3_2012 - Kielikello
null 3_2012
Kielikello 3/2012
-
Alkusanat 3/2012
Riitta Eronen
Ymmärrettävää
Aikanaan viestinnän peruskurssilla opetettiin, että sanoma ei juuri koskaan mene perille sellaisena kuin lähettäjä tarkoittaa: matkalla vastaanottajalle on aina häiriöitä. Tiedonkulun esteiden poistamiseksi ja...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2012
Minna-Riitta Luukka
Suomen kielen lautakunta – kolmen vuoden saldo
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuussa, ja syksyllä toimeen tarttuu uusi lautakunta. On siis aika katsoa taaksepäin ja nostaa esille muutamia vuosien 2009–2012 aikana lautakuntaa keskusteluttaneita teemoja.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2012
Lauri Saarela
Lääketieteen sanastolautakunta. Umpikalevalaista pakkosuomea vai lääkärilatinasta kaikille ymmärrettävää?
Duodecim-seuran lääketieteen sanastolautakunta perustettiin kolmekymmentä vuotta sitten suomenkielisen lääketieteen sanastotyön tueksi. Sen työn tulokset näkyvät parhaimmillaan meidän kaikkien arjessa. ...
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2012
Riina Klemettinen
Kokemuksia lääketieteen kielen tarkistamisesta
Lääketieteen kysymyksiä käsittelevän Aikakauskirja Duodecimin pitkäaikainen kielentarkistaja Risto Haarala jäi toimestaan eläkkeelle vuoden keväällä 2011. Siitä alkoi oma seikkailuni kielentarkistajana lääketieteen maailmassa. Olen löytänyt äidinkieleni sisältä uuden kielen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2012
Juhani Kellosalo
Agricolasta alettu, mutta yhä haasteita riittää. Näkökulma lääketieteen suomeen
Lääketieteen suomenkielisen sanaston aktiivinen kehittäminen aloitettiin jo 1800-luvulla. Työn näkyvin tulos on Lääketieteen termit ‑suursanakirja. Sanakirjan päätoimittaja kohtaa työssään monenlaisia näkemyksiä erikoisalan termistön kehittämisestä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2012
Liisa Nuutinen
Lääketieteen sanastoa yleiskielen sanakirjassa
Kielitoimiston sanakirja on runsaan 100 000 sana-artikkelin sanakirja, joka kuvaa suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Mukana on jonkin verran myös erikoisalojen termejä, varsinkin sellaisia, jotka esiintyvät usein viestimissä. Yksi sanakirjan keskeinen erikoisala on lääketiede.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2012
Riitta Korhonen
Kahden persoonan loukussa. Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2012
Vesa Holm
Hirvenmetsästäjien paikannimistöä
Hirvijahdissa käytetään virallisten karttanimien lisäksi metsästysseurueen omia, epävirallisia paikannimiä. Yksilöinnin ohella niillä on keskeinen tehtävä yhteisöllisyyden rakentamisessa.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2012
Nina Kamppi
Irstailla hevosilla kirkkoon
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan...
Lue lisää
-
Uudissana 3/2012
Minna Haapanen
Kinesioteippaus
Lontoon kesäolympialaisia seurannut ei voinut olla huomaamatta urheilijoiden reiden, olkapään tai vaikkapa vatsan iholle kiinnitettyjä mustia, vihreitä, turkooseja ja pinkkejä teipinsuikaleita. Näitä värikkäitä...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2012
Liisa Nuutinen
Ottaako hermosta, ottaako päähän?
Ottaako päästä, ottaako hermoon vai mihin ottaa, mistä ottaa, kun kovasti harmittaa? Kielessä on monta tapaa ilmaista niitä mielenliikkeitä, jotka syntyvät, kun asiat eivät ole niin kuin niiden soisi olevan....
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2012
Otto Nuoranne
Hen on heistä kaikkein kaunein
Kesäkuussa ilmestynyt uusi suomennos James Joycen virstanpylväsromaanista Ulysses nosti esiin tunteita herättävän kielikysymyksen. Kääntäjä Leevi Lehto käyttää suomennoksessaan yksikön kolmannen persoonan...
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2012
Jussi Pahikkala
Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin
Puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat toisistaan monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa esitellään yksi vapaalle, suunnittelemattomalle puheelle ominainen tapa rakentaa lauseita. Monikäyttöinen pikkusana ”niin” osoittautuu tarpeelliseksi.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2012
Vesa Heikkinen
Kieliopista genreoppiin
Genre, mitä se on? Kysymykseen vastataan yhdeksänkymmenen tutkijan voimin Kotuksen kahdessa tekstilajeja käsittelevässä uutuusjulkaisussa. Teoksen Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2012
Suvi Syrjänen
Raivosuomea ja verbaalisia nonparelleja
Piinasuomea, ärsöfraaseja, tekonokkelia sanaleikkejä, häkkislängvitsiä, kapula- ja korporaatiokieltä, ihqu-slangia, lällyällötystä, svetisismejä ja anglismeja. Näitä on pullollaan Jari Tammen Suuri ällösanakirja. Hän on koonnut aikaisemmin myös Suuren kirosanakirjan (2007) ja Suuren solvaussanakirjan (2003).
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Sari Maamies
Jos sun lysti on, niin kädet yhteen lyö!
Kysymys: Voiko asiatekstissä käyttää niin-sanaa sivulauseen jälkeen alkavan lauseen alussa esimerkiksi seuraavasti: Kun korot nousevat, niin asunnot kallistuvat. Vaikka terveyspalvelut piti panna kuntoon, niin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Riitta Eronen
Minäkertoja vai minä-kertoja?
Kysymys: Tarvitaanko yhdysmerkkiä sellaisissa kirjallisuudentutkimuksen termeissä, joissa kertoja-sanaan yhdistetään persoonapronomini hän tai minä? Vastaus: Kirjallisuudentutkimuksessa on käytetty...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Riitta Eronen
Nivukset ja silmänalukset
Kysymys: Kosmetiikkamainoksissa näkyy puhuttavan silmänaluksista? Eikö oikea muoto olisi silmänaluset? Vastaus: Silmänalus ja silmänalunen ovat molemmat olemassa olevia sanoja. Ne taipuvat silmänalus,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Riitta Eronen
Isoaivot vai isotaivot?
Kysymys: Mikä muoto on oikein: isoaivot, isot aivot vai isotaivot? Vastaus: Termi isotaivot kirjoitetaan yhteen. Etenkin yleiskielessä on tavallisempaa käyttää muotoa, jossa alkuosa isot on taipuneena....
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Sari Maamies
Varpaiden nimet ja numerot
Kysymys: Sormilla on nimet peukalosta pikkusormeen, mutta onko omaa sanaa muille varpaille kuin iso- ja pikkuvarpaalle? Vastaus: Vakiintuneet nimet on vain iso- ja pikkuvarpaalla. Kansanomaisesti...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2012
Tiina Manni-Lindqvist
Päärata ja oikorata
Kysymys: Kirjoitetaanko oikorata vai Oikorata? Vastaus: Suomen rataverkon olemassa olevien, rakenteilla olevien tai vasta suunniteltujen rataosuuksien nimitykset ovat luokittelevia ja kuvailevia...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2012
Uusi painettu Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi keväällä 2012 uusi sähköinen versio, jonka sisältöä on esitelty jo Kielikellossa 1/2012. Syksyllä ilmestyy myös painetusta...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2012
Sirkka Paikkala
Muutoksia ulkomaisten paikannimien kirjoitusasuihin
YK:n 10. maantieteellisten nimien standardointikonferenssi pidettiin New Yorkissa 31.7.–10.8.2012. Konferenssin järjestää YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin alainen pysyvä asiantuntijaelin ja...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2012
Salli Kankaanpää
Latvian kielestä verkkosanakirja
Latvian kielen selittävästä sanakirjasta on verkossa luettavana väli A–M, kertoi Latvian kieli-instituutin (Latviešu valodas institūts) johtaja Ilga Jansone vieraillessaan Kotimaisten kielten keskuksessa...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2012
Vuoden selväsanainen ‑palkinto oikeusministeriön vaalitiedotukselle
Selkokeskus on nimittänyt Vuoden 2012 selväsanaiseksi oikeusministeriön vaalitiedotuksen. Perusteluna on ministeriön pitkäjänteinen työ erityisryhmien huomioimisessa. Ensimmäinen selkoesite vaaleista...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2012
Riina Klemettinen
Kielivoimistelua: Lääketieteen termipulmia
Tunnetko seuraavien ilmausten merkityksen? 1) senkka 2) hankittu sairaus 3) stroke 4) tules 5) esofaguksen varikset 6) indikaatio Vastaukset 1) Senkka on arkikielinen laskon nimitys....
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2012
-
Ymmärrettävää
Alkusanat -
Suomen kielen lautakunta – kolmen vuoden saldo
Suomen kielen lautakunta -
Lääketieteen sanastolautakunta. Umpikalevalaista pakkosuomea vai lääkärilatinasta kaikille ymmärrettävää?
Artikkeli -
Kokemuksia lääketieteen kielen tarkistamisesta
Kieli työssä -
Agricolasta alettu, mutta yhä haasteita riittää. Näkökulma lääketieteen suomeen
Artikkeli -
Lääketieteen sanastoa yleiskielen sanakirjassa
Artikkeli -
Kahden persoonan loukussa. Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Artikkeli -
Hirvenmetsästäjien paikannimistöä
Artikkeli -
Irstailla hevosilla kirkkoon
Kieli kartalla -
Kinesioteippaus
Uudissana -
Ottaako hermosta, ottaako päähän?
Jokisen eväät -
Hen on heistä kaikkein kaunein
Näkökulma -
Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin
Havaintoja -
Kieliopista genreoppiin
Julkaisuja -
Raivosuomea ja verbaalisia nonparelleja
Julkaisuja -
Jos sun lysti on, niin kädet yhteen lyö!
Kysyttyä -
Minäkertoja vai minä-kertoja?
Kysyttyä -
Nivukset ja silmänalukset
Kysyttyä -
Isoaivot vai isotaivot?
Kysyttyä -
Varpaiden nimet ja numerot
Kysyttyä -
Päärata ja oikorata
Kysyttyä -
Uusi painettu Kielitoimiston sanakirja
Uutisia -
Muutoksia ulkomaisten paikannimien kirjoitusasuihin
Uutisia -
Latvian kielestä verkkosanakirja
Uutisia -
Vuoden selväsanainen ‑palkinto oikeusministeriön vaalitiedotukselle
Uutisia -
Kielivoimistelua: Lääketieteen termipulmia
Kielivoimistelua