perimää eli...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2015
Raija Moilanen
Pietaryrtti vai piennaryrtti?
Kysymys: Mistähän kasvinnimi pietaryrtti on lähtöisin? Eikö sen pitäisi olla piennaryrtti? Onko nimessä kirjoitus-, käsitys- tms. virhe? Vastaus: Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Nimi pietaryrtti ilmestyi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2015
Jenni Halmetoja
Pahki
Kysymys: Mitä tarkoittaa sana pahki? Vastaus: Pahki on adverbi, joka merkitsee ’päin, vasten’. Sitä käytetään ilmaisemaan yhteen törmäämistä tai törmäämistä johonkin, esimerkiksi he menivät pahki eli ’he törmäsivät...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2015
Mikko Juvonen, Janne Kauppi
Tuottavuusloikka sote-portailla
Yhteiskunnan rakennemuutokset, politiikan ja talouden liikkeet sekä muut uudistukset tuottavat usein myös uusia sanoja. Niiden merkitys ei aina ole kovinkaan helposti pääteltävissä, ja joskus esimerkiksi vain...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2015
-
Lähikuvassa virkakieli
Alkusanat -
Tavoitteena hyvät tekstit – koulutusta ja virkakielenhuoltoa
Kielitoimisto 70-vuotias -
Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli?
Artikkeli -
Vuosi virkakielikampanjaa
Virkakieli -
Trafin ohje virkakielitestissä
Virkakieli -
Kelan tiedotteet tarkastelussa
-
Työryhmä valmistelee Kelan nimistöä
Virkakieli -
Hyvää on helppo alkaa parantaa
Artikkeli -
EU-suomea kaksikymmentä vuotta, eikä suotta
Artikkeli -
Editoiva toimittaja on laadunvalvoja
Artikkeli -
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Artikkeli -
Näin toimittajat tekevät sitaatteja
Artikkeli -
Paljonko sitaattia voi muuttaa?
Artikkeli -
Meni naimisiin erotakseen – yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Artikkeli -
Hovin kartanolla
Kieli kartalla -
Sinutella vai teititellä?
Julkaisuja -
Ovista ja ikkunoista
Jokisen eväät -
Suoran lainauksen osoittaminen
Perusasiaa -
Perimätieto ja genomitieto
Kysyttyä -
Pietaryrtti vai piennaryrtti?
Kysyttyä -
Pahki
Kysyttyä -
Tuottavuusloikka sote-portailla
Kielivoimistelua