3_2009 - Kielikello
null 3_2009
Kielikello 3/2009
-
Artikkeli 3/2009
Sari Maamies
Toimintaohjelmasta tosielämään
Kielikellossa 2/2009 kerrottiin keväällä julkaistusta kielipoliittisesta toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Toimintaohjelman tavoitteena on käynnistää keskustelu suomen kielen asemasta Suomessa....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2009
Uusi puheenjohtaja esittäytyy
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuussa 2009, ja samalla lautakunnan jäsenistössä tapahtui muutoksia. Lautakunta sai kolme uutta jäsentä sekä uuden puheenjohtajan. Kesäkuun alusta lautakuntaa alkoi johtaa Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2009
Harri Mantila
Yhdeksän vuotta suomen kielen lautakunnan johdossa
Harri Mantila toimi suomen kielen lautakunnassa vuodesta 1997 jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän kokosi yhteen kokemuksiaan lautakunnan työstä vanhan ja uuden lautakunnan yhteisseminaarissa toukokuussa 2009, jolloin hän päätti pitkän kautensa.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2009
Mervi Murto
Äidinkielen opetus ja kielenhuolto
Äidinkielenopettajat ovat merkittävä kielenhuoltajien ryhmä. Siksi on tärkeää, että heidän tietämyksensä kouluopetuksen todellisuudesta saadaan mukaan myös suomen kielen lautakunnan työhön.
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2009
Taru Kolehmainen
Kielenhuoltoa svetisismien varjossa
E. A. Saarimaan opas Huonoa ja hyvää suomea ilmestyi 1930, aikana, jolloin kieli kytkettiin tiukasti mukaan suomalaisuuden rakentamiseen. Ajan hengen mukaisesti kielenhuolto oli paljolti uhkaavien vierasperäisyyksien torjuntaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2009
Lari Kotilainen
Pelasta suomi
Kielipolitiikasta kirjoitetaan painavia sanoja ja suomen kielen aseman tukemisesta annetaan suosituksia päättäjille. Mutta mitä tavallinen kansalainen voi tehdä kielensä hyväksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2009
Sirkka Paikkala
Kunta, kaupunki ja pitäjä
Kuntien yhdistymien ja lainsäädännön kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa täsmällinen puhe paikoista ja alueista on alkanut tuottaa päänvaivaa. Miten erottaa toisistaan kunta ja sen osat, miten ilmaistaan sijaintia ja miten asukkaita tulisi nimittää?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2009
Aila Mielikäinen
Alueellisesta tarinalliseen – monikäyttöinen llinen-johdin
Uusien ilmaisukeinojen tarve on kulttuurin muuttuessa loputon. Sananmuodostuksen suosikkijohtimia on ‑llinen, jonka avulla voidaan muodostaa uusia sanoja moniin tarpeisiin.
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2009
Aino Piehl
Tuhansien tulkkien työmaa
EU-yhteyksissä kaikkien jäsenmaiden edustajilla on oikeus käyttää omaa kieltään. Ilman tulkkausta tämä ei olisi mahdollista.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2009
Riitta Korhonen
Että ja letkeät lainat
Kysyitkö, että mitä vikaa tässä tekstissä oikein on? – Suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa kulkeminen ei ole aivan helppoa.
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2009
Esko Knaapila
Uppolainausta tarvitaan
Tekstipohjainen kirjoittaminen vaatii esimerkiksi lukiolaisen opinnoissa vaihtelevia referoinnin keinoja. Ensinnäkin on osattava suora esitystapa johtolauseineen ja lainattuine lauseineen, esimerkiksi: ...
Lue lisää
-
Jokisen eväät 3/2009
Riina Klemettinen
Kuka tappoi ajan?
Aika on noita arkipäivän itsestäänselvyyksiä, jotka lähemmän tarkastelun jälkeen eivät olekaan selviöitä. Filosofit ja fyysikot ovat vuosituhannet pohtineet, mikä kumma on tuo näkymätön, jota ei voi...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2009
Sirkka Paikkala
Bolivian monikansainen valtio
Bolivian virallinen, ns. pitkä nimi on muuttunut. Se on espanjaksi virallisesti Estado Plurinacional de Bolivia. Sen mukaisesti entinen Bolivian tasavalta on suomen kielessä nyt Bolivian...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2009
Riitta Eronen, Heidi Partanen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakaskysely
Kielitoimisto järjesti keväällä 2009 puhelinneuvonnan asiakaskyselyn, jossa selvitettiin soittajien kysymyksiä sekä sitä, mihin tarkoitukseen annettua tietoa tarvittiin ja mihin ja kuinka laajalti sitä...
Lue lisää
-
Uudissana 3/2009
Heidi Partanen
Sosiaalinen eli yhteisöllinen media
Sosiaalisesta eli suomalaisemmin yhteisöllisestä mediasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner herätti keskustelua yhteisöllisen median tekijänoikeuskysymyksistä lataamalla...
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2009
Salli Kankaanpää
Omistusliitteet kuuluvat yleiskieleen
Joskus kuulee kysyttävän, katoavatko omistusliitteet kielestä ja ”saako sanoa minun kirja”. Omistusliitteet eli possessiivisuffiksit kuuluvat kuitenkin normitettuun yleiskieleen.
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Elina Heikkilä
Taloaan vai taloansa?
Kysymys: Mitä eroa on omistusliitteillä ilmauksissa Ministeri myy taloaan ja taloansa? Onko kumpikin oikein? Vastaus: 3. persoonan omistusliite tosiaan vaihtelee: käytössä ovat rinnakkain vokaalinpidentymä +...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Sari Maamies
Tekemäni matka: omistusliitteen tarve ja paikka
Kysymys: Seuraavanlaisia rakenteita (ns. agenttirakenteita) tapaa virallisissakin asiayhteyksissä: – – hänen viimeinen sotatoimialueelle tekemä matkansa. ( TV-uutiset)ja toisaalta– – hänen esiin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Riitta Eronen
Taiteilija ja tyttärensä
Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä) rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija ja tyttärensä”? Eikö mukana pitäisi olla sana hänen? Vastaus: Kielitoimiston...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Riitta Hyvärinen
Sanoi hän
Kysymys: Milloin lainausta seuraavassa johtolauseessa voi käyttää niin sanottua käänteistä sanajärjestystä? Vastaus: Monelle on jäänyt mieleen se opetus, että suomessa on suora sanajärjestys: minä ruokin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Riitta Hyvärinen
Sanoa, todeta vai hehkuttaa?
Kysymys: Lehtihaastatteluissa verbin valinta aiheuttaa toisinaan ongelmia. Voisiko johtolauseeseen valita muunkin sanan kuin sanoa? Vastaus: Verbi luo kuvan haastattelutilanteeesta ja puhujasta: millä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Eero Voutilainen
Sanat laskukoneessa
Kysymys: Montako sanaa on suomen kielessä? Vastaus: Tämä on usein esitetty ja periaatteessa yksinkertaiselta vaikuttava kysymys. Vastaaminen on kuitenkin vaikeaa: kieli ei ole kuin varasto, jossa olevat esineet voisi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Sirkka Paikkala
Korealaiset henkilönnimet
Kysymys: Mikä on korealaisten nimien oikea kirjoitusasu? Onko YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vai Ban Ki Moon? Entä johtaako Pohjois-Koreaa Kim Jong-il vai Kim Jong Il? Vastaus: Korealaisissa nimissä on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Heikki Hurtta
Saitko kelvon selkäsaunan?
Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan mukaan kelpo on taipumaton sana. Eikö oikea muoto olisi ”Kelpo kahden hengen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2009
Sari Maamies
Tutkijat seurasivat 18 000:ta tanskalaista
Kysymys: Kielikellon 2/2009 Etsi ja korjaa ‑palsta on herättänyt kysymyksen partitiivin päätteestä numeroilmauksissa. Esimerkkilause oli (korjattuna) Tutkijat seurasivat 18 000:ta tanskalaista keskimäärin...
Lue lisää
-
Uutisia 3/2009
Leealaura Leskelä
Ruoasta ja elintarvikepakkauksista selkokielellä
Ruoka on monelle intohimo, mutta ruoan turvallinen käsittely ei aina ole niin helppoa. Perusasiat ruokahygieniasta ja elintarvikepakkausten merkinnöistä voi lukea kahdesta selkokielisestä esitteestä, jotka ovat...
Lue lisää
-
Kielivoimistelua 3/2009
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Sienikauppias riehaantui Kauppatorilla luvattomasti kanttarelleja kaupitellut mies kävi poliisin kimppuun torstaina päivällä. Isokokoinen mies löi katkaistulla harjanvarrella konstaapelia päähän, joka aiheutti...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2009
Hiidenkivelle laatupalkinto
Monelle Kielikellonkin lukijalle tuttu lehti Hiidenkivi on saanut opetusministeriön kulttuurilehtien laatupalkinnon. Palkinnon myöntämisperusteissa kiitetään sitä, että lehti on löytänyt linjansa...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2009
-
Toimintaohjelmasta tosielämään
Artikkeli -
Uusi puheenjohtaja esittäytyy
Suomen kielen lautakunta -
Yhdeksän vuotta suomen kielen lautakunnan johdossa
Suomen kielen lautakunta -
Äidinkielen opetus ja kielenhuolto
Suomen kielen lautakunta -
Kielenhuoltoa svetisismien varjossa
Kielenhuollon historiaa -
Pelasta suomi
Artikkeli -
Kunta, kaupunki ja pitäjä
Artikkeli -
Alueellisesta tarinalliseen – monikäyttöinen llinen-johdin
Artikkeli -
Tuhansien tulkkien työmaa
Kieli työssä -
Että ja letkeät lainat
Artikkeli -
Uppolainausta tarvitaan
Keskustelua -
Kuka tappoi ajan?
Jokisen eväät -
Bolivian monikansainen valtio
Uutisia -
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakaskysely
Uutisia -
Sosiaalinen eli yhteisöllinen media
Uudissana -
Omistusliitteet kuuluvat yleiskieleen
Perusasiaa -
Taloaan vai taloansa?
Kysyttyä -
Tekemäni matka: omistusliitteen tarve ja paikka
Kysyttyä -
Taiteilija ja tyttärensä
Kysyttyä -
Sanoi hän
Kysyttyä -
Sanoa, todeta vai hehkuttaa?
Kysyttyä -
Sanat laskukoneessa
Kysyttyä -
Korealaiset henkilönnimet
Kysyttyä -
Saitko kelvon selkäsaunan?
Kysyttyä -
Tutkijat seurasivat 18 000:ta tanskalaista
Kysyttyä -
Ruoasta ja elintarvikepakkauksista selkokielellä
Uutisia -
Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?
Kielivoimistelua -
Hiidenkivelle laatupalkinto
Artikkeli