3_2003 - Kielikello

Artikkeli 3/2003

Riitta Eronen

Asiaa isoilla kirjaimilla

Ensi silmäykseltä niinkin yksinkertaiselta vaikuttava kysymys kuin se, kirjoitetaanko jokin sana isolla vai pienellä alkukirjaimella, on kielenkäyttäjien jokapäiväinen pohdinnan aihe. Tässä lehdessä esitetään...

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Pirjo Hiidenmaa

Mistä Agricola tiesi?

Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain isoin kirjaimin; pienten ja isojen kirjainten ero on tullut...

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Pirjo Mikkonen

Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä

On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Pirjo Hiidenmaa

Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet

Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Aino Piehl

Käännösnimien alkukirjainongelmia

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän, joten alkuaan vieraskielisten lautakuntien, sopimusten, ohjelmien ja monenlaisten yhteistyöelinten nimiä joudutaan suomentamaan tämän tästä. Eri kielten kirjoituskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti, ja lisäksi omienkin nimien kirjoittamisessa on horjuvuutta.

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Riitta Hyvärinen

Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä

Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Elina Heikkilä

Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?

Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Taru Kolehmainen

Pyhät nimet

Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Raija Lehtinen

Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet

Monien alojen opiskelijat lukevat tenttikirjansa nykyisin pääasiassa englanniksi, mutta opinnäytteitä kirjoitetaan sentään vielä suomeksikin. Valmistumista edeltävä kypsyyskoe on samalla äidinkielen taidon osoitus. Millaisia alkukirjaimeen liittyviä ongelmia opiskelijoilla kirjoituksissaan on, siitä kertoo yliopiston äidinkielen lehtori Raija Lehtinen.

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Salli Kankaanpää

Miksei sanakirjasta löydy Legoja?

Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Sari Vaula

Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”

Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Jaakko Anhava

Alkukirjain meillä ja muualla

Ison ja pienen alkukirjaimen valinnassa vaikeuksia aiheuttavat sekä englannin kielen suomesta poikkeava käytäntö että vanhat kotoperäiset ongelmat.

Lue lisää

Keskustelua 3/2003

Antti Alanen

Hattu ässään vai paljain päin?

Kirjoittaessaan kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta Martti Kahla ja Tapani Harviainen (Kielikello 2/2003) ottivat esiin asian, jolla on todettu juridistakin merkitystä. Kuten jutusta havainnollisesti ilmeni,...

Lue lisää

Keskustelua 3/2003

Klaas Ruppel

Kaiken takana tietotekniikan standardit

Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin eivät sisälly aakkoset š, Š, ž eikä Ž, joten niitä ei tarvinnut ottaa huomioon...

Lue lisää

Keskustelua 3/2003

Riitta Eronen, Vappu Orlov

Kirjoja ohjeiden tueksi

Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet ovat erittäin kattavat ja havainnolliset...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2003

Riitta Eronen

Kissat ja koirat

Kysymys: Kissarotujen nimien kirjoitusasuissa näkee paljon epäyhtenäisyyttä; onko niistä olemassa virallisia suosituksia? Vastaus: Kissarotujen oikeinkirjoituksesta ei ole olemassa erillistä suositusta. Sen...

Lue lisää

Kysyttyä 3/2003

Minna Pyhälahti

Luettelo

Kysymys: Pitäisikö luettelon kohdat aloittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella? Vastaus: Luetelmia voi tehdä kahdella tapaa. Toisessa vaihtoehdossa luetelman alakohdat ovat kokonaisia virkkeitä tai kappaleita....

Lue lisää

Artikkeli 3/2003

Riitta Eronen, Raija Moilanen

Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan

Tämän numeron kirjoituksissa on käsitelty alkukirjaimen valintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Tässä esitetään vielä aivan tiiviisti tärkeimpiä perusohjeita ja esimerkkejä. Lehden lopussa on lisäksi hakemisto, jossa on viittauksia paitsi asiakokonaisuuksiin myös yksittäisiin nimiin ja muihin sanoihin.

Lue lisää

3_2003 - Kielikello

Kielikello 3/2003

Asiaa isoilla kirjaimilla

Mistä Agricola tiesi?

Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä

Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet

Käännösnimien alkukirjainongelmia

Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä

Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?

Pyhät nimet

Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet

Miksei sanakirjasta löydy Legoja?

Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”

Alkukirjain meillä ja muualla

Hattu ässään vai paljain päin?

Kaiken takana tietotekniikan standardit

Kirjoja ohjeiden tueksi

Kissat ja koirat

Luettelo

Käytännön ohjeita alkukirjaimen valintaan

Sisällysluettelo 3/2003

Kielikellon lehdet