3_1990 - Kielikello
null 3_1990
Kielikello 3/1990
-
Artikkeli 3/1990
Irmeli Pääkkönen
Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
Ihmisestä ei saa sanoa se. Tämä meille opetettiin jo koulun alaluokilla tai ehkä ennemminkin, silloin kun joku alkoi kielenkäyttöämme ohjailla. Ihmisestä on sanottava hän, näin sanottiin, kun innoissamme kertoa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Saska Saarikoski
Kielen kilpavarustelu
Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Anneli Räikkälä
Pilkun paikka
Olin hyvin hämmästynyt, kun kymmenkunta vuotta sitten luin koulun päättökoetta, jossa kahden lauseen välinen pilkku oli merkitty aloittamaan riviä. Nyt en enää hämmästy. Käsin kirjoitetuissa ylioppilasaineissa...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Tiiu Erelt
Viron erikoiskielten huolto
Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Eeva Maria Närhi
Viron paikannimet suomen kielessä
Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Pertti Rajala
Selkokieli
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1990
Anneli Räikkälä
Tähdenvälejä
Kielitoimisto ehdotti Kielikellossa 1/1987 Creme Fraiche ‑tyyppiselle kermalle suomalaista nimitystä ranskankerma. Tämä nimi onkin levinnyt käyttöön hyvin. Nyt tamperelainen kielitoimiston asiakas Seppo Parviainen on...
Lue lisää