3_1994 - Kielikello
null 3_1994
Kielikello 3/1994
-
Artikkeli 3/1994
Anneli Räikkälä
Omin sanoin
Tämän lehden kannessa sanotaan Kielikellon olevan kielenhuollon tiedotuslehti. Mitä muita väyliä kielenhuollon käytössä on? Perustan laskee koulu, kun se opettaa kunkin ikäpolven käyttämään hyvää kirjoitettua...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Risto Haarala
Suomen kielen perussanakirja – Nykysuomen sanakirjan perillinen
Tämän vuoden maaliskuussa ilmestyi Suomen kielen perussanakirjan kolmas ja viimeinen osa, joka sisältää aakkosvälin S – Ö. Pitkästä aikaa on nyt käytettävissä suomen yleiskielen ajantasainen sanakirja. Jo...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Marja Lehtinen
Sanoja, merkityksiä, ohjeita. Eräs näkökulma Perussanakirjaan
Yksikielisestä selittävästä sanakirjasta on kai useimmiten tapana tarkistaa, miten jokin sana, fraasi tai muu ilmaus on siinä määritelty. Kiinnostavaa on lisäksi katsoa vaikkapa, mikä on sanan tai ilmauksen tyyliarvo. Sanakirjasta saa monia muitakin tietoja, esimerkiksi tietoja kirjakielen normeista. Suomen kielen perussanakirjan toimitussihteeri Marja Lehtinen esittelee tässä artikkelissa muutaman esimerkin avulla sitä, millaisia Perussanakirjan normit ovat ja miten niitä sanakirjasta löytää.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Eija-Riitta Grönros
Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa
Suomen kielen perussanakirjassa kuten yleensä muissakin yleiskielen sanakirjoissa on joidenkin hakusanojen jäljessä sanan tyylilajia kuvaava lyhenne. Tällaisia ovat esimerkiksi ark. ’arkikielessä’, slg....
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Riitta Eronen
Taivutuksen osoittaminen Perussanakirjassa. Miten sanakirjaa luetaan?
Sanakirjan lukemisessa on omat niksinsä; tiivis sanakirjatyyli vaatii lyhenteiden ja merkkien käyttöä ja lukijalta niiden tunnistamista. Suomen kielen perussanakirjassa on pyritty mahdollisimman selkeään ilmaisuun,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Taru Kolehmainen
Karvomista kaukalossa. Merkityksenmuutoksia Nykysuomen sanakirjasta Suomen kielen perussanakirjaan
Sanasto ei muutu vain sillä tavoin, että kieleen tulee uusia sanoja ja vanhoja katoaa. Kieli elää koko ajan myös siten, että sanoille ilmaantuu uusia merkityksiä, joko olemassa olevasta merkityksestä kehittyen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Risto Haarala, Irma Nissinen
Perussanakirjan uudissanat
Yleiskielen sanakirjojen laatua on totuttu arvioimaan paljolti sen perusteella, miten kattavasti kielen sanavarat ja varsinkin uusin aines on saatu mukaan. Tämä vaatii laajan sana-arkiston keräämistä ennen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Minna Suorsa
Mitä on taekwondo? Kuuluvatko oktaavi ja kvintti urheiluun? Suomen kielen perussanakirjan urheilusanoista
Sanomalehtien urheilusivuja selatessaan tai radion urheiluselostuksia kuunnellessaan törmää usein sanaan, jonka merkityksen haluaisi tietää tarkemmin. Vaikka Suomen kielen perussanakirja kuvaa ennen muuta...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Sari Maamies
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Eija-Riitta Grönros
Yhdysverbit
Niin kutsuttujen yhdysverbien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nykysuomen sanakirjassa niitä on vielä hyvin vähän – osittain siksi, että monet ovat syntyneet sen ilmestymisen jälkeen, osittain siksi,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Marja Lehtinen
Yhdysadjektiivit
Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa Perussanakirjan toimituksen pyynnöstä, ja lautakunnan kanta oli, että...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1994
Raija Lehtinen
is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen
Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 mk. Myös illan kotimatkan varrella Helsingin Sörnäisissä on kioski, jonka ikkunassa...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1994
Seppo Saherma
Lobbaillaanko meille tutor?
Yliopistomaailmassa on jostakin kummasta syystä levinnyt käyttöön englantilainen tutor-sana. Kun avoin yliopisto toimii yhä useammin mm. kansalais- eli työväenopiston yhteydessä, joutuvat näitten vastaavat henkilöt...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1994
Risto Haarala, Annikki Hyvönen
Sekaannuttava empiiri
Hämmästyksekseni Suomen kielen perussanakirja on ottanut ensisijaisena käyttöön sanan empiiri empiretyylin nimityksenä. Empire-sanan ensisijainen merkitys Uudessa sivistyssanakirjassa on ’keisarinvalta, keisarikunta,...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1994
-
Omin sanoin
Artikkeli -
Suomen kielen perussanakirja – Nykysuomen sanakirjan perillinen
Artikkeli -
Sanoja, merkityksiä, ohjeita. Eräs näkökulma Perussanakirjaan
Artikkeli -
Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa
Artikkeli -
Taivutuksen osoittaminen Perussanakirjassa. Miten sanakirjaa luetaan?
Artikkeli -
Karvomista kaukalossa. Merkityksenmuutoksia Nykysuomen sanakirjasta Suomen kielen perussanakirjaan
Artikkeli -
Perussanakirjan uudissanat
Artikkeli -
Mitä on taekwondo? Kuuluvatko oktaavi ja kvintti urheiluun? Suomen kielen perussanakirjan urheilusanoista
Artikkeli -
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Artikkeli -
Yhdysverbit
Artikkeli -
Yhdysadjektiivit
Artikkeli -
is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen
Artikkeli -
Lobbaillaanko meille tutor?
Keskustelua -
Sekaannuttava empiiri
Keskustelua