3_2007 - Kielikello
null 3_2007
Kielikello 3/2007
-
Alkusanat 3/2007
Sari Maamies
Murteet eivät ole kadonneet
Vielä muutama vuosikymmen sitten ennustettiin, että aluemurteemme kuolevat ja kansan kielenkäyttö yhtenäistyy kohti eteläsuomalaista kielenmallia. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan eri puolilla Suomea...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2007
Aloite seksistisen kielen karsimiseksi
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät lautakuntaa ottamaan kantaa suomen kielen seksistisiin ilmauksiin ja piirteisiin ja tuomaan...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2007
Sari Maamies
Suomen kielen toimintaohjelman laadinta alkaa
Englannin kielen leviäminen yhä uusille elämänaloille ja englannin voimakas vaikutus muihin kieliin on herättänyt monissa maissa tarpeen oman kielen aseman ja merkityksen tarkasteluun. Keskustelu...
Lue lisää
-
Kielenhuollon historiaa 3/2007
Taru Kolehmainen
Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä
Kielenhuollon historiasta esitellään tällä kertaa kiista, joka käytiin sentti-alkuisten mittayksiköiden lyhenteistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös siitä, pitääkö mittayksiköihin liittää lauseyhteyden...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Marjatta Palander
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla ja 2000-luvun alussa tehdyistä kyselyistä, joissa haastateltiin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Heikki Hurtta
Länttä ja itää – suomen murteiden ryhmittelyä
Kansalla on omat käsityksensä murteista, niiden puhuma-alueista ja nimityksistä, kuten edellä olevasta Marjatta Palanderin kirjoituksesta ilmenee. Tässä kirjoituksessa esitellään, miten murteentutkimuksessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Outi Toijanniemi
Murresanakirjojen naiset ja miehet
Suomessa on viime vuosina julkaistu useita kansanomaisia murresanakirjoja, jotka kuvaavat sekä laajempien murrealueiden että yhden pitäjän sanastoa. Näiden kirjojen sanat on valinnut kirjan tekijä oman...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Taru Kolehmainen
Agricola ja liturgian kieli
Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan vuoden aikana. Tässä kirjoituksessa keskitytään kielen alueeseen, jolla muuttuminen on...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Jari Sivonen
Joskus on paikallaan suorittaa
Yksi substantiivivaltaisen kapulakielen tyypillisimpiä edustajia on verbi suorittaa. Kielenhuollon opaskirjoissa on runsaasti esimerkkejä virkkeistä, joissa suorittamisen asemesta on parempi käyttää toista,...
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2007
Riitta Eronen
Äänikirjaa lukemassa
Äänikirjoja julkaisevat nykyisin tavallisetkin kustantajat, mutta Näkövammaisten kirjastolla Celialla on tuotantotyöstä yli viidenkymmenen vuoden kokemus. Näkövammaisille tarkoitettu äänikirja poikkeaa monin tavoin...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2007
Riitta Eronen
Helsinki kieliyhteisönä
Helsingin kielioloista kerrotaan kaunokirjallisuudessakin. ”Satakaksikymmentä tuhatta ihmistä Helsingissä, kun synnyin, kolme kieltä katujen kulmauksissa…”, kirjoitti vuonna 1904 syntynyt Arvo Turtiainen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2007
Pirkko Nuolijärvi
Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa
Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan, nykyisen Kielineuvoston, kielenhuoltaja Paula Ehrnebo puolusti huhtikuussa 2007 Tukholman yliopistossa väitöskirjatutkimustaan Heter Vägverket Tielaitos eller Tievirasto på finska?...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2007
Raija Moilanen
Kasvien nimissä elämän koko kirjo
Mistä kasvi saa nimensä? Mitä tarinoita liittyy esimerkiksi pietaryrtin nimeen ja ulkonäköön? Mihin tauteihin pietaryrttiä on käytetty lääkkeeksi niin Suomessa kuin muuallakin? Pääskynhattu, päivänkämmen ‑kirjan 70...
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2007
Järvi Lipasti
Virossa opiskellaan suomea
Virossa suomen kieltä kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja sitä halutaan opiskella. Seuraavassa Suomen Viron-instituutissa työskentelevä kulttuurisihteeri Järvi Lipasti vastaa kysymyksiin suomen opiskelusta Virossa. ...
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2007
Tiina Maripuu
Kortsuravi ja partakortti – mietteitä suomen kielestä Viron matkailualalla
Matkailu on Virossa keskeinen elinkeino ja suomalaiset edelleenkin virolaisille tärkeä asiakasryhmä. Lähimenneisyydessä on yksi jos toinenkin asia matkailualalla muuttunut, mutta itse asiakaspalvelutilanteessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2007
Minna Haapanen
Molekyylikokin keittiössä
Suomenkin huippuravintoloissa voi jo maistella uuden villityksen, molekyyligastronomian (eli arkisemmin laboratoriogastronomian, molekyylikokkauksen tai tiedekokkauksen), aikaansaannoksia. Mistä niissä on kysymys? ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2007
Elina Wihuri
Sotši
Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestetään Sotšin kaupungissa, joka sijaitsee Venäjällä Krasnodarin aluepiirissä Mustanmeren rannalla. Venäjän kyrillisten kirjaimien kansallisen latinaistamisjärjestelmän...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2007
Anneli Hänninen
Närhen vai närhin?
Joillakin paikkakunnilla on sellaisia kadunnimiä kun Närhintie ja Tilhintie. Onko nämä nimet muodostettu virheellisesti? Eikö pitäisi taivuttaa närhi : närhen ja tilhi : tilhen?VASTAUS: Kielitoimiston...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2007
Riitta Eronen
Rehua kissalle?
Joissakin sanomalehdissä julkaistiin toukokuussa 2007 Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tiedotteeseen perustunut STT:n välittämä uutinen, jossa kerrottiin, että eräistä kissanrehuista on löytynyt...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2007
Ari Piira
Supersolmussa? – Internetpuhelusanasto tutuksi
Erilaiset internetpuheluohjelmistot ovat jo osa monen kuluttajan arkea. Internetissä välitettävät puhelut ovat verraten uusi ilmiö, joten niitä koskeva suomenkielinen sanasto ei ole ollut vakiintunutta....
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2007
Ari Piira
Wikittelyä
Internetissä yleistyvät Wikipedian kaltaiset sivustot, joiden tekemiseen voi osallistua kuka vain. Tähän moderniin yhteistyömuotoon viittaa sana wiki: Tietotekniikan termitalkoot ‑projekti määrittelee...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2007
-
Murteet eivät ole kadonneet
Alkusanat -
Aloite seksistisen kielen karsimiseksi
Suomen kielen lautakunta -
Suomen kielen toimintaohjelman laadinta alkaa
Suomen kielen lautakunta -
Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä
Kielenhuollon historiaa -
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Artikkeli -
Länttä ja itää – suomen murteiden ryhmittelyä
Artikkeli -
Murresanakirjojen naiset ja miehet
Artikkeli -
Agricola ja liturgian kieli
Artikkeli -
Joskus on paikallaan suorittaa
Artikkeli -
Äänikirjaa lukemassa
Kieli työssä -
Helsinki kieliyhteisönä
Julkaisuja -
Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa
Julkaisuja -
Kasvien nimissä elämän koko kirjo
Julkaisuja -
Virossa opiskellaan suomea
Näkökulma -
Kortsuravi ja partakortti – mietteitä suomen kielestä Viron matkailualalla
Näkökulma -
Molekyylikokin keittiössä
Artikkeli -
Sotši
Kysyttyä -
Närhen vai närhin?
Kysyttyä -
Rehua kissalle?
Kysyttyä -
Supersolmussa? – Internetpuhelusanasto tutuksi
Kysyttyä -
Wikittelyä
Kysyttyä