3_2004 - Kielikello
null 3_2004
Kielikello 3/2004
-
Artikkeli 3/2004
Riitta Eronen
Kysymyksiä ja vastauksia
Kielikellossa oli viime vuonna kysely, jonka otsikkona oli Koulu ja kielenhuolto. Siinä tiedusteltiin äidinkielenopettajilta muun muassa sitä, minkä verran kielenhuoltoa he opettavat ja saako kielenhuollon...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Pirjo Hiidenmaa
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Terhi Malmivaara
Kirjoittajana kehittymisen eväät
Kirjoituksista annettava palaute on tärkeä oppimisen ja opettamisen väline. Millaista on palaute, joka auttaa kirjoittajaa kehittymään? Terhi Malmivaara antaa tässä artikkelissaan äänen sekä palautetta antajille että vastaanottajille.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Auli Hakulinen
Iso suomen kielioppi
Vuodesta 1995 tekeillä ollut suomen kielen deskriptiivisen kieliopin hanke on viimein saatu päätökseen. Iso suomen kielioppi, noin 1 650-sivuinen suomen kielen rakenteen kuvaus, ilmestyy lokakuussa 2004 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Kieliopin päätoimittaja Auli Hakulinen kertoo, millainen kirja on kyseessä?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Taru Kolehmainen
Olli kielenhuoltajana
Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?
Lue lisää
-
Aikamatka kieleen 3/2004
Petri Lauerma
Arkkirunoilija Carl Borg. 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja
Suomen kirjakieli säilyi 1800-luvulle saakka murretaustaltaan käytännössä lähes yksinomaisen läntisenä. Oikeinkirjoitus oli monilta piirteiltään vanhahtavaa, vaikka sitä olikin asteittain paranneltu. Kirjakielen tunnettuja uudistajia olivat Renvall, Juteini ja von Becker, mutta jo ennen heitä – ja niin sanottua murteiden taistelua – kirjasuomea uudisti keskipohjalainen kappalainen Carl Borg.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Esa-Jussi Salminen
Udmurtin kirjakielen kehittäminen ennen ja nyt
Udmurtti on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhutaan Keski-Venäjällä Udmurtian tasavallassa ja sen lähettyvillä. Udmurtin kielen voi sanoa eläneen koko 1900-luvun samanlaista uudistumisvaihetta kuin suomen kieli 1800-luvulla..
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Kirsti Aapala
Omenasta on moneksi
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Raija Lehtinen
Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?
Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Tuure Hurme
Turhaa toistoa?
Kukapa ei käyttelisi sellaisia ilmauksia kuin pojat ovat poikia, lupaus on lupaus ja sota on sotaa? Niissä esiintyvä toistorakenne on muillekin kielille kuin suomelle ominainen tyylikeino. Mutta kyse ei ole vain tyylistä, vaan näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta rakenne sisältää myös erilaisia merkityksiä.
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2004
Jaakko Anhava
Nimiä ja naapureita
Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Pirjo Mikkonen
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2004
Leija Arvassalo
Magneettinen signaali
Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö sanat magneetti ja kognitio kirjoitusasun mukaan vai...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2004
Anna Sipilä
Mikä on roti?
Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin nuorison käytökseen, milloin tuttavan alkoholinkäyttöön? Nykykäytöstä roti-sanan merkitykseksi...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2004
Jaakko Lavaste
Rautatie kunniaan
Rautatieläisen poikana ja itsekin lukio- ja opiskeluvuosina topparoikassa työskennelleenä minua on lehtiä lukiessani alkanut kiusata sana junarata. Ennen sitä pidettiin lastenkieleen kuuluvana, mutta se on...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2004
Oikeat merkinnät tietotekniikkaan
Hyvin monet merkit ja merkinnät, esimerkiksi lainausmerkit, kellonajat, päivämäärät ja mitat, ovat sidoksissa kieleen ja kulttuuriin. Kieli- ja kulttuurisidonnaisia ovat myös kielten ja maiden nimet. ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2004
-
Kysymyksiä ja vastauksia
Artikkeli -
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Artikkeli -
Kirjoittajana kehittymisen eväät
Artikkeli -
Iso suomen kielioppi
Artikkeli -
Olli kielenhuoltajana
Artikkeli -
Arkkirunoilija Carl Borg. 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja
Aikamatka kieleen -
Udmurtin kirjakielen kehittäminen ennen ja nyt
Artikkeli -
Omenasta on moneksi
Artikkeli -
Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?
Artikkeli -
Turhaa toistoa?
Artikkeli -
Nimiä ja naapureita
Keskustelua -
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Artikkeli -
Magneettinen signaali
Kysyttyä -
Mikä on roti?
Kysyttyä -
Rautatie kunniaan
Kysyttyä -
Oikeat merkinnät tietotekniikkaan
Artikkeli