3_1998 - Kielikello
null 3_1998
Kielikello 3/1998
-
Artikkeli 3/1998
Sari Maamies
Pilkunviilausta
Puheen siirtäminen kirjoitettuun muotoon on vaikeampaa kuin ensiarvaamalta kuvittelisi. Harva tulee ajatelleeksi esimerkiksi murrekirjoja lukiessaan kirjaan painetun tekstin lähtömuotoa: vapaasti etenevää,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Luvut ja numerot – muodostus ja käyttö
Numerot ovat kirjoitusmerkkejä, esimerkiksi 1, 2, 3 jne. Toisaalta numero voi tarkoittaa myös numeroista koostuvaa sarjaa, esimerkiksi koodinumeroa tai puhelinnumeroa. Luku puolestaan on käsite, joka ilmaisee...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Numeroin vai kirjaimin?
Luvut voidaan merkitä yleiskielisessä tekstissä numeroin tai kirjaimin. Usein käytetään numeroita, koska numeroilmaukset ovat lyhyitä, selkeitä ja helposti hahmottuvia. Lukujen kirjoittamista kirjaimin suositellaan...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Numeroiden ryhmittely
Numeroin merkittäessä luvut jaetaan yleensä kolmen numeron ryhmiin lopusta päin.(Tekstinkäsittelyssä on huolehdittava siitä, että pitkätkään luvut eivät katkea eri riveille.) 3 000 m23 100 mk2 856 423 mk ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Numeroilmausten kirjoittaminen peräkkäin
Numeroin merkittyjä lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkeillä. Nimi on mainittu sivuilla 7, 14, 54, 136 ja 201. Kokonaistuotto vuonna 1997 oli...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella
Virkkeen voi aloittaa numerolla, jos se on asioiden esittämisjärjestyksen kannalta luontevaa. 5 000 metrin alkukilpailu juostiin sateessa. 2 tuntia 38 minuuttia myöhemmin Virkkeenalkuista numeroilmausta on syytä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Lukusanojen taivuttaminen
Lukusanat taipuvat lauseyhteyden vaatimissa sijamuodoissa kuten muutkin sanat. Kun luku merkitään numeroin, sen taivutusmuodot ilmaistaan sijapäätteillä, jotka merkitään numeroon kaksoispisteen välityksellä....
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Milloin sijapääte on merkittävä?
Numeroin ilmaistu luku yksinään tarkoittaa luvun perusmuotoa. Työntekijöitä oli 230. Yksiköistä 17 paransi tulostaan. Jos tarkoitetaan muuta muotoa kuin perusmuotoa, taivutuspääte lisätään numeroon...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Järjestysluvut
Järjestysluvut eli ordinaaliluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluku muodostetaan vastaavasta perusluvusta järjestysluvun tunnuksella, joka on yksikössä perusmuodossa ‑s,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Desimaaliluvut
Desimaaliluvuissa käytetään Suomessa pilkkua, ei pistettä. Keskiarvo on 8,75. Ehdotusta kannatti 65,9 % jäsenistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Murtoluvut
Murtoluvut muodostetaan kirjaimin kirjoitettaessa johtimella ‑nnes : ‑nnekse-. 1/5 (yksi) viidennes 1/5:een yhteen viidennekseen 3/5:tä kolmea...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Päiväys
Suomessa vakiintunut kansallinen käytäntö on ns. nouseva päiväys eli järjestys päivä, kuukausi, vuosi. Tätä päiväystapaa suositetaan käytettäväksi. Alastarolla 15. heinäkuuta 1999 (lue: viidentenätoista...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Ajan ilmaiseminen
Kellonaika Kellonajan ilmauksissa tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan pisteellä (ne eivät kuulu kymmenjärjestelmään), sekunnin osat pilkulla (desimaalipilkku). klo 16.15 1.27.36,30 = 1 t 27 min 36 s = 1 tunti 27...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Rahayksiköt ja valuutat
Tuhat, miljoona ja miljardi Rahayksiköt eivät kuulu kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän piiriin (Système International d’Unités), eikä rahayksiköihin voi sen vuoksi liittää SI-järjestelmän etuliitteitä kilo,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Euro €
Eurosetelit ja ‑kolikot otetaan käyttöön 1.1.2002, mutta jo vuoden 1999 alusta monet yritykset siirtyvät käyttämään euroa rahayksikkönä maksuliikenteessään. Tuolloin eurosta tulee Euroopan unionin virallinen valuutta,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Puhelin- ja faksinumerot
Puhelinnumeroiden kirjoittamisesta on mahdoton antaa ohjetta, joka sopisi kaikkiin käyttäjien tarpeisiin. Numerosarjat ovat pitkiä, ja eri ihmisillä voi olla erilaisia muistisääntöjä tai tapoja hahmottaa ne. Yhden...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Teleksi
Teleksinumeron edessä on kotimaisessa käytössä sana teleksi, kansainvälisessä käytössä sana telex. Suomen maatunnus on teleksinumeron yhteydessä FI. Teleksi 123456 FIRMA FI Telex 123456 FIRMA FI
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Sähköpostiosoitteet
Sähköposti-, tieto- ja palveluverkkojen osoitteiden kirjoittamisessa noudatetaan järjestelmäkohtaisia standardeja ja suosituksia. Sähköpostiosoitteen eteen voi kirjoittaa sanan sähköposti samoin kuin puhelinnumeron...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Postinumeron ja osoitteen kirjoittaminen
Kotimainen postinumero kirjoitetaan ilman välilyöntejä ja erotetaan postitoimipaikan nimestä yhdellä välilyönnillä. Postin ohje on, että postitoimipaikka kirjoitetaan suuraakkosin. 00500 HELSINKI 00043...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Henkilötunnus
Vuonna 1997 annetun asetuksen (84/1997) mukaan henkilötunnukseen syntymäajan jälkeen tulee 1. päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen syntyneillä A-kirjain, 1900-luvulla syntyneillä siinä on yhdysmerkki (-) ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Rekisteri- ja diaarinumero
Rekisteri- ja diaarinumeroista käytetään seuraavia lyhenteitä: rekisterinumero rek.nro diaarinumero dnro Lyhennettä rek.nro ei kuitenkaan käytetä kiinteistön rekisterinumerosta; sen lyhenne on vakiintuneen tavan...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kaupparekisterinumero
Kaupparekisterinumeron lyhenne on krnro (ruotsiksi handelsregisternummer, HRnr).
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kaksoispiste :
Kaksoispiste virkkeen välimerkkinä Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva osa täydentää, täsmentää tai perustelee edellä olevaa. (Kaksoispistettä on käsitelty myös Kielikellossa 3/1997, ks. Lue myös.) 1)...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Liike- ja yhteisötunnus
Liike- ja yhteisötunnus (LY-tunnus, ly-tunnus) on seitsemän merkin pituinen numero; yhdysmerkin erottama kahdeksas merkki on tarkistemerkki. 0123456-7 LY-tunnus sisällytetään organisaatioiden välisessä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Arvonlisäveronumero ja alv. rek. ‑merkintä
Arvonlisävero-sanan lyhenne on alv. tai ALV (ilman pistettä). Numero muodostetaan LY-tunnuksesta siten, että sen eteen lisätään maakoodi FI ja kahden viimeisen numeron välissä oleva yhdysmerkki poistetaan. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Puolipiste ;
Puolipisteen käyttöä on selvitetty tarkemmin Kielikellossa 3/1997, ks. Lue myös. 1) Puolipiste erottaa kahta virkkeen veroista ilmausta, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Pisteeseen päättyminen tekee...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Pankkitilien numerot
Pankkitilin numero on enintään 14 numeroa pitkä. Se kirjoitetaan kahdessa osassa, joiden välissä on yhdysmerkki. Ensimmäinen osa on aina kuuden numeron pituinen, toinen osa 2–8 numeron pituinen. Viimeinen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Maksun viitenumero
Maksun viitenumero on enintään 20 merkkiä pitkä. Se jaksotetaan oikealta laskien viiden numeron ryhmiin. Viimeinen numero on tarkiste. Viitenumerosta on lisää tietoa Suomen Pankkiyhdistyksen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
ISBN-, ISSN- ja ISMN-tunnus
ISBN (International Standard Book Number) on kansainvälinen standardinumero, jonka avulla kirja tunnistetaan kaikkialla maailmassa. Tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja kymmennumeroisen numerosarjan, joka koostuu...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Koodinumerot ja välilyönnit
Erilaiset koodinumerot erotetaan yleensä välilyönnillä viereisestä tekstistä. Kirkkokatu 11 A 5 GSM 1800 ISO 9000 Jotkin kirjain-numerokoodit kirjoitetaan kuitenkin välilyönneittä. Yleensä tällaiset...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kirjallisen esityksen jaottelu ja numerointi
Kirjallisen esityksen jaottelu- ja numerointijärjestelmä esitetään standardissa ISO 2145. Numeroinnissa käytetään arabialaisia numeroita. Asiakirjan pääryhmät numeroidaan juoksevasti numerosta 1 alkaen. Kukin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Välimerkit
Välimerkit ovat tekstissä tarvittavia apumerkkejä, joiden avulla ilmaistaan virkkeiden ja niiden eri osien suhdetta toisiinsa. Ilman välimerkkejä tekstin lukeminen olisi hyvin vaikeaa. Välimerkit jaetaan ns....
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Piste .
Piste virkkeen välimerkkinä Piste päättää toteamuksen sisältävän virkkeen. Piste kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan, ja sen jälkeen tulee tekstinkäsittelyssä yksi välilyönti kuten muidenkin virkkeenloppuisten...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Pilkku ,
Pilkkua käytetään virkkeen välimerkkinä. Tällöin se kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan ja sen jälkeen tulee yksi välilyönti. Pilkulla erotetaan toisistaan 1) eri lauseita: Jos vuosilasku on alle...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kysymysmerkki ?
Kysymysmerkkiä käytetään kysymysmuotoisen virkkeen lopussa. Se kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan ilman välilyöntiä. Mitä sinä tekisit miljoonalla markalla? Kysymysmerkillä voi osoittaa kysyväksi...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Huutomerkki !
Huutomerkillä virke osoitetaan huudahdukseksi. Sitä käytetään myös painokkaiden käskyjen, kehotusten, kieltojen ja vetoomusten lopussa. Huutomerkkiä voi käyttää myös puhuttelun, otsikon ja erilaisten...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kolme pistettä ...
Kolme pistettä keskeneräisyyttä osoittamassa Kolme pistettä on harvinainen välimerkki. Sitä käytetään lähinnä kaunokirjallisessa tai tuttavallisessa tyylissä osoittamaan, että lauseesta puuttuu alku tai...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Yhdysmerkki ‑
Yhdysmerkki (-) (eli yhdysviiva eli tavuviiva) on lyhyempi kuin ajatusviiva (– ja —). Tekstinkäsittelylaitteiden ja kirjoituskoneiden näppäimistöissä on yhdysmerkin merkki. Yhdysmerkki yhdyssanan osien välissä 1)...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Ajatusviiva – ja —
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se sisältyy useimmiten nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin mutta ei kirjoituskoneisiin. Ajatusviivan käyttö on siten ensisijainen suositus, mutta...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kokolainausmerkki ”
Kun puhutaan lainausmerkistä, tarkoitetaan tavallisesti kokolainausmerkkiä. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien merkistövalikoimissa on useita erilaisia kokolainausmerkkejä, koska eri maissa käytetään erinäköisiä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Puolilainausmerkki ja heittomerkki
Suomessa käytettävä puolilainausmerkin muoto on ’, ei ‘ eikä . Merkki ' on nimeltään heittomerkki. Käytännössä puolilainausmerkkiä ja heittomerkkiä ei tarvitse pitää erillään, vaan normaalisti käytetään...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Sulkeet
Erilaisista sulkeista käytetään tavallisimmin kaarisulkeita; muita sulkeita ovat hakasulkeet ja aaltosulkeet ja kulmasulkeet (pienempi kuin ‑merkki ja suurempi kuin ‑merkki). Kaarisulkeet ( ) 1)...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Vinoviiva /
Merkin / nimi on vinoviiva, mutta siitä käytetään joskus myös epävirallista nimitystä kauttaviiva. 1) Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa, jakolaskussa (vrt. kaksoispiste) ja sekä ilmaistaessa suhdetta...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kenoviiva
Vasemmalle kallistuvaa vinoviivaa eli kenoviivaa käytetään tietotekniikassa esimerkiksi hakemistojen, alihakemistojen ja tiedostojen nimien välillä (ns. polkumerkinnöissä).
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Ät-merkki @
Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. maija.meikalainen@yritys.fi (lue: maija piste meikalainen ät yritys piste fi) Merkin nimestä on käyty vilkasta keskustelua siitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Et-merkki &
Et-merkin merkitys on ’ja’. Sitä käytetään lähinnä nimiluetteloissa. Kun merkki yhdistää kahta nimeä, sen molemmin puolin on tyhjä lyönti. Asianajotoimisto Järvinen & Virtanen Joissakin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Prosenttimerkki %
Prosenttimerkkiä käytetään vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä. Luvun ja merkin väliin jätetään tyhjä väli. Lauseyhteyden vaatima sijapääte liitetään prosenttimerkkiin kaksoispisteen avulla (ks. Lue myös). ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Promillemerkki ‰
Promille (‰) on tuhannesosa; sen käyttöön pätevät samat ohjeet kuin %-merkkiin. Alttius sairauteen on noin 4 ‰:lla väestöstä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Pykälämerkki §
Pykälämerkkiä (§) käytetään lähinnä lakipykälien merkinnöissä ja vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä. Numeron ja pykälämerkin väliin tulee välilyönti. Yleiskielessä (esimerkiksi kokouspöytäkirjoissa)...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Asteen merkki °
Kun asteen merkkiä käytetään numeron yhteydessä lämpö- tai kulma-asteen osoittamiseen, merkki kirjoitetaan numeron perään ilman välilyöntiä. 10° lämmintä 90°:n kulma Jos ilmaistaan myös käytetty...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Plus- ja miinusmerkki +, −
Miinusmerkkinä käytetään ajatusviivaa. Yhteen- ja vähennyslaskua osoittavissa laskutoimituksissa plus- ja miinusmerkin molemmin puolin on väli. Arvosanaa sekä positiivista ja negatiivista lukua ilmaistaessa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Kertomerkki, jakomerkki ja yhtäsuuruusmerkki •, x, :, =
Matemaattisissa merkinnöissä käytetään kertomerkkinä rivinkeskistä pistettä; myös pientä x-kirjainta käytetään. Jakomerkkinä käytetään kaksoispistettä tai vinoviivaa. Kerto-, jako- ja yhtäsuuruusmerkin molemmin...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Akuutti ja gravis ´, `
Akuutin ja graviksen merkkiä kuten muitakin aksenttimerkkejä tarvitaan kirjoitettaessa vieraskielisiä sanoja. café crème à la maison (’talon tapaan’) vuokra 2 vrk à 100 mk
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Sirkumfleksi ja hattu ˆ , ˇ
Sirkumfleksin merkki on (ˆ) ja hatun (ˇ). Hattua tarvitaan suomessa suhuäänteen merkkinä varsinkin vieraskielisissä nimissä. château (’linna’) Tšaikovski Tšekki, Tšekinmaa Tadžikistan Fidži ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Aaltoviiva eli tilde ja treema ~ , ¨
Tilde ja treema esiintyvät mm. vieraskielisissä sanoissa. El Niño (lue: el ninjo) Citroën (lue: sitroen) Tildeä eli aaltoviivaa (eli ”matoa”) voi käyttää myös osoittamaan vaihtoehtoisuutta. ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1998
Asteriski eli tähti *
Asteriskia käytetään mm. kielitieteessä osoittamassa, että sana on rekonstruoitu tai ilmaus epäkieliopillinen. Sanan käsi oletettu lähtömuoto on *käte. Taivutus *me olette ei ole suomen kielen...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1998
Kysymys
Marja Riitta Saastamoinen Kuopiosta on lähettänyt Kielikellolle tämän lehden teemaan sopivan kysymyksen: Miksi ruotsin kielessä on sana varuupplysning ilman tavuviivaa u-kirjainten välissä? Esimerkiksi...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1998
-
Pilkunviilausta
Artikkeli -
Luvut ja numerot – muodostus ja käyttö
Artikkeli -
Numeroin vai kirjaimin?
Artikkeli -
Numeroiden ryhmittely
Artikkeli -
Numeroilmausten kirjoittaminen peräkkäin
Artikkeli -
Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella
Artikkeli -
Lukusanojen taivuttaminen
Artikkeli -
Milloin sijapääte on merkittävä?
Artikkeli -
Järjestysluvut
Artikkeli -
Desimaaliluvut
Artikkeli -
Murtoluvut
Artikkeli -
Päiväys
Artikkeli -
Ajan ilmaiseminen
Artikkeli -
Rahayksiköt ja valuutat
Artikkeli -
Euro €
Artikkeli -
Puhelin- ja faksinumerot
Artikkeli -
Teleksi
Artikkeli -
Sähköpostiosoitteet
Artikkeli -
Postinumeron ja osoitteen kirjoittaminen
Artikkeli -
Henkilötunnus
Artikkeli -
Rekisteri- ja diaarinumero
Artikkeli -
Kaupparekisterinumero
Artikkeli -
Kaksoispiste :
Artikkeli -
Liike- ja yhteisötunnus
Artikkeli -
Arvonlisäveronumero ja alv. rek. ‑merkintä
Artikkeli -
Puolipiste ;
Artikkeli -
Pankkitilien numerot
Artikkeli -
Maksun viitenumero
Artikkeli -
ISBN-, ISSN- ja ISMN-tunnus
Artikkeli -
Koodinumerot ja välilyönnit
Artikkeli -
Kirjallisen esityksen jaottelu ja numerointi
Artikkeli -
Välimerkit
Artikkeli -
Piste .
Artikkeli -
Pilkku ,
Artikkeli -
Kysymysmerkki ?
Artikkeli -
Huutomerkki !
Artikkeli -
Kolme pistettä ...
Artikkeli -
Yhdysmerkki ‑
Artikkeli -
Ajatusviiva – ja —
Artikkeli -
Kokolainausmerkki ”
Artikkeli -
Puolilainausmerkki ja heittomerkki
Artikkeli -
Sulkeet
Artikkeli -
Vinoviiva /
Artikkeli -
Kenoviiva
Artikkeli -
Ät-merkki @
Artikkeli -
Et-merkki &
Artikkeli -
Prosenttimerkki %
Artikkeli -
Promillemerkki ‰
Artikkeli -
Pykälämerkki §
Artikkeli -
Asteen merkki °
Artikkeli -
Plus- ja miinusmerkki +, −
Artikkeli -
Kertomerkki, jakomerkki ja yhtäsuuruusmerkki •, x, :, =
Artikkeli -
Akuutti ja gravis ´, `
Artikkeli -
Sirkumfleksi ja hattu ˆ , ˇ
Artikkeli -
Aaltoviiva eli tilde ja treema ~ , ¨
Artikkeli -
Asteriski eli tähti *
Artikkeli -
Kysymys
Keskustelua