3_2002 - Kielikello
null 3_2002
Kielikello 3/2002
-
Artikkeli 3/2002
Sari Maamies
Kieli on mietinnön arvoinen
Kielen käyttöala, käyttöalan kaventuminen ja kielen asema ovat ilmauksia, jotka ovat alkaneet viime vuosina toistua kielenhuoltokirjoituksissa. Kielen käyttöalan kaventuminen tarkoittaa lyhyesti sanoen sitä, että...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Matti Räsänen
Vierassanojen kirjoitusongelmat
Vierassanojen kirjoittaminen suomen kielessä on melko vakiintunutta, mutta jotkin yksityiskohdat aiheuttavat edelleenkin ongelmia. Pulmat syntyvät usein kahden tai jopa kolmen eri kielen järjestelmien yhteen sovittamisesta, mikä ei aina käy kivutta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Pirjo Mikkonen
Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa
Tämän vuosituhannen luonteeseen kuuluu toisaalta etsiä lapsille mitä oudoimpia vierasnimiä, toisaalta palata vanhoihin omankielisiin nimiin. Lapsilleen nimiä harkitsevien vanhempien isovanhemmat ja jopa isoisovanhemmat saavat nyt pieniä kaimoja. Kun nimeen sisältyy selvästi suomen kielen appellatiivi, törmätään tuon tuosta taivutusongelmiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Vesa Jarva
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Jussi Kallio
Mennessä
Määräajan päättymistä ilmaiseva rakenne johonkin mennessä aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä, jopa riitoja. Mikä olisi luontevin tapa tulkita ja käyttää sitä, jotta riidoilta vältyttäisiin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Riitta Hyvärinen
Sähköä asiakassuhteisiin
Sähköposti on yleistynyt yhteydenottokanavana. Millaisia ovat sähköpostiviestit asiakasviestinnän näkökulmasta? Mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon, kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Minna Pyhälahti
Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle
Ohjetekstit ovat osa asiakasviestintää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei lopu siihen, että tuote on saatu myydyksi. Jos tuotteen käyttöönotto ei ohjeiden avulla suju helposti, myyjä voi joutua kuuntelemaan valitusta pettyneeltä ja vihaiselta asiakkaalta. Hyvät ohjeet ovat osa tuotteen laatua.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Annastiina Viertiö
Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen
Yritysmaailmassa yksi menestyksen mittareista on asiakastyytyväisyys. Asiakkaan asennoitumiseen vaikuttaa paljon se, millaista kohtelua hän saa osakseen, esimerkiksi millaisia tekstejä hän saa luettavakseen. Tämä kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka epäonnistunut viestintä pilaa sinänsä hyvän tuotteen.
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2002
Elina Heikkilä, Annastiina Viertiö
Talo täynnä tekstityöläisiä
Jos yrityksen toimialana on laskutus, voisi kuvitella, ettei talossa kirjoitustaitoa juuri tarvita – riittää, kun hallitsee numerot. Todellisuus on kuitenkin toinen. Niin jaospäällikkö, tiedottaja kuin luotonvalvojakin joutuu miettimään työssään hyvän tekstin piirteitä ja suhdetta kirjoittamiseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2002
Ari Sainio
Mitä on selkokieli?
Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä.
Lue lisää
-
Näkökulma 3/2002
Taru Kolehmainen
Uskon ”pyhän yhteisen seurakunnan”
Kun uskontunnustuksessa siirrytään Pyhän Kolminaisuuden persoonista pyhään yhteiseen seurakuntaan, uskomisen kohteiden sijamuoto vaihtuu. Miksi?
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2002
Osmo Ikola
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii täydentää juttua pienellä kommentilla. Toimittamassani, v. 1968 ilmestyneessä Suomen kielen...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2002
Timo Sorjanen
Äidinkieli – mitä se on?
Äidinkielen opetukseen kuuluu niin moninaisia alueita ja aihepiirejä, että nykykoulukkaiden vanhemmat eivät enää sitä enää entiseksi ”suomeksi” hevin tuntisi. Oppiaineen virallinen nimikin on muuttunut, se on nyt...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2002
Virve Mertanen
Äidinkielenopettaja tuntuu olevan yksin
Oli antoisaa lukea arvioita koulun antamista eväistä suomen kielen käyttäjille. Olen seurannut asiaa omien lasteni koulunkäynnin kautta ja ihmetellyt, kuka koulussa osaa opettaa lapsilleni äidinkieltä. Olen alkanut...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2002
Liisamaria Kilpi
Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain
Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten siitä, että eri tilanteissa ja yhteyksissä käytettävän kielen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Riitta Eronen, Erkki Salo
Arki, pyhä ja lauantai
Kysymys: Pyhä ja arki ovat jo vuosia sitten menneet sekaisin arkipäivän kielenkäytössä. Ongelma juontuu muutaman vuosikymmenen takaa, jolloin viisipäiväisen työviikon myötä työelämässä ja kouluissa siirryttiin...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Harri Haatanen, Leena Sarvas
Pirssi
Kysymys: Mistä juontaa taksia tarkoittava sana pirssi? Asiaa on ihmetelty oikein porukalla, selvyyteen ei ole päästy. Harri Haatanen Vastaus: Lainasanojen alkuperää ei aina arvaa. Aikaisemmin pirssi on...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Pirjo Mikkonen
Vltava vai Moldau?
Tšekissä virtaa pääkaupungin Prahan läpi joki, jonka nimi on tšekin kielellä Vltava. Saksaksi sen nimi on Moldau. Suomenkielisessä tekstissä käytetään nimeä Vltava, saksankielisessä tekstissä nimeä Moldau....
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Sari Maamies
Pilkkupulma
Kysymys: Seuraavanlainen pilkutus näyttää nykyisin yleistyvän kirjeissä: Matti, Vastaan kysymykseesi vähän myöhässä... Terveisin, Maija Mitä pilkun käytön ohjeet sanovat tästä? Vastaus:...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Sari Maamies
Vähäenergiainen ruokavalio
Sanasta energia on mahdollista muodostaa kaksi adjektiivia. Tuttu ja vakiintunut on sana energinen eli tarmokas, ponteva, toimelias. Energisyys on ihmisen ominaisuus. Entä sitten, kun puhutaan siitä energiasta,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2002
Raija Moilanen, Erkki Tapola
Onko keli syrjäyttänyt sään?
Kysymys: Kauniin kesän aikana on puhuttu paljon säästä. Se on varmaan yleisin puheenaihe kaikissa kielissä ja kulttuureissa. Jollain kummallisella tavalla suomen kielessä keli on syrjäyttänyt sään. ”Minkälaiset...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2002
-
Kieli on mietinnön arvoinen
Artikkeli -
Vierassanojen kirjoitusongelmat
Artikkeli -
Pilvin vai Pilven – etunimien ja appellatiivien ristivetoa
Artikkeli -
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Artikkeli -
Mennessä
Artikkeli -
Sähköä asiakassuhteisiin
Artikkeli -
Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle
Artikkeli -
Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen
Artikkeli -
Talo täynnä tekstityöläisiä
Kieli työssä -
Mitä on selkokieli?
Artikkeli -
Uskon ”pyhän yhteisen seurakunnan”
Näkökulma -
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Keskustelua -
Äidinkieli – mitä se on?
Keskustelua -
Äidinkielenopettaja tuntuu olevan yksin
Keskustelua -
Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain
Keskustelua -
Arki, pyhä ja lauantai
Kysyttyä -
Pirssi
Kysyttyä -
Vltava vai Moldau?
Kysyttyä -
Pilkkupulma
Kysyttyä -
Vähäenergiainen ruokavalio
Kysyttyä -
Onko keli syrjäyttänyt sään?
Kysyttyä