3_1996 - Kielikello

Artikkeli 3/1996

Marika Tandefelt

Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa

Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Irmeli Pääkkönen

Relatiivisanan valintasäännöistä

Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Sirkka Paikkala

Saarivaltakunnan nimi

Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, kirjoittajia ja uutisten seuraajia. Eri nimien käyttö samasta...

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Anne-Mari Varjonen

”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä

Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu ‑tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Taru Kolehmainen

Pyhäinkuvia ja muita ikoneja

Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri maiden kioskiruokia mm. näin: ”– – ja kuten currywurst on saksalainen ikoni,...

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Jaana Pajarinen

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä murretta enää puhuta. On varmasti totta, ettei 1970-luvulla syntynyt pälkäneläinen puhu...

Lue lisää

Artikkeli 3/1996

Maija Länsimäki

Elohiiri ja sen muut nimitykset

Lihaksissa, etenkin silmäluomessa tai muualla kasvoissa, esiintyy toisinaan tahattomia nykäyksiä tai värähtelyä. Lääketieteessä tästä ilmiöstä käytetään latinalaisperäisiä nimityksiä faskikulaatio ja myokymia....

Lue lisää

Suomen kielen lautakunta 3/1996

Anneli Räikkälä

Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija

Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate school. Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 5.9.94...

Lue lisää

Suomen kielen lautakunta 3/1996

Anneli Räikkälä

”Functional food”

Kielitoimistolta on kysytty useasti, miten pitäisi suomentaa englannin termi functional food, josta lehdissä käytettiin alkuun suomalaistettua asua funktionaalinen ruoka ja funktionaaliset elintarvikkeet. ...

Lue lisää