3_2001 - Kielikello
null 3_2001
Kielikello 3/2001
-
Artikkeli 3/2001
Sari Maamies
Tekstit työnä
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa työtä. Tämä eri virka- ja tehtävänimikkeiden taakse kätkeytyvä työ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Vesa Heikkinen
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Ulla Tiililä
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Vesa Heikkinen, Outi Lehtinen, Mikko Lounela
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Millaista on suomen kieli? Millaisin tunnusluvuin sitä voi kuvata? Suuria sähköisiä tekstiaineistoja analysoivat tietokoneohjelmat antavat täsmällistä tietoa kielen piirteistä. Voiko tällaiseen kuvaukseen luottaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Laila Lehikoinen
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” ‑rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Riitta Eronen
Ulkomaalainen ja ulkomainen
Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Taru Kolehmainen
Tavaamisesta tavuttamiseen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Pirjo Hiidenmaa
Kielitoimiston puhelinneuvonta – kuka kysyy ja miksi?
Kielitoimiston neuvontapuhelin on palvellut asiakkaita puoli vuosisataa, ja se on tunnetuimpia kielenhuollon palveluita. Keitä soittajat ovat, mitä he kysyvät ja miksi he kysyvät? Haastattelimme vuosituhannen vaihteessa neuvontapuhelimen asiakkaita, koska halusimme tietää, ovatko kysymykset ja kirjoittajien tarpeet muuttuneet edellisestä, 80-luvun puolivälin haastattelukerrasta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Matti Räsänen
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Kielitoimiston neuvonnassa vastataan päivittäin noin seitsemäänkymmeneen kielikysymykseen. Tyypillinen neuvonnan asiakas kysyy lyhenteiden käytöstä tai välimerkeistä, mutta päivän mittaan ehditään käsitellä kielen koko kirjoa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2001
Sari Vaula, Annastiina Viertiö
Monen alan ammattilaisia Kielitoimiston kursseilla
Useimmat Kielikellon lukijat ovat varmaan huomanneet lehdessä säännölliset olevat ilmoitukset, joissa kerrotaan Kielitoimiston järjestämästä koulutuksesta. Avointen kurssien lisäksi Kielitoimisto tarjoaa myös räätälöityä koulutusta. Mitä kysyntä kertoo työelämän koulutustarpeesta?
Lue lisää
-
Kieli työssä 3/2001
Riitta Hyvärinen
Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri?
Viime aikojen julkisessa keskustelussa on puhuttu siitä, että kirjailija ei tee kirjoja yksin. Kustannustoimittajalla on usein sulka samassa mustepullossa kirjailijan kanssa. Mitä kaikkea kustannustoimittaja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2001
Aino Piehl
Euro ja sentti suomeksi
Euro otetaan Suomessa ja muissa EMU-maissa käyttöön vuoden 2002 alusta. (Yhä useampi joutuu viimeistään nyt miettimään, miten euroa käytetään suomenkielisissä teksteissä.) Tässä kerrataan lyhyesti suomen kielen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2001
Pirjo Mikkonen
Ostoksilla Isossa Omenassa
Monen tarkkakorvaisen kansalaisen huomiota on herättänyt Espoon uuden kauppa- ja palvelukeskuksen nimi ja varsinkin sen taivutus. Esikuva ei ole vähempi kuin Amerikan Big Apple. Siitä on saatu suoraan nimen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2001
Raija Moilanen
Set-top boxista tv-sovitin
Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi set-top box. Se tarkoittaa television lisälaitetta, joka...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2001
Raija Moilanen
Y-tunnus LY-tunnuksen tilalle
Liike- ja yhteisötunnus eli LY-tunnus muuttui 1.4.2001 yritys- ja yhteisötunnukseksi eli Y-tunnukseksi. Y-tunnus on muodoltaan samanlainen kuin LY-tunnus, eli se koostuu seitsemästä numerosta, yhdysmerkistä ja...
Lue lisää
-
Kysyttyä 3/2001
Minna Pyhälahti
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on käsitelty perusteellisesti. Seuraavassa kerrataan lyhyesti joitakin...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/2001
-
Tekstit työnä
Artikkeli -
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Artikkeli -
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Artikkeli -
Kuvia kirjoitetusta suomesta
Artikkeli -
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Artikkeli -
Ulkomaalainen ja ulkomainen
Artikkeli -
Tavaamisesta tavuttamiseen
Artikkeli -
Kielitoimiston puhelinneuvonta – kuka kysyy ja miksi?
Artikkeli -
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Artikkeli -
Monen alan ammattilaisia Kielitoimiston kursseilla
Artikkeli -
Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri?
Kieli työssä -
Euro ja sentti suomeksi
Kysyttyä -
Ostoksilla Isossa Omenassa
Kysyttyä -
Set-top boxista tv-sovitin
Kysyttyä -
Y-tunnus LY-tunnuksen tilalle
Kysyttyä -
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Kysyttyä