3_2006 - Kielikello
null 3_2006
Kielikello 3/2006
-
Alkusanat 3/2006
Riitta Eronen
Monikulttuurista
Kielitoimiston käytävän seinällä on juliste, jossa esitellään maailman eri kielten kirjainmerkit. Latinalaiset kirjaimemme ovat niistä häviävän pieni osa. Miten niin erilaisilla merkeillä voidaan kertoa...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2006
Taru Kolehmainen
Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006
Vuosi 2000 Kunkin kohdan jälkeen on yleensä maininta, missä Kielikellossa asiasta on kirjoitettu tai mistä sanakirjasta asian voi katsoa. Lautakunnan suosituksen sisältävään kirjoitukseen on linkki Lue myös...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Pirjo Hiidenmaa
Kielenhuollon muuttunut maisema
Kieli muuttuu, maailma muuttuu, tavataan sanoa. Kun sekä kieli että maailma muuttuvat, muuttuu myös käsityksemme kielestä ja kielenhuollosta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Tarja Riitta Heinonen
Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat
Sanaluokat ovat kieliopin peruskäsitteitä, jotka opetetaan jo koulussa. Peruskäsitteisiin palataan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen. Pari vuotta sitten ilmestynyt Iso suomen kielioppi tarjoaa joitakin uusia ratkaisuja ja nimityksiä koulukieliopinkin käyttöön.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Jaakko Yli-Paavola
Mies kunnasten ja laaksoen – piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2006
Inkaliisa Vihonen
Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta
Vuosia pyörineen televisiosarjan jatkuvuuden takaaminen niin kielen kuin tarinankin tasolla edellyttää yhteistyötä koko kirjoitustiimin – storyryhmän, dialoginkirjoittajien ja scripteditorien – välillä. Dramaturgi-käsikirjoittaja Melina Voipio valottaa seuraavassa tiukkatahtisen ja jouhevaa yhteistyötä vaativan työnsä salattua arkea.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Jaakko Anhava
Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä
Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Pauliina Peltokorpi
Potilas kadoksissa
Potilas-sanaa on totuttu käyttämään sairaasta. Potilas tarkoittaa myös henkilöä, joka on lääkärin- tai sairaalahoidossa. Yhä useammin terveydenhuollon piirissä puhutaan kuitenkin asiakkaista. Mihin potilaat ovat vastaanotoilta kadonneet?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Elina Wihuri
Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan?
Beijing tunnistetaan jo meilläkin Kiinan pääkaupungin nimeksi Pekingin rinnalla. Entä maan valuutan nimi? Tiedotusvälineissä siitä on käytetty kahta eri muotoa: juan ja yuan. Kotimaisessa standardissa valuutan nimenä on sovinnaismuoto juan, joka on suomalaisissa yhteyksissä mahdollinen. Korrekti on kuitenkin myös pinyiniin perustuva yuan.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2006
Pirjo Mikkonen
Venäläiset nimet suomen kielessä
Suomen itärajan yli toimintansa suuntaavat ja Venäjästä uutisoivat ovat saaneet kaksi tuoretta käytännön kieliopasta: Venäläisten henkilönnimien oppaan ja Venäjän federaation paikannimioppaan. Jälkimmäiseen sisältyy myös lähialueiden nimiä.
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2006
Pirjo Mikkonen
Venäjän federaation paikannimet
Venäjän federaation paikannimiä ‑kirjaan on valittu yli 8 000 paikannimeä. Joukossa on asutusnimiä suurimmista kaupungeista aina piirien keskuksiin asti, huomattavimmat maantieteelliset kohteet, kuten joet ja muut...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2006
Eija-Riitta Grönros
Kielitoimiston sanakirjasta painettu versio
Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa laadittu yksikielinen suomen kielen sanakirja. Se on nykysuomen yleiskielen kuvaus, joka antaa tietoa myös joistakin erikoisalojen, slangin ja...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2006
Inkaliisa Vihonen
Selkeää suomea meillä ja muualla
Suomalaiset ovat usein huolestuneita kuvastaan ulkomailla ja siitä, mitähän meistä mahdetaan muualla ajatella. Puhuminen ja esiintyminen on tärkeä osa tuota kuvaa. Suomea ei siksi kannata lähteä edustamaan...
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2006
Jussi Niemi
Ovatko meksikolaiset amerikkalaisia?
Alueitten, maitten ja kansojen nimeämisen perusteista yksi on se, että suppean piirin nimestä voi väestön levitessä tai kyseisen alueen vallan kasvaessa tulla laajemman alueen nimi. Näin kävi Euroopassa, kun...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Kilometreinä
Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, että jos taivutettava sana on monikossa, merkitään...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Outi Toijanniemi
Lisää lyhenteistä
Kielikellon numerossa 1/2006 annettiin uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön ja todettiin, että tietyt lyhenteet voidaan merkitä kahdella eri tavalla niiden merkityksen muuttumatta. • Isoin tai pienin kirjaimin –...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Minna Haapanen
Mitä tarkoittaa phishing?
Jo parin vuoden ajan suomalaiset ovat saaneet kuulla uutisia phishing-hyökkäyksistä ja ‑huijauksista. Muualla maailmassa näitä huijauksia on tehty jo kymmenisen vuotta. Mistä phishingissä oikein on kyse? ...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Outi Toijanniemi
Fact sheet – tietosivu
Englanninkielinen sana fact sheet tarkoittaa sellaista tekstiä, joka kertoo kokoavasti johonkin asiaan liittyvät tosiseikat. Teksti ei ole varsinainen tiedote, mutta sen sisältö on hyvin asiapitoinen. Usein...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Outi Toijanniemi
Pendolino ja intercity
Intercity on yleiseurooppalainen nimi junille, joita käytetään kaukoliikenteessä. Kyseessä ei siis ole tietynlaisen junan erisnimi. Tämän vuoksi intercity kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella samalla tavalla...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Leija Arvassalo
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän pitäisi viihtyä paremmin? Tuskin. Sen sijaan jutun kirjoittaja on...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2006
Inkaliisa Vihonen
Suomella pärjää unionissakin
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava uutinen suomen kielen kannalta oli, että...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2006
Pekka Rahko
Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta
”Bongaa pingviini”, kehotti taannoin jäätelömainos, ja lintuharrastajat saattoivat todeta mainoksen kerrankin kohtelevan bongata-verbiä oikein. Sana bongaus on levinnyt lintuharrastajien piireistä yleiskieleen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2006
Sanna Oksanen
Penkiltä pankolle
Miksi höyläpenkkiä sanotaan penkiksi eikä pöydäksi, vaikka se muistuttaa ulkonäöltään enemmän vankkarakenteista pöytää kuin istuinta? Suomen murteissa puusepän höyläysalustaa on kutsuttu mm. höyläpöydäksi ja...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2006
-
Monikulttuurista
Alkusanat -
Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006
Suomen kielen lautakunta -
Kielenhuollon muuttunut maisema
Artikkeli -
Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat
Artikkeli -
Mies kunnasten ja laaksoen – piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Artikkeli -
Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta
Kieli työssä -
Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä
Artikkeli -
Potilas kadoksissa
Artikkeli -
Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan?
Artikkeli -
Venäläiset nimet suomen kielessä
Julkaisuja -
Venäjän federaation paikannimet
Julkaisuja -
Kielitoimiston sanakirjasta painettu versio
Julkaisuja -
Selkeää suomea meillä ja muualla
Julkaisuja -
Ovatko meksikolaiset amerikkalaisia?
Näkökulma -
Kilometreinä
Kysyttyä -
Lisää lyhenteistä
Kysyttyä -
Mitä tarkoittaa phishing?
Kysyttyä -
Fact sheet – tietosivu
Kysyttyä -
Pendolino ja intercity
Kysyttyä -
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Kysyttyä -
Suomella pärjää unionissakin
Artikkeli -
Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta
Keskustelua -
Penkiltä pankolle
Kysyttyä