3_2013 - Kielikello
null 3_2013
Kielikello 3/2013
-
Alkusanat 3/2013
Riitta Eronen
Kenen nimet kirjoihin?
Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen, jolla suomi nostettiin ruotsin rinnalle maamme viralliseksi kieleksi. Kesän päätapahtumassa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Sirkka Paikkala
Paikannimiä Pöytävuorelta Pariisiin
Ulkomaisia paikannimiä käytetään suomen kielessä sekä sellaisinaan paikalliskielisessä asussa että suomen kieleen kotoistettuina. Nykyisillä vakiintuneilla kotoistetuilla nimillä – maiden, kaupunkien, luontokohteiden nimillä – on sijansa kielenkäytössä, mutta nimistönhuollon suositus on jo kauan ollut, että uusia tällaisia nimiä ei enää luotaisi.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Minna Saarelma-Paukkala
Isla, Taika, Luka ja Sisu saavat oman nimipäivän
Vuonna 2015 kalentereihin tulee jälleen kymmeniä uusia nimiä. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on hyväksytty 39 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 57. Tulokkaiden joukossa on niin uusia kotimaisia kuin kansainvälisiäkin etunimiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Heli Perttula
Etunimen sukupuoli
Jos saat sähköpostia, jonka on allekirjoittanut Tuisku, löydät itsesi todennäköisesti miettimästä, oletko tekemisissä naisen vai miehen kanssa. Useimmista nimistä sukupuoli kuitenkin ilmenee.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Helinä Uusitalo
Miten taipuvat Sade, Rae ja Dennis?
Etunimistömme rikastuu, kun uusien omakielisten ja vieraskielisten nimien osuus kasvaa. Käytössä etunimiä joudutaan taivuttamaan usein, ja toisinaan nimen taivutusta voi joutua miettimään. Mielipiteitä nimien taivutuksesta kysyttiin verkkokyselyssä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Minna Pyhälahti
Kaikki nimet taipuvat
Välillä kuulee, että ”koulussa on opetettu, etteivät nimet taivu”. Ne kuitenkin taipuvat kuten muutkin suomen kielen sanat. Sukunimien taivutus Jos suomen kielessä on sama sana yleissanana ja sukunimenä,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2013
Sari Maamies
Henkilökunta ja he
Voiko yksikkömuotoiseen substantiiviin viitata monikkomuotoisella pronominilla he tai ne? Yksinkertaista joko–tai-sääntöä ei tässäkään tapauksessa voi antaa.
Lue lisää
-
Uudissana 3/2013
Minna Haapanen
Esineitä tulostamaan
Miten mukavaa olisi, kun kotona voisi tulostaa itselleen ja lähipiirilleen mieluisia esineitä, vaikkapa kenkiä, astioita tai kännyköitä. Jonkinlaisia leluja ja koruja on jo kotioloissakin tulostettu, mutta tulostuksen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2013
Heini Huhtinen
Äidinkieli muilla mailla
Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2013
Leena Joki
Kepeät mullat
Muutama vuosi sitten eräällä internetin keskustelupalstalla paheksuttiin vainajalle lausuttua viimeistä tervehdystä kepeät mullat, joka monen kirjoittajan mielestä tuntui loukkaavalta surijoita ja vainajaa...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2013
Kirsti Aapala
Susi hukassa
Menetystä, tappiota, turmiota tarkoittava sana hukka on kerännyt ympärilleen paljon sanontoja. Osassa suomen murteita sanaa käytetään myös suden synonyyminä, alun perin kiertoilmauksena.
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2013
Sara Suominen
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Liitepartikkelit ‑pa(s)- ja ‑pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2013
Raija Lehtinen
Perussanat, johdokset ja yhdyssanat
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ”Sanojen talo”, julkaisi kesän 2013 alussa yliopisto-oppikirjaksi tarkoitetun teoksen Suomen sanojen rakenne. Kirja on yhtäältä kuvaus äänne- ja muoto-opin alalta, jolta on...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2013
Jaakko Anhava
Kivi sanoi: ”Minä elän.”
Muualle kuin tähän lehteen kuuluu sen pohtiminen, sanoiko Aleksis Kivi todella nuo kuuluisat viimeiset sanansa – tästähän on pitkään väitelty. Mutta tämä sitaatti on kyllin kuuluisa käydäkseen oikeinkirjoituksen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Tiina Manni-Lindqvist
Karjalaiset ja pirkkalaiset
Kysymys: Ovatko muodot karjalainen ja karjalalainen yhtä käyttökelpoisia? Entä keitä ovat pirkkalaiset? Vastaus: Jokaisen kunnan nimestä voi muodostaa asukasta tarkoittavan sanan lainen- tai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Riitta Eronen
Chick lit
Kysymys: Onko olemassa suomenkielistä nimitystä kirjallisuudenlajille, joka on englanniksi chick lit? Vastaus: Chick litille ei ole vakiintunutta suomennosta. Kirjallisuudentutkijat käyttävät chick lit...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Heikki Hurtta
Toiste?
Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä jokin sijamuoto? Vastaus: Lauri Hakulisen teos Suomen kielen rakenne ja kehitys (4., korjattu ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Riitta Eronen
Rakastaja
Kysymys: Etenkin käännöksissä käytetään usein sanaa rakastaja myös naisista. Voiko veljenpojan tyttöystävää tosiaan kutsua rakastajaksi? Vastaus: Kielitoimiston sanakirjan mukaan rakastaja on miespuolinen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Sonja Valkeinen
Kuin, kuten ja pilkku
Kysymys: Tarvitaanko seuraavassa virkkeessä pilkku ennen kuten-sanaa: ”Lentokykyisiä eläimiä ovat monet hyönteiset, kuten perhoset, ja suuri osa linnuista.” Miten pilkkua kuuluu kuten-sanan kanssa käyttää? Entä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Sari Maamies
Pian aikaa tulee sade
Kysymys: Mitä tarkoittaa ilmaus pian aikaa? Vastaus: Nykysuomen sanakirjan (ilmestyi 1951–61) mukaan ilmauksen pian aikaa merkitys on ’mahdollisesti, kenties, ehkä(pä)’, esimerkiksi Voitaisiin pian aikaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2013
Riitta Eronen
Varusnainen ja esihenkilö
Kysymys: Voiko naispuolisista varusmiehistä käyttää sanaa varusnainen? Entä onko esihenkilö asiallinen sana? Vastaus: Kielitoimiston sanakirjassa kerrotaan hakusanan varusnainen kohdalla, että sanaa käytetään...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2013
Sonja Valkeinen
Nimivoimistelua
1. Mitä nimeä käytetään meillä aiemmin Moldauna tunnetusta joesta? 2. Mikä on Intiassa sijaitsevan Kolkatan tutumpi nimi? 3. Minkä Euroopan maan omakielinen nimi on Shqipëria? 4. Mikä on Lohikäärmeenkurkku? 5....
Lue lisää
-
Uutisia 3/2013
Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?
Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi tuoreessa teoksessaan Puheen illuusio suomalaisessa...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2013
Kieliasetuksesta 150 vuotta
Heinäkuun 30. päivänä tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen, jolla määriteltiin ensimmäisen kerran suomen kielen asema maamme virallisena kielenä....
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2013
-
Kenen nimet kirjoihin?
Alkusanat -
Paikannimiä Pöytävuorelta Pariisiin
Artikkeli -
Isla, Taika, Luka ja Sisu saavat oman nimipäivän
Artikkeli -
Etunimen sukupuoli
Artikkeli -
Miten taipuvat Sade, Rae ja Dennis?
Artikkeli -
Kaikki nimet taipuvat
Artikkeli -
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Artikkeli -
Henkilökunta ja he
Perusasiaa -
Esineitä tulostamaan
Uudissana -
Äidinkieli muilla mailla
Artikkeli -
Kepeät mullat
Jokisen eväät -
Susi hukassa
Kieli kartalla -
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Havaintoja -
Perussanat, johdokset ja yhdyssanat
Julkaisuja -
Kivi sanoi: ”Minä elän.”
Keskustelua -
Karjalaiset ja pirkkalaiset
Kysyttyä -
Chick lit
Kysyttyä -
Toiste?
Kysyttyä -
Rakastaja
Kysyttyä -
Kuin, kuten ja pilkku
Kysyttyä -
Pian aikaa tulee sade
Kysyttyä -
Varusnainen ja esihenkilö
Kysyttyä -
Nimivoimistelua
Kielivoimistelua -
Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?
Uutisia -
Kieliasetuksesta 150 vuotta
Uutisia