3_2010 - Kielikello
null 3_2010
Kielikello 3/2010
-
Artikkeli 3/2010
Sari Maamies
Yritysten monet kielet
Englannin kielen käytön leviäminen yhä useammille elämänaloille on ollut helposti havaittavaa ja hyvin nopeaa. Esimerkiksi vielä vuonna 1994 ilmestyneessä kielioppikomitean mietinnössä Kieli ja sen kieliopit...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2010
Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä
Suomen kielen lautakunta lähetti alkukesällä 2010 kirjeen kaikille yliopistopäättäjille. Kirjeellä lautakunta halusi kiinnittää yliopistojen huomiota suomen kielen asemaan kansainvälistyvässä korkeakoululaitoksessa. Seuraava teksti on kirjeen tiivistelmä.
Lue lisää
-
Uutisia 3/2010
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Rebecca Piekkari
Suomi ja muut kielet monikielisessä työyhteisössä
Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on tuonut monikansallisuuden ja monikielisyyden osaksi lukuisten työyhteisöjen arkea. Yrityksissä tehdään kieltä koskevia päätöksiä, jotka viime kädessä voivat vaikuttaa jopa taloudelliseen menestykseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Anu Sajavaara
Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä
Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Työntekijältä edellytetään oman äidinkielen joustavaa hallintaa sekä monipuolista vieraiden kielten taitoa. Pelkkä englanti ei useimmiten enää riitä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Paula Sjöblom
Yritysnimi luo ensivaikutelman ja ylläpitää mielikuvia
Yritysten toimintaympäristön muutos näkyy myös niiden nimissä. Liisan Grilli ja muut entisajan käytännölliset nimet ovat saaneet rinnalleen uudenlaisia nimityyppejä ja ‑muoteja. Nimen avulla yritetään erottautua muista. Siksi sen on oltava erilainen, yllättävä ja hätkähdyttävä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Sirkka Paikkala
Fimeasta Stroke Unitiin – julkisten palvelujen nimet
Viranomaisten nimet ovat viime vuosina muuttuneet nopeaan tahtiin. Yritysnimien mallin mukaan pyritään nyt ”dynaamisuuteen” ja ”nykyaikaisuuteen” käyttämällä englantia tai jonkinlaista sekakieltä. Tavaksi ovat tulleet myös vaikeaselkoiset lyhenteet.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Saara Pirkola
Nimineuvonnan vuosi 2009
Millaiset nimikysymykset askarruttavat kansalaisia? Entä mikä nimineuvonnassa on vuosien kuluessa muuttunut? Kolmen tarkasteluvuoden perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Varmaa on kuitenkin, että neuvonnassa on sekä pysyvää että muuttuvaa ainesta, samoin kuin kielessä ja nimistössä muutenkin.
Lue lisää
-
Uudissana 3/2010
Raisa Rintamäki
Uudella vai vanhalla telakalla?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee telakan paikaksi, jossa rakennetaan aluksia tai johon ne saatetaan kuiville esimerkiksi korjausta varten. Telakalla voidaan tarkoittaa myös teollisuuslaitosta, joka...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2010
Pauliina Peltokorpi
Kyllä käärmekin masentuu
Kun vihtiläinen löi käärmettä kepillä, hän totesi, että kyllä pahus masennui. Millainen on masentunut käärme?
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2010
Taru Kolehmainen
Ensimmäinen kielilautakunta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2010
Minna Pyhälahti
Sosiaalinen media työpaikoilla – tuore sampo vai uusi riesa?
Sosiaalinen media jakaa mielipiteet. Toisille se on merkittävä osa arkea, toiset taas pysyvät siitä kaukana. Organisaatioille sosiaalinen media merkitsee mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Esimerkiksi vääränlaisella kielenkäytöllä voi helposti antaa itsestään ja organisaatiostaan tökerön kuvan.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2010
Pauliina Peltokorpi
Kuka kehtaa mitäkin
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2010
Etsi ja korjaa: Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa
Seuraavaan uutistekstiin on Kielikellon toimituksessa tehty joukko virheitä. Millaista paranneltavaa löydät tekstistä? Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa Kuhmon Lentuasta Niskasaaren alueelta...
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2010
Annastiina Viertiö
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Häntä heiluen, pää keikkuen ‑tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on tavallinen sekä puheessa että kirjoituksessa, mutta kirjoitetussa kielessä...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2010
Riina Klemettinen
Sinetöidyt huulet
Ihmiskasvot yksityiskohtineen tarjoavat kosolti ainesta erityyppisille kuvailmauksille. Sellaiset sanat kuin pullonsuu, niemennenä, neulansilmä tai kupinkorva ovat metaforisia. Aukko pullossa muistuttaa ihmisen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2010
Kirsi-Maria Nummila
Opas verkkotekstien kirjoittamiseen ja sähköpostiviestintään
Kirjallisen viestinnän kouluttajan Katleena Kortesuon teos Tekstiä ruudulla – Kirjoitamme verkkoon kokoaa yhteen verkkoon kirjoitettavien ja sähköpostitse lähetettävien tekstien laatimisen periaatteet....
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2010
Katriina Martikainen-Lauttamus
Huilata
Kielikellon numerossa 2/2010 (ks. Lue myös) Kirsti Aapala pohdiskeli kiinnostavassa artikkelissaan huilata-sanan täysin vastakkaisilta vaikuttavia merkityksiä ’levätä’ ja ’liikkua liukkaasti eteenpäin’. ...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2010
Vetoomus omata-sanan hyväksymistä vastaan
Tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden mielestä omata-verbiä ei pitäisi hyväksyä suomen yleiskieleen. Suomen kielessä ei ole samanlaista omistaa-verbiä kuin monissa muissa tuntemissamme kielissä. Omata-sana on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2010
Krista Sainio
Peräkkäiset välimerkit virkkeen lopussa
Kysymys: Tuleeko kysymysmerkkiin päättyvän lainauksen jälkeen piste virkkeen lopussa? Tuleeko pisteelliseen lyhenteeseen päättyvän virkkeen jälkeen vielä toinen piste? Vastaus: Lainaukseen päättyvän...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2010
Riitta Eronen
Ekspatti?
Kysymys: Mikä on sanojen ekspatriaatti, ekspatriootti ja ekspatti suhde? Viimeksi mainittu sana on esiintynyt lehtijutussa, jossa kerrottiin Dubaissa työskentelevistä suomalaista. Vastaus: Kaikki...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2010
Henna Kara
Sen koommin
Kysymys: Kirjoitetaanko sen koommin yhdellä vai kahdella m-kirjaimella? Mistä ilmaus on peräisin, ja mikä on sen tarkka merkitys? Vastaus: Ilmausta sen koommin käytetään aina kielteisissä yhteyksissä, kun...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2010
Sari Vaula
Lähiaikoina
Kysymys: Nettisivuilla kerrotaan, että Ilmatieteen laitoksen salamatutkija on ollut innoissaan lähipäivinä. Onko ilmaus oikein vai pitäisikö sanoa viime päivinä? Vastaus: Nykyään ei ole aivan harvinaista,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2010
Riitta Eronen
Lukuri vai lukulaite?
Kysymys: Onko sähköisessä muodossa jaettavilla kirjoilla ja niiden lukemiseen tarkoitetuilla laitteilla jo vakiintuneita nimityksiä? Vastaus: Sanastokeskus TSK:n Termitalkoiden mukaan niin sähkökirja ja...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2010
-
Yritysten monet kielet
Artikkeli -
Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä
Suomen kielen lautakunta -
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Uutisia -
Suomi ja muut kielet monikielisessä työyhteisössä
Artikkeli -
Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä
Artikkeli -
Yritysnimi luo ensivaikutelman ja ylläpitää mielikuvia
Artikkeli -
Fimeasta Stroke Unitiin – julkisten palvelujen nimet
Artikkeli -
Nimineuvonnan vuosi 2009
Artikkeli -
Uudella vai vanhalla telakalla?
Uudissana -
Kyllä käärmekin masentuu
Artikkeli -
Ensimmäinen kielilautakunta
Kielenhuollon historiaa -
Sosiaalinen media työpaikoilla – tuore sampo vai uusi riesa?
Kieli työssä -
Kuka kehtaa mitäkin
Kieli kartalla -
Etsi ja korjaa: Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa
Kielivoimistelua -
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Perusasiaa -
Sinetöidyt huulet
Jokisen eväät -
Opas verkkotekstien kirjoittamiseen ja sähköpostiviestintään
Julkaisuja -
Huilata
Keskustelua -
Vetoomus omata-sanan hyväksymistä vastaan
Uutisia -
Peräkkäiset välimerkit virkkeen lopussa
Kysyttyä -
Ekspatti?
Kysyttyä -
Sen koommin
Kysyttyä -
Lähiaikoina
Kysyttyä -
Lukuri vai lukulaite?
Kysyttyä