3_1996 - Kielikello
null 3_1996
Kielikello 3/1996
-
Artikkeli 3/1996
Marika Tandefelt
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Irmeli Pääkkönen
Relatiivisanan valintasäännöistä
Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Sirkka Paikkala
Saarivaltakunnan nimi
Kysymys Britteinsaarilla olevan kuningaskunnan yleiseen julkiseen käyttöön sopivasta nimestä on askarruttanut pitkään monia toimittajia, kääntäjiä, kirjoittajia ja uutisten seuraajia. Eri nimien käyttö samasta...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Anne-Mari Varjonen
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu ‑tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Taru Kolehmainen
Pyhäinkuvia ja muita ikoneja
Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri maiden kioskiruokia mm. näin: ”– – ja kuten currywurst on saksalainen ikoni,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Jaana Pajarinen
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä murretta enää puhuta. On varmasti totta, ettei 1970-luvulla syntynyt pälkäneläinen puhu...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Maija Länsimäki
Elohiiri ja sen muut nimitykset
Lihaksissa, etenkin silmäluomessa tai muualla kasvoissa, esiintyy toisinaan tahattomia nykäyksiä tai värähtelyä. Lääketieteessä tästä ilmiöstä käytetään latinalaisperäisiä nimityksiä faskikulaatio ja myokymia....
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/1996
Anneli Räikkälä
Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija
Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate school. Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 5.9.94...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/1996
Anneli Räikkälä
”Functional food”
Kielitoimistolta on kysytty useasti, miten pitäisi suomentaa englannin termi functional food, josta lehdissä käytettiin alkuun suomalaistettua asua funktionaalinen ruoka ja funktionaaliset elintarvikkeet. ...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Carcinoma in situ
Epiteeliin eli ihon ja ja limakalvojen pintaa päällystävään verisuonettomaan kerrokseen rajoittuvan syövän suomenkieliseksi nimeksi suositettiin sanaa pintasyöpä.
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Post coitum ‑ehkäisy
Lautakunta suositti suomenkieliseksi vastineeksi sanaa jälkiehkäisy. Termillä tarkoitetaan menetelmää, jossa lääkkeellä ehkäistään hedelmöityneen munasolun kiinnittyminen.
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
REM-uni
Duodecimin sanakilpailussa voitti vastine vilkeuni. Sen rinnalle on alettu kaivata termiä, joka tarkoittaisi ”varsinaista unta” erotukseksi vilkeunesta. Suositettiin termiä tasauni. Tarkempaa unityyppien luokittelua...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Brakyterapia
Brakyterapialla tarkoitetaan hoitoa, josa ruumiinonteloon, kudokseen tai ihon pinnalle sijoitetaan yksi tai useampi radioaktiivinen säteilylähde. Lautakunta suosittaa tälle menetelmälle nimityksiä ...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Euforisoiva kipulääke
Lääketyyppien nimet anti-inflammatorinen analgeetti ja euforisoiva analgeetti ovat tuottaneet vaikeuksia yleistajuiseksi tarkoitetussa kielenkäytössä. Ensin mainitun vastineeksi keksittiin jo vuonna 1990...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Antaa ja annostella
Verbeillä antaa ja annostella on merkitysero. Esimerkiksi lääkettä annetaan suoneen, suun kautta tai muulla tavalla. Kun taas puhutaan annostelemisesta, on kyse lääkeaineen jakamisesta annoksiin, ja se...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Palindrominen nivelreuma
Suomenkieliseksi vastineeksi suositettiin termiä hyppivä nivelreuma.
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Happiviikset
Hengitysvaikeuksien hoitoon käytettävälle laitteelle, ns. happiviiksille, oli tiedusteltu asiallisempaa termiä. Sanastolautakunnan mielestä ei ole estettä käyttää nimitystä happiviikset. Termi antaa...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Pro-drug
Termillä pro-drug tarkoitetaan lääkeainetta, joka on sellaisenaan lähes tai täysin vaikutukseton mutta joka elimistössä muuttuu vaikuttavaksi. Usein tällainen aine imeytyy esimerkiksi ruoansulatuskanavasta...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Sähköhoito
Englannin ilmauksella electroconvulsive therapy tarkoitetaan psykiatrian alaan kuuluvaa hoitoa, joka tunnetaan yleisemmin nimellä sähkösokkihoito. Käsitteestä on käytetty termiä sähköhoito julkaisussa...
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Gerontechnology
Englannin termillä gerontechnology tarkoitetaan kaikkea sitä tekniikkaa, joka helpottaa vanhojen ihmisten toimia. Termille päätettiin suosittaa kirjoitusasua geroteknologia.
Lue lisää
-
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia 3/1996
Anneli Räikkälä
Evidence-based medicine ja opinion-based practice
Termille evidence-based medicine ehdotetaan suomennosta näyttöön perustuva hoitokäytäntö ja termille opinion-based practice suomennosta näkemykseen perustuva hoitotapa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Sari Maamies
Ensimmäinen vai yhdes
Kielikellon toimitus on saanut Heikki Juutilaiselta seuraavan kysymyksen: Miksi useammin sanotaan kahdeskymmenesensimmäinen kuin kahdeskymmenesyhdes tai kahdeskymmenestoinen kuin kahdeskymmeneskahdes? Molempia...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1996
Anneli Räikkälä
”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”
Tämän vuoden heinäkuun alussa televisio-ohjelmassa haastateltiin Museoviraston arkeologisen osaston johtajaa. Titteliksi oli kuvaruutuun merkitty ”argeologisen osaston johtaja”. Lipsahdus on pieni mutta oireellinen ja...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Riitta Eronen
Kysyvälle vastataan
Ypäjäläinen lääkäri Erkki Nissilä on lähettänyt toimitukseen kirjeellisen kysymyksiä, joista kolmeen vastaamme seuraavassa. Lohikäärme Kysymys: Hyvin laajalle on maailmassa levittäytynyt taruolento lohikäärme....
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Pekka Visuri
Aselepo ja tulitauko
Illan suomenkielisissä uutisissa sanotaan, että taas neuvotellaan tulitaukoa Tšetšeniaan. Ruotsin uutisten mukaan tekeillä onkin vapenvila, ja saksalaisilla on käytössä joko Waffenruhe tai Waffenstillstand. Miksei...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Ilmari Pietarinen
Monimedia
Luin kiinnostuneena Kielikellosta 2/96 Harri Mantilan jutun mediasta. ATK-sanakirjaa tehdessämme sivusimme samaa aihetta. (ATK-sanakirja on Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan laatima. Siitä on juuri...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Tuula Uusi-Hallila
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/96 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen tosiasian, että Castrénin hengenheimolaisia kaivattaisiin nyky-Suomessakin, jossa...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Anne Laamanen
Monirotuinen ei ole sekarotuinen
Toimitus on saanut seuraavan oikaisun Kielikellossa 2/96 olleeseen kirjoitukseen (s. 34): Koirapiireissä sekarotuinen on koira, jonka vanhempien rodusta/roduista ei ole tietoa tai täyttä varmuutta. Monirotuisen...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Antti Niittylä
Vielä kerran säteilystä
Kielikellon numerossa 2/96 Olli Aulio kommentoi otsikolla ”Sisältö muotoa tärkeämpi” Anneli Räikkälän artikkelia (Kielikello 1/96), jossa käsiteltiin mm. epäparisia lauseenjäseniä. Räikkälän artikkelissa ollut...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1996
Maijaliisa Jokinen
Ihminen on nainen, mutta millainen?
Matti Vilppula kirjoitti Kielikellossa 2/96 ihminen-sanasta merkityksessä ’nainen’ ja päätteli sen olevan kansanmurteissa joskus vähemmän affektinen kuin nainen. Minulla on kotimurteeni pohjalta samanlainen käsitys....
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1996
-
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Artikkeli -
Relatiivisanan valintasäännöistä
Artikkeli -
Saarivaltakunnan nimi
Artikkeli -
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Artikkeli -
Pyhäinkuvia ja muita ikoneja
Artikkeli -
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Artikkeli -
Elohiiri ja sen muut nimitykset
Artikkeli -
Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija
Suomen kielen lautakunta -
”Functional food”
Suomen kielen lautakunta -
Carcinoma in situ
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Post coitum ‑ehkäisy
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
REM-uni
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Brakyterapia
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Euforisoiva kipulääke
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Antaa ja annostella
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Palindrominen nivelreuma
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Happiviikset
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Pro-drug
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Sähköhoito
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Gerontechnology
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Evidence-based medicine ja opinion-based practice
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia -
Ensimmäinen vai yhdes
Artikkeli -
”Argeologiaa” ja ”ongelmatiikkaa”
Artikkeli -
Kysyvälle vastataan
Keskustelua -
Aselepo ja tulitauko
Keskustelua -
Monimedia
Keskustelua -
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Keskustelua -
Monirotuinen ei ole sekarotuinen
Keskustelua -
Vielä kerran säteilystä
Keskustelua -
Ihminen on nainen, mutta millainen?
Keskustelua