3_2004 - Kielikello

Artikkeli 3/2004

Riitta Eronen

Kysymyksiä ja vastauksia

Kielikellossa oli viime vuonna kysely, jonka otsikkona oli Koulu ja kielenhuolto. Siinä tiedusteltiin äidinkielenopettajilta muun muassa sitä, minkä verran kielenhuoltoa he opettavat ja saako kielenhuollon...

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Pirjo Hiidenmaa

Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään

Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Terhi Malmivaara

Kirjoittajana kehittymisen eväät

Kirjoituksista annettava palaute on tärkeä oppimisen ja opettamisen väline. Millaista on palaute, joka auttaa kirjoittajaa kehittymään? Terhi Malmivaara antaa tässä artikkelissaan äänen sekä palautetta antajille että vastaanottajille.

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Auli Hakulinen

Iso suomen kielioppi

Vuodesta 1995 tekeillä ollut suomen kielen deskriptiivisen kieliopin hanke on viimein saatu päätökseen. Iso suomen kielioppi, noin 1 650-sivuinen suomen kielen rakenteen kuvaus, ilmestyy lokakuussa 2004 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Kieliopin päätoimittaja Auli Hakulinen kertoo, millainen kirja on kyseessä?

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Taru Kolehmainen

Olli kielenhuoltajana

Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?

Lue lisää

Aikamatka kieleen 3/2004

Petri Lauerma

Arkkirunoilija Carl Borg. 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja

Suomen kirjakieli säilyi 1800-luvulle saakka murretaustaltaan käytännössä lähes yksinomaisen läntisenä. Oikeinkirjoitus oli monilta piirteiltään vanhahtavaa, vaikka sitä olikin asteittain paranneltu. Kirjakielen tunnettuja uudistajia olivat Renvall, Juteini ja von Becker, mutta jo ennen heitä – ja niin sanottua murteiden taistelua – kirjasuomea uudisti keskipohjalainen kappalainen Carl Borg.

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Esa-Jussi Salminen

Udmurtin kirjakielen kehittäminen ennen ja nyt

Udmurtti on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhutaan Keski-Venäjällä Udmurtian tasavallassa ja sen lähettyvillä. Udmurtin kielen voi sanoa eläneen koko 1900-luvun samanlaista uudistumisvaihetta kuin suomen kieli 1800-luvulla..

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Kirsti Aapala

Omenasta on moneksi

Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Raija Lehtinen

Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?

Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Tuure Hurme

Turhaa toistoa?

Kukapa ei käyttelisi sellaisia ilmauksia kuin pojat ovat poikia, lupaus on lupaus ja sota on sotaa? Niissä esiintyvä toistorakenne on muillekin kielille kuin suomelle ominainen tyylikeino. Mutta kyse ei ole vain tyylistä, vaan näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta rakenne sisältää myös erilaisia merkityksiä.

Lue lisää

Keskustelua 3/2004

Jaakko Anhava

Nimiä ja naapureita

Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Pirjo Mikkonen

Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä

Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.

Lue lisää

Kysyttyä 3/2004

Leija Arvassalo

Magneettinen signaali

Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö sanat magneetti ja kognitio kirjoitusasun mukaan vai...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2004

Anna Sipilä

Mikä on roti?

Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin nuorison käytökseen, milloin tuttavan alkoholinkäyttöön? Nykykäytöstä roti-sanan merkitykseksi...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2004

Jaakko Lavaste

Rautatie kunniaan

Rautatieläisen poikana ja itsekin lukio- ja opiskeluvuosina topparoikassa työskennelleenä minua on lehtiä lukiessani alkanut kiusata sana junarata. Ennen sitä pidettiin lastenkieleen kuuluvana, mutta se on...

Lue lisää

Artikkeli 3/2004

Oikeat merkinnät tietotekniikkaan

Hyvin monet merkit ja merkinnät, esimerkiksi lainausmerkit, kellonajat, päivämäärät ja mitat, ovat sidoksissa kieleen ja kulttuuriin. Kieli- ja kulttuurisidonnaisia ovat myös kielten ja maiden nimet. ...

Lue lisää

3_2004 - Kielikello

Kielikello 3/2004

Kysymyksiä ja vastauksia

Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään

Kirjoittajana kehittymisen eväät

Iso suomen kielioppi

Olli kielenhuoltajana

Arkkirunoilija Carl Borg. 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja

Udmurtin kirjakielen kehittäminen ennen ja nyt

Omenasta on moneksi

Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?

Turhaa toistoa?

Nimiä ja naapureita

Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä

Magneettinen signaali

Mikä on roti?

Rautatie kunniaan

Oikeat merkinnät tietotekniikkaan

Sisällysluettelo 3/2004

Kielikellon lehdet