3_2003 - Kielikello
null 3_2003
Kielikello 3/2003
-
Artikkeli 3/2003
Riitta Eronen
Asiaa isoilla kirjaimilla
Ensi silmäykseltä niinkin yksinkertaiselta vaikuttava kysymys kuin se, kirjoitetaanko jokin sana isolla vai pienellä alkukirjaimella, on kielenkäyttäjien jokapäiväinen pohdinnan aihe. Tässä lehdessä esitetään...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Pirjo Hiidenmaa
Mistä Agricola tiesi?
Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain isoin kirjaimin; pienten ja isojen kirjainten ero on tullut...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Pirjo Mikkonen
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Pirjo Hiidenmaa
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Aino Piehl
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Riitta Hyvärinen
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Elina Heikkilä
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Taru Kolehmainen
Pyhät nimet
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Raija Lehtinen
Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet
Monien alojen opiskelijat lukevat tenttikirjansa nykyisin pääasiassa englanniksi, mutta opinnäytteitä kirjoitetaan sentään vielä suomeksikin. Valmistumista edeltävä kypsyyskoe on samalla äidinkielen taidon osoitus. Millaisia alkukirjaimeen liittyviä ongelmia opiskelijoilla kirjoituksissaan on, siitä kertoo yliopiston äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Salli Kankaanpää
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Sari Vaula
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Jaakko Anhava
Alkukirjain meillä ja muualla
Ison ja pienen alkukirjaimen valinnassa vaikeuksia aiheuttavat sekä englannin kielen suomesta poikkeava käytäntö että vanhat kotoperäiset ongelmat.
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2003
Antti Alanen
Hattu ässään vai paljain päin?
Kirjoittaessaan kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta Martti Kahla ja Tapani Harviainen (Kielikello 2/2003) ottivat esiin asian, jolla on todettu juridistakin merkitystä. Kuten jutusta havainnollisesti ilmeni,...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2003
Klaas Ruppel
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin eivät sisälly aakkoset š, Š, ž eikä Ž, joten niitä ei tarvinnut ottaa huomioon...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2003
Riitta Eronen, Vappu Orlov
Kirjoja ohjeiden tueksi
Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet ovat erittäin kattavat ja havainnolliset...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2003
Riitta Eronen
Kissat ja koirat
Kysymys: Kissarotujen nimien kirjoitusasuissa näkee paljon epäyhtenäisyyttä; onko niistä olemassa virallisia suosituksia? Vastaus: Kissarotujen oikeinkirjoituksesta ei ole olemassa erillistä suositusta. Sen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2003
Minna Pyhälahti
Luettelo
Kysymys: Pitäisikö luettelon kohdat aloittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella? Vastaus: Luetelmia voi tehdä kahdella tapaa. Toisessa vaihtoehdossa luetelman alakohdat ovat kokonaisia virkkeitä tai kappaleita....
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2003
Riitta Eronen, Raija Moilanen
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2003
-
Asiaa isoilla kirjaimilla
Artikkeli -
Mistä Agricola tiesi?
Artikkeli -
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
Artikkeli -
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Artikkeli -
Käännösnimien alkukirjainongelmia
Artikkeli -
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Artikkeli -
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Artikkeli -
Pyhät nimet
Artikkeli -
Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet
Artikkeli -
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Artikkeli -
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Artikkeli -
Alkukirjain meillä ja muualla
Artikkeli -
Hattu ässään vai paljain päin?
Keskustelua -
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Keskustelua -
Kirjoja ohjeiden tueksi
Keskustelua -
Kissat ja koirat
Kysyttyä -
Luettelo
Kysyttyä -
Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan
Artikkeli