3_1989 - Kielikello
null 3_1989
Kielikello 3/1989
-
Artikkeli 3/1989
Eeva Maria Närhi
Kielten nimet
Tekniikan sanastokeskus on kutsunut kokoon työryhmän valmistelemaan tavallisimmin tarvittaville kielten nimille tunnusluetteloa. Tunnuksia tarvitsee sanastokeskuksen termityö, mutta myös kirjasto- ja tietopalveluala. Itse kielten nimissä on eri lähdeteoksissa vaihtelua ongelmiksi asti. Ongelmia käsitteli työryhmän pyynnöstä viime talvena myös suomen kielen lautakunta. Työryhmän nimiasiantuntijajäsen toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi selvittelee seuraavassa valintojen taustaa ja kielilautakunnan suosituksia. Mitkä kielten nimet on tarpeen ottaa mukaan tunnusluetteloon, on erikseen pohdittava ja ratkaistava asia.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Maila Vehmaskoski
Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Muitakin rakkaita lähisukulaisia kutsutaan vaihtelevilla nimillä. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja fil. kand. Maila Vehmaskoski käsittelee tässä artikkelissa isovanhempien nimityksiä murteissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Matti Vilppula
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet mummot ja katsotaan, ketä tarvitsee röntgeniä.” Opettaja oli, aivan oikein,...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Paavo Pulkkinen
Ei voi olla totta! Englannin vaikutusta suomen fraaseissa
Angloamerikkalainen vaikutus nykysuomeen on kenen tahansa selvästi nähtävissä sanaston alalla. Etenkin nuorisoon suuntautuva mainonta pursuaa englannista semmoisenaan otettuja sanoja, jopa lauseenpätkiäkin. Vähemmän...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Eero Saarenheimo
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Maija Länsimäki
Puoli kiloa lauantaita. Sanojen lyhentymisestä
”Harvo niin gippi o etei pyhäks friskan”, toteaa raumalainen. Puhekielen tyypillisiin piirteisiin kuuluu sanojen lyheneminen. Äänne tai useampikin voi tietyin ehdoin kadota joko sanan lopusta, sisältä tai...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Irma Nissinen
Sanat katoavat
”Robotti kerii lampaat”, otsikoi eräs päivälehti yhden uutisistaan. Artikkelissa kerrotaan, että eräs australialainen yritys on keksinyt lampaiden automaattisen kerintäaseman ja että robottia on nyt paranneltu...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/1989
Eija-Riitta Grönros
Eräs muutos
Kielioppaissa ja sanakirjoissa on tähän asti suositettu, että eräs-sanaa käytettäisiin vain viitattaessa johonkin sellaiseen, ’jonka puhuja tai kirjoittaja tietää mutta jättää tarkentamatta’ (esim. eräänä...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/1989
lukutaitovuosi
Unesco järjestää vuonna 1990 teemavuoden, jonka otsikkona on International Literary Year. Tarkoituksena on parantaa luku- ja kirjoitushäiriöisten asemaa. Teemavuoden suomenkieliseksi vastineeksi suositetaan...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/1989
marksilainen vai marxilainen
Suomen kielen lautakunta kannatti Suomenkielen perussanakirjan toimituksen esitystä, että sanakirjaan otetaan hakusanoiksi sekä ks:lliset että x:lliset muodot marksilainen ja marxilainen, ...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
pöytäkirjantarkastaja ja pöytäkirjantarkistaja
Kielenkäytössä on ollut jatkuvana sekaannuksen ja kielitoimiston neuvonnassa kysymysten aiheena tarkastaa ja tarkistaa ‑verbien käyttö, erityisesti niiden käyttö kokoustekniikassa. Näihin asti voimassa olleen...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1989
Anneli Räikkälä
Oluetta on olueton
Yksi kuuman kesän uutisista kertoi: ”Jälkikasvunsa kovasta oluenjuonnista huolestuneet dublinilaiset vanhemmat aikovat perustaa Irlannin ensimmäisen pubin, jossa ei tarjoilla lainkaan olutta.” Eräässä...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/1989
Tuomo Jämsä, Timo Ruikka
Totta toinen puoli
Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys kansankielessä. Jämsä on varmaankin osaksi oikeassa. Hän kuitenkin joko osaa...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1989
-
Kielten nimet
Artikkeli -
Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa
Artikkeli -
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Artikkeli -
Ei voi olla totta! Englannin vaikutusta suomen fraaseissa
Artikkeli -
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Artikkeli -
Puoli kiloa lauantaita. Sanojen lyhentymisestä
Artikkeli -
Sanat katoavat
Artikkeli -
Eräs muutos
Suomen kielen lautakunta -
lukutaitovuosi
Suomen kielen lautakunta -
marksilainen vai marxilainen
Suomen kielen lautakunta -
pöytäkirjantarkastaja ja pöytäkirjantarkistaja
Artikkeli -
Oluetta on olueton
Artikkeli -
Totta toinen puoli
Keskustelua