3_1992 - Kielikello
null 3_1992
Kielikello 3/1992
-
Artikkeli 3/1992
Esko Koivusalo
Selkeytyikö virkakieli?
Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Päivi Rintala
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Virkakielikomitean asettamiseen vuonna 1979 johti pitkäaikainen, monin tavoin ilmaistu tyytymättömyys virkamiesten ja varsinkin viranomaisten kielenkäyttöä kohtaan. Virkakieli todettiin rakenteeltaan raskaaksi...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Maija Länsimäki
Viisi virkaa ja kuusi nälkää. Virka-sanan historiaa
Virka tarkoittaa nykyisessä yleiskielessä valtion tai muun julkisyhteisön virkasuhteista tointa ja yleisemminkin tointa, tehtävää, työtä. Kovin uusi tämä sana ei ole, sillä viroiksi on nimitetty valtion ja...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Katariina Iisa, Aino Piehl
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Ulla Tiililä
Keskustelun periaatteista kohteliaisuuteen. Uusia näkökulmia virkakirjeiden ongelmiin
Virkakirjeiden – mm. hallinto- ja korvauspäätösten – ongelmana ei ole vain vaikeaselkoisuus: niissä rikotaan monia tavallisen, kohteliaan kielenkäytön sääntöjä. Varsin yleistä on esimerkiksi se, että viranomaiselta saa kysymykseensä puutteellisen tai ylimalkaisen vastauksen. Virkakirje saattaakin luoda kirjoittajastaan töykeän ja yhteistyöhön haluttoman kuvan. Kielitoimistossa virkakielen kouluttajana toiminut Ulla Tiililä tarkastelee virkakirjeitä kohteliaisuuden näkökulmasta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Hannu Oittinen
Asioiden esittämisjärjestys hallintopäätöksessä
Lausetason tarkastelu on epäilemättä melkoisesti ohjannut virkakielen selkeyttämispyrkimyksiä. Tähän on ollut luonnolliset syynsä, sillä virkakielen virkkeet, varsinkin tuomioistuinpäätöksissä, saattoivat vielä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Liisa Huovinen-Nyberg
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Katariina Iisa
Pitääkö kaikesta puhua termein?
Kullakin erikoisalalla käsitteille vakiintuvat tietyt ilmaukset, jotka ovat alalla yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä. Jos ne ovat tarkasti määritellyn käsitteen nimityksiä, ne ovat termejä. Termejä on...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Aino Piehl
Virkakielen osalta
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. Näillä sanoilla on oma luonteva käyttönsä, mutta varsin usein...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Raija Lehtinen
Sopiiko se? Se-pronominin viittausmahdollisuuksista
Pronominit ovat yksi kuudesta sanaluokasta. Taivutukseltaan pronominit ovat nomineja samoin kuin substantiivit, adjektiivit ja numeraalit. Muista nomineista pronominit poikkeavat kuitenkin siinä, että niitä...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Riitta Eronen
Lobbaaminen on vaikuttamista
Eurooppaan meno on viimeistään tehnyt lobbailun ja lobbarit tutuiksi Suomessakin, jopa Mämmilä-sarjakuvan maalaismiljöössä puhutaan ”Rysselin loppareista”. Käsitys siitä, mitä nämä lobbarit ovat, on kuitenkin aika...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1992
Heikki E.S. Mattila
Encyclopaedia Iuridica Fennica
Perusajatus Encyclopaedia Iuridica Fennica (EIF) on valmisteilla oleva useaosainen oikeustietosanakirja, jonka sana-artikkelit koskettelevat suomalaisen oikeuskulttuurin kantavia periaatteita, keskeisiä...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1992
-
Selkeytyikö virkakieli?
Artikkeli -
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Artikkeli -
Viisi virkaa ja kuusi nälkää. Virka-sanan historiaa
Artikkeli -
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Artikkeli -
Keskustelun periaatteista kohteliaisuuteen. Uusia näkökulmia virkakirjeiden ongelmiin
Artikkeli -
Asioiden esittämisjärjestys hallintopäätöksessä
Artikkeli -
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Artikkeli -
Pitääkö kaikesta puhua termein?
Artikkeli -
Virkakielen osalta
Artikkeli -
Sopiiko se? Se-pronominin viittausmahdollisuuksista
Artikkeli -
Lobbaaminen on vaikuttamista
Artikkeli -
Encyclopaedia Iuridica Fennica
Artikkeli