3_2011 - Kielikello
null 3_2011
Kielikello 3/2011
-
Alkusanat 3/2011
Riitta Eronen
Sanojen takana
Saatiin kuin saatiinkin virkakieliasia hallitusohjelmaan! Puolueet olivat siis sanojensa takana, kun ne Kotuksen kyselyssä eduskuntavaalien alla lupasivat kiinnittää huomiota viranomaiskielen laatuun. Kielten...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2011
Riitta Korhonen
Oi aikoja, oi tempuksia – Muutamia kysymyksiä aikamuodoista
Kuuluuko tulla-futuuri yleiskieleen? Käytetäänkö uutisotsikossa perfektiä vai imperfektiä: X on kuollut vai X kuoli? Nämä ovat tavallisimpia kielenkäyttäjiä mietityttäviä aikamuotokysymyksiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2011
Klaus Laalo
Juoksetaan, lämpimää, tekenyt – lapsenkielen taivutusmuotoja
Lapsen kielenkehityksen kiinnostavimpia vaiheita on se, kun lapsi alkaa aktiivisesti kokeilla kielen mahdollisuuksia, kuten erilaisten taivutusmuotojen tuottamista. Tässä varhaiskieliopin vaiheessa syntyy monenlaisia erikoismuotoja, jotka valaisevat myös laajemmin suomen kielen ydintä.
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2011
Katriina Rapatti
Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on tuonut kielen uudella tavalla keskeiseksi asiaksi kaikessa opetuksessa: Miten opettaa omaa oppiainettaan, kun oppija osaa suomea vain vähän? Miten suomen kielen...
Lue lisää
-
Puheenvuoro 3/2011
Pirkko Nuolijärvi
Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä
Keväällä 2011 työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmassa on ilahduttavan paljon kieliä ja kielenkäyttöä koskevia suunnitelmia ja pyrkimyksiä. Ohjelman tekijät näyttävät ymmärtävän, että kieli on yksilön elämässä...
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 3/2011
Leena Savolainen
Suomen kaksi viittomakieltä
Viittomakieli on yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkittavista vähemmistökielistä. Suomessa käytetään kahta eri viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista. Jälkimmäinen on kuitenkin vahvasti uhanalainen.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2011
Taru Kolehmainen
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2011
Tarja Korhonen
Huoneita
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2011
Aino Piehl
Lakitekstissä ja taikka tai
Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2011
Riitta Korhonen
Sekä valtaa alaa
Sekä ja ja ovat lisääviä rinnastuskonjunktioita, mutta niiden merkityksissä on selviä eroja. Nykykäytäntö näyttää kuitenkin siltä, että sekä olisi tunkemassa ja-konjunktion alueelle. Sekä vai ja? Yleiskielessä sekä...
Lue lisää
-
Uudissana 3/2011
Liisa Nuutinen
Pop-up
Hidasliikkeisiksi moititut suomalaiset ovat tänä vuonna tempautuneet mukaan ilmiöön, jossa ravintoloita putkahtaa lyhyeksi aikaa ilmoille milloin minnekin. Lontoossa tällaisten pop-up-ravintoloiden (tai pop up...
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2011
Minna Pyhälahti
Oikeinkirjoitusta verkossa – itsenäistä kertausta kiireiselle
Kielitoimisto on tarjonnut halukkaille kielenkäytön koulutusta jo toimintansa alkuvuosista lähtien. Verkkoympäristö antaa nykyisin uudenalaisia mahdollisuuksia kieliasioidenkin opiskeluun. Kielitoimiston ensimmäisen verkkokurssin aiheena oli oikeinkirjoitus.
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2011
Tarja Heinonen
Nakki ja muut ajanjaksot elämässämme
Muutama vuosi sitten juttelin erään nuoren miehen kanssa ja kuulin sen ensimmäistä kertaa, nimittäin hassun ajanmääritteen. Vuonna pahvi (merkityksessä ’ajat sitten’) oli tapahtunut jotain, en tosin enää muista...
Lue lisää
-
Havaintoja 3/2011
Vappu Orlov
Sano mitä sanot, pilkku on paikallaan
Kielioppien mukaan suomen kielessä sanotaan olevan kolmenlaisia sivulauseita: konjunktiosivulauseita, relatiivilauseita sekä epäsuoria eli alisteisia kysymyslauseita. Kielessämme näyttää kuitenkin olevan...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2011
Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen
Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla
Aakkosjärjestys ei ole niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Ihmiset tulevat yleensä toimeen äidinkielensä mukana oppimallaan järjestyksellä, mutta tietokoneiden on osattava aakkostaa eli...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2011
Raija Lehtinen
Politiikan slangisanakirja
Tasavallan presidentti Tarja Halonen tuli vastaan siirtolapuutarhan hiekkatiellä. Mukanani olivat lapsenlapset; pysähdyttiin tien reunaan ja niiattiin. Kun sitten selitin, kuka vastaantulija oli, en sanonut...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2011
Laura Paananen
Kuinka käy suomen kielen?
Suomen kielen tulevaisuus on yksi yleisönosastopalstojen kestoaiheista. Jotkut kysyvät huolissaan, miksi kirjakieli rappeutuu. Toiset ihmettelevät, miksi englannin annetaan vallata liikaa alaa ja syödä suomemme...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2011
Aino Piehl
Virkakielenhuoltajat keskustelivat ymmärrettävyysstandardista
Tukholmassa järjestettiin 9.–11.6.2011 virkakielenhuoltajien PLAIN-kongressi. Kongressin takana on Plain Language Association International, kansainvälinen järjestö, joka on toiminut vuodesta 1993 saadakseen...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2011
Ruotsin kielen neuvonnan vastauksia verkossa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivulla, osoitteessa www.kotus.fi, on avattu kaikkien käyttöön ruotsinkielinen kielenhuollon tietokanta Ordförrådet. Siitä voi lukea tutkimuskeskuksen ruotsin kielen...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2011
Henna Leskelä
Uudistettuja oppaita kielenkäyttäjille
Vuonna 2011 ilmestyi uudistetut painokset kahdesta monelle tutusta opaskirjasta. Salli Kankaanpään ja Aino Piehlin Tekstintekijän käsikirjan ensimmäinen laitos julkaistiin vuonna 1997. Lähes viidessätoista...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Sirkka Paikkala
Mikä on Gro Harlem Brundtlandin sukunimi?
Kysymys: Miksi joillakuilla norjalaisilla ja tanskalaisilla on selvästi kaksi sukunimeä peräkkäin? Onko Gro Harlem Brundtland suomalaisessa sanomalehdessä Harlem Brundtland vai pelkkä Brundtland? Vastaus:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Salli Kankaanpää
Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen
Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista? Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole määritelty mittayksikköä. Siksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Sari Maamies
Vau, mitä arkkitehtuuria!
Kysymys: Kumpi on oikea muoto, wow-arkkitehtuuri vai wau-arkkitehtuuri? Edellisen alkuosa on englantia, jälkimmäisen ei ainakaan suomea. Entä huudahduksessa: vau vai wau? Vastaus: Englannin sanaa...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Laura Paananen
Sananselityksiä: skene, hipsteri, ja indie
Kysymys: Mitä tarkoittavat sanat skene, hipsteri ja indie? Vastaus: Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan (2001) mukaan skene tarkoittaa näkymää. Sana on lainattu suomeen englannista, jossa sanalla...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Sari Maamies
Monta presidenttiä
Kysymys: Miksi käytetään sanaa presidentti puhuttaessa Martti Ahtisaaresta, vaikka hänen presidenttikautensa on jo kaukana takanapäin? Esimerkiksi: ”Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa presidentti Martti...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2011
Sari Maamies
Vanhentunut vv.
Kysymys: Pöytäkirjaan oli kirjoitettu toiminnalliset muutokset vv. 2009–2011. Mitä lyhenne vv. tarkoittaa tässä? Vastaus: Lyhenne vv. tarkoittaa sanaa vuosina. Nykyisin tätä lyhennettä ei enää suositeta...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2011
Raija Moilanen
Kielivoimistelua
Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on seuraavassa tekstissä? Löydätkö kuusi eroa? Kysymys herätti hämmästystä ja ihastusta poikajoukossa. Topin mäestä ei uskaltanut...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2011
Markus Lång
Vielä kirjallisuudenomaisuudesta
Kun kirjoitin viime Kielikellossa, että sanaa kirjallisuudenomaisuus oli suositeltu käytettäväksi jo vuonna 1991, päätoimittaja Riitta Eronen vastasi, että kyseistä sanaa olisi vain pidetty ”parempana kuin...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2011
-
Sanojen takana
Alkusanat -
Oi aikoja, oi tempuksia – Muutamia kysymyksiä aikamuodoista
Artikkeli -
Juoksetaan, lämpimää, tekenyt – lapsenkielen taivutusmuotoja
Artikkeli -
Kielitietoisuudesta koulun menestystekijä
Näkökulma -
Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä
Puheenvuoro -
Suomen kaksi viittomakieltä
Vähemmistökielet -
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Kielenhuollon historiaa -
Huoneita
Kieli kartalla -
Lakitekstissä ja taikka tai
Artikkeli -
Sekä valtaa alaa
Perusasiaa -
Pop-up
Uudissana -
Oikeinkirjoitusta verkossa – itsenäistä kertausta kiireiselle
Kieli työssä -
Nakki ja muut ajanjaksot elämässämme
Jokisen eväät -
Sano mitä sanot, pilkku on paikallaan
Havaintoja -
Kirjaimet ja merkit järjestykseen standardin avulla
Artikkeli -
Politiikan slangisanakirja
Julkaisuja -
Kuinka käy suomen kielen?
Julkaisuja -
Virkakielenhuoltajat keskustelivat ymmärrettävyysstandardista
Uutisia -
Ruotsin kielen neuvonnan vastauksia verkossa
Uutisia -
Uudistettuja oppaita kielenkäyttäjille
Uutisia -
Mikä on Gro Harlem Brundtlandin sukunimi?
Kysyttyä -
Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen
Kysyttyä -
Vau, mitä arkkitehtuuria!
Kysyttyä -
Sananselityksiä: skene, hipsteri, ja indie
Kysyttyä -
Monta presidenttiä
Kysyttyä -
Vanhentunut vv.
Kysyttyä -
Kielivoimistelua
Kielivoimistelua -
Vielä kirjallisuudenomaisuudesta
Keskustelua