3_1995 - Kielikello
null 3_1995
Kielikello 3/1995
-
Artikkeli 3/1995
Ulla-Maija Kulonen
Geenit ja kieli
Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Ritva Setälä
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Ymmärrämmekö, mitä tarkoittavat sanat rooli, osakulttuuri tai luokka? Varmaankin ymmärrämme, mutta ymmärrämmekö ne eri alojen tutkijoiden teksteissä heidän tarkoittamallaan tavalla? Sosiologian kielen ongelmista kirjoittaa tässä valtiotieteen maisteri Ritva Setälä , joka on opiskellut Turun yliopistossa sosiologia pääaineenaan. Hän on tehnyt suomen kielen opinnäytetyönsä sosiologian termien rakenteesta ja monimerkityksisyydestä ja jatkaa samasta teemasta suomen kielen lisensiaatintutkimusta. Ritva Setälä on ammatiltaan toimittaja
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Inkaliisa Vihonen
Säädöskielen eurokunnosta
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Eeva Maria Närhi
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on vakiintumattomien paikannimien kirjoittaminen tai paikannimien erityiskäyttö. Näitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Regina Venckutė
Liettualaisten sukunimistä
Liettualaisilla on varsin omalaatuinen sukunimijärjestelmä, joka koostuu miesten, naimisissa olevien naisten ja naimattomien naisten sukunimistä, esimerkiksi: Jonaitis perheen isä, perheen poika ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Sari Maamies
Pilkku
Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Klaus Laalo
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Riitta Eronen
Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?
Kevään 1995 jääkiekkojuhlahumussa Suomessa syntyi keskustelua ja kiistaakin siitä, mitä oikein tarkoittaa sana hurri. Suomen kielen perussanakirja (1990) kertoo, että sana on halventava ja että sen merkitys on...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1995
Martti Tiula
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti tunnetaan nimellä eurocode. Normien laadinta alkoi jo 80-luvulla,...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1995
Elisabet Törnudd-Jalovaara, Pirkko Vapaavalta
B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo
”Me kaikki puheen tasolla lisäämme taikinaan sata krammaa markariinia. Se ei todellisuudessa loukkaa kenenkään korvaa”, väittää Erkki Lyytikäinen Kielikellon viime numerossa (2/95). Kirjoitus on subjektiivinen: mm....
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Suomen kielen ”artikkelista”
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, tällainen/tämmöinen, tuollainen/tuommoinen esiintyvät...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1995
Riitta Eronen
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Kielitoimiston 50-vuotisjuhlan merkeissä julistettu sanakilpailu ”Onko lobbari korvaamaton?” (Kielikello nro 1/95, s. 42) herätti lukijoissamme paljon vastakaikua – ja myös yllättävän paljon tunteita. Tuloksia tarkastelee seuraavassa kielitoimiston tutkija Riitta Eronen.
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1995
-
Geenit ja kieli
Artikkeli -
Sosiologian ongelmalliset termisanat. Tieteellinen kielimuoto arkielämän ja teorian välissä
Artikkeli -
Säädöskielen eurokunnosta
Artikkeli -
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Artikkeli -
Liettualaisten sukunimistä
Artikkeli -
Pilkku
Artikkeli -
Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Artikkeli -
Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?
Artikkeli -
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Keskustelua -
B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo
Keskustelua -
Suomen kielen ”artikkelista”
Artikkeli -
Sanakilpailun satoa aulikista eurolopoon
Artikkeli