3_2005 - Kielikello
null 3_2005
Kielikello 3/2005
-
Alkusanat 3/2005
Riitta Eronen
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten jokapäiväisten tekstien äärellä niin usein tuskastuu? Miksi käyttöohjeen ymmärtäminen,...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2005
Taru Kolehmainen
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta käsitteli maaliskuussa 2005 tittelien ja tittelien tapaan käytettyjen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2005
Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä
Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š ja ž, ovat uudehkoja lainasanoja, siis vierasperäisiä sanoja tai nimiä. (Vierassanoista monet ovat...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Vesa Heikkinen
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2005
Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä
Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä
Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Jari Lyytimäki
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Maija Saviniemi
Toimittajat ja kielenhuolto
Tiedotusvälineiden kieli koskettaa lähes kaikkia, ja siitä puhutaan paljon. Toimittajia ei kuitenkaan ole juuri kuultu kielenhuoltotutkimuksessa. Mikä on heidän näkökulmansa kielenhuoltoon? Aiheesta on tekeillä väitöskirja.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Elina Hyytiäinen
Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön
Millaiset nimikysymykset askarruttavat nimineuvontaan soittavia? Entä miten kysymykset ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana? Ennenkin kysyttiin, miten Riika taipuu, mutta nyt ulkomaisia paikannimiä koskevat kysymykset ovat entistä yleisempiä.
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2005
Ritva Ylönen
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Kirsti Aapala
Monena mikot maailmalla
Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2005
Riitta Eronen
Terveisiä Tallinnasta
Kielitoimistolaisilla oli ilo vierailla Tallinnassa kesäkuussa syreenien kukkiessa. Tapasimme viron kielen tutkijoita ja huoltajia Eesti Keele Instituutissa, jossa järjestettiin yhteinen virolais-suomalainen...
Lue lisää
-
Julkaisuja 3/2005
Matti Räsänen
Valtioneuvostosanasto
Valtioneuvoston kanslian julkaisema Valtioneuvostosanasto on monikielinen teos, jonka viime vuonna (2004) ilmestynyt uusi laitos kokoaa yhteen noin 150 Suomen valtioneuvostoon liittyvää käsitettä...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2005
Pirjo Mikkonen
Katrina ja Lee
Uutiset hirmumyrsky Katrinan aiheuttamista tuhoista herättivät kysymyksen myös myrskyn nimestä: miksi juuri Katrina? Trooppisia hirmumyrskyjä nimetään suunnitelmallisesti. Aikaisemmin Yhdysvaltain kansallinen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2005
Salli Kankaanpää
Myrskyjen pyörteissä
Myrskyksi kutsutaan hyvin voimakasta tuulta. Meteorologien määritelmän mukaan tavallisessa myrskyssä tuuli puhaltaa 21–32 metriä sekunnissa. Myrskytuuleen liittyy usein sadetta ja ukkosta, ja nimitystä myrsky...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2005
Minna Pyhälahti
Mitä tarkoittaa toimertua?
Kielitoimistosta on tiedusteltu sanan toimertua merkitystä. Kysyjä ihmetteli käännöstekstissä vastaan tullutta ilmaisua ”henkilö ei toimerru asioihin eikä nuku kunnolla”. Toimertua-verbi on minulle tuttu...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2005
Eija-Riitta Grönros, Heikki Talola
Dekkarista pokkariin
Puhuttuun suomeen näyttää ilmestyneen kymmeniä sanoja, joissa pitkä, usein yhdyssana, on kätevästi lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaiset sanat liittyvät kouluun (jälkkäri, penkkarit,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2005
Aino Piehl
Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi?
Suomi on EU:n puheenjohtajavaltio taas vuoden 2006 viimeisellä puoliskolla. Tästä jaksosta on käytössä kaksikin sanaa, puheenjohtajakausi ja puheenjohtajuuskausi. Kumpikin sanoista on kielen kannalta oikea ja...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2005
-
Jokapäiväisten tekstien äärellä
Alkusanat -
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Suomen kielen lautakunta -
Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä
Suomen kielen lautakunta -
Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää
Artikkeli -
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Artikkeli -
Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä
Kieli työssä -
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Artikkeli -
Toimittajat ja kielenhuolto
Artikkeli -
Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön
Artikkeli -
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Näkökulma -
Monena mikot maailmalla
Artikkeli -
Terveisiä Tallinnasta
Artikkeli -
Valtioneuvostosanasto
Julkaisuja -
Katrina ja Lee
Kysyttyä -
Myrskyjen pyörteissä
Kysyttyä -
Mitä tarkoittaa toimertua?
Kysyttyä -
Dekkarista pokkariin
Kysyttyä -
Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi?
Kysyttyä