3_2014 - Kielikello
null 3_2014
Kielikello 3/2014
-
Alkusanat 3/2014
Riitta Eronen
Sote, city ja muita tuliaisia termitehtailta
Vuoden ensimmäisessä Kielikellon numerossa (1/2014) valotettiin kansalaisten näkemyksiä virkakielestä. Aiheesta tehdyn kyselyn perusteella ilmeni, että erityisen vaikeita ovat hallinnon termit. Miksi ne ovat...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Ulla Tiililä
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Virkakieli ei parane vain pykäliä säätämällä. Sen parantamiseksi olisi aivan ensimmäiseksi ymmärrettävä, että hallinto toimii lähes läpeensä kielen ja tekstien varassa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Aino Piehl
Kuvaavampia termejä ja nimikkeitä, toivoo virkamies
Valtionhallinto on tuottoisa sanatehdas, joka synnyttää jatkuvasti uusia termejä, nimikkeitä ja muita ilmauksia. Valtionhallinnon sanaston kehittämisestä kerättiin tietoa Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa laadittaessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Sirkka Paikkala
Miten hallinnon nimet syntyvät?
Eksote, Certia, sote ja erva: kuinka hyvän hallinnon vaatimus toteutuu nimissä, termeissä ja virkanimikkeissä? Kuka niistä päättää ja millä perustein? Asiaa kartoitettiin Kotimaisten kielten keskuksessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Linnu Märsy
Vapautta vai rajoja? Kielenkäyttäjien näkemyksiä yritysnimistä
Yritysnimet herättävät kielenkäyttäjissä monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Yritysnimien ärsyttävät piirteet mainitaan kuitenkin useammin kuin onnistuneet.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Ulla Onkamo
Tulli, Tekes ja muut viranomaisten nimet
Organisaation nimi on kansalaiselle usein ensimmäinen kontakti viranomaiseen. Kuinka ymmärrettäviä ja käytännöllisiä viranomaisten nimet ovat asiakkaan näkökulmasta?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2014
Petri Lauerma
Kansliakollegion suomentajat Ruotsin vallan aikana
Suomen virkakielen pohjana olevaa säädöskieltä kehittivät jo 1700-luvulla Tukholmassa toimineet ensimmäiset viralliset kielenkääntäjät: kansliakollegion suomentajat.
Lue lisää
-
Uudissana 3/2014
Liisa Nuutinen
Kierrätystä kiertotaloudessa
Keväällä ja kesällä 2014 on otsikkoihin noussut termi kiertotalous. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa maaliskuussa otsikoitiin Suomen voivan vielä nousta kiertotalouden mallimaaksi, ja heinäkuun...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2014
Nina Kamppi
Lapsia kävi tulemaan
Alkamisesta käytetään tavallisten alkaa- ja ruveta-verbien rinnalla murteittain myös verbiä käydä. Yleensä sillä ilmaistaan jonnekin menemistä ja sieltä palaamista, mutta alun perin verbi on tarkoittanut vain kävellen kulkemista.
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2014
Laura Niemi
Luvut ja tekstin hahmotettavuus
Tekstilaji ja tekstin tehtävä vaikuttavat siihen, onko luvut havainnollisempaa kirjoittaa numeroin vai kirjaimin.
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2014
Riina Klemettinen
Elämä janottaa
Suomalaisten alkoholinkäyttöä tavataan luonnehtia humalahakuiseksi. Ja totta tosiaan: pullon henki näyttää auttavan tilanteessa kuin tilanteessa. Kun mieli on maassa, turvaudutaan helposti...
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2014
Laura Parkkinen
Sanaa ja sakramenttia – populistista retoriikkaa
Populismin kielestä puhuttaessa tulee Suomessa yhä mieleen Veikko Vennamo rötösherroineen. Timo Soinin sanomukset taas ovat synnyttäneet uudissanan soinismi. Populismin kieli on kuitenkin kansainvälistä.
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2014
Seppo Salo
Iso J ja pieni – Jumalan nimen kirjoittamisesta
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen arvosteli kesällä Facebookissa Helsingin Sanomia siitä, että lehdessä käytetään kristinuskon Jumalasta usein pientä alkukirjainta. Häkkisen mukaan pieni alkukirjain on paitsi...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2014
Riitta Eronen
Seikkailuja kielenhuollon historiaan
Kielikellon lukijat tuntevat Taru Kolehmaisen, jonka kielenhuollon historiaa käsittelevä kirjoitussarja on ilmestynyt lehdessä vuodesta 2007 alkaen. Kirjoitusten yhteydessä on kerrottu, että kirjoittaja valmistelee aiheesta kirjaa. Nyt tuo kirja on valmis, ja kirjoittajalla on aikaa vastata muutamaan sitä koskevaan kysymykseen.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2014
Elina Heikkilä
Uskonnollinen kieli pysyy ja muuttuu
Riikka Nissin ja Aila Mielikäisen toimittama artikkelikokoelma Sanaa tutkimassa on...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2014
Klaus Laalo
Opastusta sananparsien maailmaan
Parempi pyy ‑sananparsioppaansa alkusanoissa Outi Lauhakangas luonnehtii sananparsia hauskasti vanhan ajatushautomon tuotteiksi. Tällaisia vanhoja ajatushautomoita on luonnollisesti ollut useitakin....
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2014
Jussi Kallio
Infrastruktuurin riivaamana
Jos jokin sana kaipaa omakielistämistä niin infrastruktuuri. Sana on suomalaisen suuhun vaikeaääntöinen eikä aivan helppo kirjoittaakaan; kuitenkin se esiintyy tavallisessa sanomalehtitekstissä varsin taajaan....
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2014
Sari Maamies
Baltialainen ja pohjanmaalainen
Kysymys: Sanakirja mainitsee adjektiivit balttilainen ja pohjalainen. Voiko käyttää myös muotoja baltialainen ja pohjanmaalainen? Vastaus: Balttilainen-sanan merkitys on ’Baltian maihin kuuluva, varsinkin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2014
Suvi Syrjänen
Ajatusviiva ja välit
Kysymys: Ajatusviivan ympärillä käytetään joskus sanavälejä, joskus ei. Onko tähän ohjetta? Vastaus: Ajatusviivaa käytetään eri tarkoituksiin. Virkkeen välimerkkinä ajatusviiva osoittaa virkkeeseen liittyvän...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2014
Minna Pyhälahti
Huutomerkin paikka
Kysymys: Merkitäänkö nykyisten oikeinkirjoitussääntöjen mukaan välilyönti ennen huutomerkkiä ja kysymysmerkkiä? Vastaus: Ei. Huutomerkki ja kysymysmerkki merkitään suoraan tekstin perään: Tervetuloa! Minne...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2014
Aino Piehl
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja käynnistyy
Kansainvälisenä selkeän kielen päivänä 13.10.2014 avataan kampanja hyvän virkakielen puolesta. Tarkoituksena on kannustaa valtion ja kuntien viranomaisia hyvän virkakielen käyttöön ja esitellä niille...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2014
Kielitoimiston sanakirja kaikkien ulottuville
Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan Kielitoimiston sanakirjan loppuvuoden 2014 aikana, jolloin teos tulee vapaasti kaikkien luettavaksi. Kirjassa kuvataan suomen nykyisen yleiskielen keskeiset...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2014
Laura Ukskoski, Maria Vanhanen
Pähkinä kielipoliiseille
Valtionhallinnon virastojen ja laitosten nimien ja niiden lyhenteiden käyttäminen voi olla hankalaa mm. siksi, että samanhahmoinenkin sana voi olla joko erisnimi tai yleisnimi ja lyhenne voidaan lukea eri tavoin....
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2014
-
Sote, city ja muita tuliaisia termitehtailta
Alkusanat -
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Artikkeli -
Kuvaavampia termejä ja nimikkeitä, toivoo virkamies
Artikkeli -
Miten hallinnon nimet syntyvät?
Artikkeli -
Vapautta vai rajoja? Kielenkäyttäjien näkemyksiä yritysnimistä
Artikkeli -
Tulli, Tekes ja muut viranomaisten nimet
Artikkeli -
Kansliakollegion suomentajat Ruotsin vallan aikana
Artikkeli -
Kierrätystä kiertotaloudessa
Uudissana -
Lapsia kävi tulemaan
Kieli kartalla -
Luvut ja tekstin hahmotettavuus
Perusasiaa -
Elämä janottaa
Jokisen eväät -
Sanaa ja sakramenttia – populistista retoriikkaa
Havaintoja -
Iso J ja pieni – Jumalan nimen kirjoittamisesta
Näkökulma -
Seikkailuja kielenhuollon historiaan
Julkaisuja -
Uskonnollinen kieli pysyy ja muuttuu
Julkaisuja -
Opastusta sananparsien maailmaan
Julkaisuja -
Infrastruktuurin riivaamana
Keskustelua -
Baltialainen ja pohjanmaalainen
Kysyttyä -
Ajatusviiva ja välit
Kysyttyä -
Huutomerkin paikka
Kysyttyä -
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja käynnistyy
Uutisia -
Kielitoimiston sanakirja kaikkien ulottuville
Uutisia -
Pähkinä kielipoliiseille
Kielivoimistelua