3_1986 - Kielikello
null 3_1986
Kielikello 3/1986
-
Artikkeli 3/1986
Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia
Tampereen kesäyliopisto järjesti viime kesäkuussa ”Eläköön suomi” ‑seminaarin, jossa pohdittiin äidinkielemme nykytilaa ja tulevaisuutta eri elämänaloilla. Pääministeri Kalevi Sorsa alusti aiheesta ”Politiikan...
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1986
Osmo Ikola
Infinitiivin objektin muodosta
Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/1986
Eeva Maria Närhi
Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan
Uusi nimilaki muuttaa vähitellen tähänastista sukunimikäytäntöämme: nimet eivät enää ilman muuta periydy tai siirry tietyssä järjestyksessä toiselle, vaan määrätilanteissa on valittava milloin itselle, milloin lapselle nimi. Nimeä valittaessa on syytä pohtia esimerkiksi nimiehdokkaiden yleisyyttä, tunnettuutta, vierasperäisyyttä, nimen mahdollista esiintymistä myös etunimenä, nimen taivutusta ja oikeinkirjoitusta. Näitä kysymyksiä käsittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi, joka kuuluu suomen kielen ja nimistöntutkimuksen edustajana oikeusministeriön alaiseen nimilautakuntaan.
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Raija Lehtinen
Heretkää toteuttamasta
Muotisanat ja ‑sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää tiheään sanaparia suunnitella ja toteuttaa. Puutun jälkimmäiseen sanaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Esko Koivusalo
Keskiverto
Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen moitteen aihe on sana keskiverto. Erään matemaattisesti ajattelevan...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Esko Koivusalo
Pohjalainen, ei ”pohjanmaalainen”
Eräs päivälehti kertoi, että ”keskipohjanmaalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin (1753–1808) yksi merkittävimmistä luomuksista on Skellefteån maaseurakunnan kirkko”. Jacob Rijf on syntynyt Pietarsaaren...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Esko Koivusalo
Kaukoitä ja Lähi-itä
Kirjoitamme Varsinais-Suomi, emme Varsinaissuomi, koska Suomi on erisnimi myös yhdysnimen osaksi joutuessaan. Yhdysmerkkiä taas käytetään, kun erisnimeen liitetään määrite (Varsinais-Suomi, ruuhka-Suomi). Nimissä...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Anneli Räikkälä
Toinen toistaan
Vastavuoroisuutta ilmaiseva resiprookkipronomini rakennetaan suomessa toinen-sanasta kahdella mahdollisella tavalla: 1) he rakastivat toisiaan = toinen-sanan tarvittava sija monikossa...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Anneli Räikkälä
Eri
Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, joka (joka kerralla), kelpo, melko, pikku, tosi ja viime. Näitä ei siis koskaan taivuteta...
Lue lisää
-
Sanakysymyksiä 3/1986
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
Sanastolautakunta on isojen sanastotöiden (mm. tautinimistön luokitus) ohessa käsitellyt joukon yksittäisiä termiongelmia, joista seuraavassa muutamia yleiskielen kannaltakin kiinnostavia. Kaikututkimus ...
Lue lisää
Sisällysluettelo 3/1986
-
Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia
Artikkeli -
Infinitiivin objektin muodosta
Artikkeli -
Suomenkielisistä sukunimistä uuden nimilain tullessa voimaan
Artikkeli -
Heretkää toteuttamasta
Sanakysymyksiä -
Keskiverto
Sanakysymyksiä -
Pohjalainen, ei ”pohjanmaalainen”
Sanakysymyksiä -
Kaukoitä ja Lähi-itä
Sanakysymyksiä -
Toinen toistaan
Sanakysymyksiä -
Eri
Sanakysymyksiä -
Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
Sanakysymyksiä