3_2006 - Kielikello

Alkusanat 3/2006

Riitta Eronen

Monikulttuurista

Kielitoimiston käytävän seinällä on juliste, jossa esitellään maailman eri kielten kirjainmerkit. Latinalaiset kirjaimemme ovat niistä häviävän pieni osa. Miten niin erilaisilla merkeillä voidaan kertoa...

Lue lisää

Suomen kielen lautakunta 3/2006

Taru Kolehmainen

Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006

Vuosi 2000 Kunkin kohdan jälkeen on yleensä maininta, missä Kielikellossa asiasta on kirjoitettu tai mistä sanakirjasta asian voi katsoa. Lautakunnan suosituksen sisältävään kirjoitukseen on linkki Lue myös...

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Pirjo Hiidenmaa

Kielenhuollon muuttunut maisema

Kieli muuttuu, maailma muuttuu, tavataan sanoa. Kun sekä kieli että maailma muuttuvat, muuttuu myös käsityksemme kielestä ja kielenhuollosta.

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Tarja Riitta Heinonen

Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat

Sanaluokat ovat kieliopin peruskäsitteitä, jotka opetetaan jo koulussa. Peruskäsitteisiin palataan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen. Pari vuotta sitten ilmestynyt Iso suomen kielioppi tarjoaa joitakin uusia ratkaisuja ja nimityksiä koulukieliopinkin käyttöön.

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Jaakko Yli-Paavola

Mies kunnasten ja laaksoen – piirteitä Aleksis Kiven kielestä

Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.

Lue lisää

Kieli työssä 3/2006

Inkaliisa Vihonen

Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta

Vuosia pyörineen televisiosarjan jatkuvuuden takaaminen niin kielen kuin tarinankin tasolla edellyttää yhteistyötä koko kirjoitustiimin – storyryhmän, dialoginkirjoittajien ja scripteditorien – välillä. Dramaturgi-käsikirjoittaja Melina Voipio valottaa seuraavassa tiukkatahtisen ja jouhevaa yhteistyötä vaativan työnsä salattua arkea.

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Jaakko Anhava

Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä

Ihmisruumiissa on surkastuneita jäänteitä varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarpeellisista elimistä, kuten umpilisäke ja häntäluu. Kielessä taas jotkin sanat ovat jäänteitä vanhentuneesta käytännöstä tai käännösvirheestä.

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Pauliina Peltokorpi

Potilas kadoksissa

Potilas-sanaa on totuttu käyttämään sairaasta. Potilas tarkoittaa myös henkilöä, joka on lääkärin- tai sairaalahoidossa. Yhä useammin terveydenhuollon piirissä puhutaan kuitenkin asiakkaista. Mihin potilaat ovat vastaanotoilta kadonneet?

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Elina Wihuri

Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan?

Beijing tunnistetaan jo meilläkin Kiinan pääkaupungin nimeksi Pekingin rinnalla. Entä maan valuutan nimi? Tiedotusvälineissä siitä on käytetty kahta eri muotoa: juan ja yuan. Kotimaisessa standardissa valuutan nimenä on sovinnaismuoto juan, joka on suomalaisissa yhteyksissä mahdollinen. Korrekti on kuitenkin myös pinyiniin perustuva yuan.

Lue lisää

Julkaisuja 3/2006

Pirjo Mikkonen

Venäläiset nimet suomen kielessä

Suomen itärajan yli toimintansa suuntaavat ja Venäjästä uutisoivat ovat saaneet kaksi tuoretta käytännön kieliopasta: Venäläisten henkilönnimien oppaan ja Venäjän federaation paikannimioppaan. Jälkimmäiseen sisältyy myös lähialueiden nimiä.

Lue lisää

Julkaisuja 3/2006

Pirjo Mikkonen

Venäjän federaation paikannimet

Venäjän federaation paikannimiä ‑kirjaan on valittu yli 8 000 paikannimeä. Joukossa on asutusnimiä suurimmista kaupungeista aina piirien keskuksiin asti, huomattavimmat maantieteelliset kohteet, kuten joet ja muut...

Lue lisää

Julkaisuja 3/2006

Eija-Riitta Grönros

Kielitoimiston sanakirjasta painettu versio

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa laadittu yksikielinen suomen kielen sanakirja. Se on nykysuomen yleiskielen kuvaus, joka antaa tietoa myös joistakin erikoisalojen, slangin ja...

Lue lisää

Julkaisuja 3/2006

Inkaliisa Vihonen

Selkeää suomea meillä ja muualla

Suomalaiset ovat usein huolestuneita kuvastaan ulkomailla ja siitä, mitähän meistä mahdetaan muualla ajatella. Puhuminen ja esiintyminen on tärkeä osa tuota kuvaa. Suomea ei siksi kannata lähteä edustamaan...

Lue lisää

Näkökulma 3/2006

Jussi Niemi

Ovatko meksikolaiset amerikkalaisia?

Alueitten, maitten ja kansojen nimeämisen perusteista yksi on se, että suppean piirin nimestä voi väestön levitessä tai kyseisen alueen vallan kasvaessa tulla laajemman alueen nimi. Näin kävi Euroopassa, kun...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Kilometreinä

Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, että jos taivutettava sana on monikossa, merkitään...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Outi Toijanniemi

Lisää lyhenteistä

Kielikellon numerossa 1/2006 annettiin uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön ja todettiin, että tietyt lyhenteet voidaan merkitä kahdella eri tavalla niiden merkityksen muuttumatta. • Isoin tai pienin kirjaimin –...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Minna Haapanen

Mitä tarkoittaa phishing?

Jo parin vuoden ajan suomalaiset ovat saaneet kuulla uutisia phishing-hyökkäyksistä ja ‑huijauksista. Muualla maailmassa näitä huijauksia on tehty jo kymmenisen vuotta. Mistä phishingissä oikein on kyse? ...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Outi Toijanniemi

Fact sheet – tietosivu

Englanninkielinen sana fact sheet tarkoittaa sellaista tekstiä, joka kertoo kokoavasti johonkin asiaan liittyvät tosiseikat. Teksti ei ole varsinainen tiedote, mutta sen sisältö on hyvin asiapitoinen. Usein...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Outi Toijanniemi

Pendolino ja intercity

Intercity on yleiseurooppalainen nimi junille, joita käytetään kaukoliikenteessä. Kyseessä ei siis ole tietynlaisen junan erisnimi. Tämän vuoksi intercity kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella samalla tavalla...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Leija Arvassalo

Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas

Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän pitäisi viihtyä paremmin? Tuskin. Sen sijaan jutun kirjoittaja on...

Lue lisää

Artikkeli 3/2006

Inkaliisa Vihonen

Suomella pärjää unionissakin

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava uutinen suomen kielen kannalta oli, että...

Lue lisää

Keskustelua 3/2006

Pekka Rahko

Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta

”Bongaa pingviini”, kehotti taannoin jäätelömainos, ja lintuharrastajat saattoivat todeta mainoksen kerrankin kohtelevan bongata-verbiä oikein. Sana bongaus on levinnyt lintuharrastajien piireistä yleiskieleen...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2006

Sanna Oksanen

Penkiltä pankolle

Miksi höyläpenkkiä sanotaan penkiksi eikä pöydäksi, vaikka se muistuttaa ulkonäöltään enemmän vankkarakenteista pöytää kuin istuinta? Suomen murteissa puusepän höyläysalustaa on kutsuttu mm. höyläpöydäksi ja...

Lue lisää

3_2006 - Kielikello

Kielikello 3/2006

Monikulttuurista

Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006

Kielenhuollon muuttunut maisema

Kieliopin peruskäsitteitä: sanaluokat

Mies kunnasten ja laaksoen – piirteitä Aleksis Kiven kielestä

Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta

Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä

Potilas kadoksissa

Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan?

Venäläiset nimet suomen kielessä

Venäjän federaation paikannimet

Kielitoimiston sanakirjasta painettu versio

Selkeää suomea meillä ja muualla

Ovatko meksikolaiset amerikkalaisia?

Kilometreinä

Lisää lyhenteistä

Mitä tarkoittaa phishing?

Fact sheet – tietosivu

Pendolino ja intercity

Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas

Suomella pärjää unionissakin

Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta

Penkiltä pankolle

Sisällysluettelo 3/2006

Kielikellon lehdet